insinööri-AMK=merkonomi

Ainut vaan että teknikko-koulutuksen aikaa insinöörejä ei ollut tehtaissa laitosmiehinä niinkuin nykyään. Setäni, joka alunperin luki teknikoksi, jatkoi myöhemmin insinööriksi(noin vuonna 80) sanoi että siihen aikaan lukiosta saaduilla M:n papereille(pitkä matiikka) ei päässy suoraan edes teknikko-koulutukseen. Itse pääsin M-tasoisilla papruilla suoraan DI-koulutukseen (kone). Kyllä tämän jo pitäisi jotain tasosta kertoa. Voidaanko jopa olettaa, että 80-luvun perusinssi/teknikko vastaa nykyajan DI:tä. En todellakaan kovin ylpee siitä oo että pääsin yliopistoon, nykyään on sen verran silmät auennu, että tajuan sen että "amis-tasoinen" työ ei ole mitään paskaduunia niinkuin yläasteen opot antaa ymmärtää. Ehkä jos nyt olisin ylä-asteella ja tämän tietäisin ni menisin sähköasentajaksi ja perustaisin firman.

Olen opiskellut 1963-1967 Turussa Koneenrakennusinsinööriksi.
112) oli 500 pyrkijää ja 60 otettiin (kaksi paikkakuntaa Turku, H:ki). Pyrkimään pääsi, jos oli hyvät (8-10) numerot Mat.Fys,Kem).
Esim. Matematiikka oli 9 h/vko 2 vuotta.
Väitettiin, että saatu koulutus vastasi matematiikam Cum Laudetta yliopistossa. Koulutus oli kurssimuotoista ja vaativaa.
Kävin sitten vuonna 2001-2002 Muuntokoulutuksen Helsingin AMK:ssa, tietotekniikassa (ohjelmistotekniikka). Koulutus oli tehokasta ja opettajat hyviä. Mutta asioihin ei ollut aikaa syventyä. Tuntui, kuin olisi päässyt helpommalla tenteistä läpi kuin v1963-1967).
AMK:n opetus ei mielestäni tähdännyt mitenkään esim työnjohtotekniikkaan (ent. opetusministeri piti AMK:ta sopivana työnjohtokoulutuksenakin).
Jos on hyvin motivoitunut ja ahkera, saattaa Nykyisellä AMK:n opetustuntimäärällä joistakin tulla saman tasoisia insinöörejä kuin esim. vuonna 1967. Minusta opettajille pitäisi antaa mahdollisuus opettaa =lisää opetustunteja.

turhautunut DI kirjoitti:

Ainut vaan että teknikko-koulutuksen aikaa insinöörejä ei ollut tehtaissa laitosmiehinä niinkuin nykyään. Setäni, joka alunperin luki teknikoksi, jatkoi myöhemmin insinööriksi(noin vuonna 80) sanoi että siihen aikaan lukiosta saaduilla M:n papereille(pitkä matiikka) ei päässy suoraan edes teknikko-koulutukseen. Itse pääsin M-tasoisilla papruilla suoraan DI-koulutukseen (kone). Kyllä tämän jo pitäisi jotain tasosta kertoa. Voidaanko jopa olettaa, että 80-luvun perusinssi/teknikko vastaa nykyajan DI:tä. En todellakaan kovin ylpee siitä oo että pääsin yliopistoon, nykyään on sen verran silmät auennu, että tajuan sen että "amis-tasoinen" työ ei ole mitään paskaduunia niinkuin yläasteen opot antaa ymmärtää. Ehkä jos nyt olisin ylä-asteella ja tämän tietäisin ni menisin sähköasentajaksi ja perustaisin firman.

Lue lisää

Olisikohan tähän syynä opetusministeriön (älytön) tavoite korkeakouluttaa 70 % ikäluokasta. Tarkoittanee sitä, että aloituspaikka tulisi löytyä jostain korkeakoulusta n 80 % ikäluokasta.

Jotta tavoite toteutuisi, tulee opiskelupaikan korkeakouluun aueta noin älykkyysosamäärällä 85. Opetuksen taso on mitoitettava siten, että tämä heikoinkin aines kykenee siitä suoriutumaan.

Ei voi olla näkymättä valmistuneiden insinöörien tasossa!

Teknikkokoulutus oli, paitsi asiantuntija, myös työjohto- ja esimieskoulutus.

Nykyisillä AMK-insinööreillä esimiestaidot ovat olemattomat.

Minusta onkin väärin sanoa, että AMK-insinöörien koulutus olisi lähellä teknikkokoulutusta. Ei se ole.

Vähän aikaa sitten oli ajankohtaisohjelmassa verrattu opistosairaanhoitajan osaamista AMK-hoitajaan. Tulos oli, ettei AMK-hoitajan teoreettiset eikä käytännön taidot vastanneet opistosta valmistuneen kollegan taitoja.

Opistoaikoina sairaanhoitaja oli koulutus tasoltaan teknikkoon rinnastettava, nykyisin AMK-insinööriin.

Voiko tästä siis vetää johtopäätöksen, ettei AMK-insinööri vastaa taidoiltaan edes teknikkoa?

retu kirjoitti:

Olisikohan tähän syynä opetusministeriön (älytön) tavoite korkeakouluttaa 70 % ikäluokasta. Tarkoittanee sitä, että aloituspaikka tulisi löytyä jostain korkeakoulusta n 80 % ikäluokasta.

Jotta tavoite toteutuisi, tulee opiskelupaikan korkeakouluun aueta noin älykkyysosamäärällä 85. Opetuksen taso on mitoitettava siten, että tämä heikoinkin aines kykenee siitä suoriutumaan.

Ei voi olla näkymättä valmistuneiden insinöörien tasossa!

Lue lisää

Niin totta kaikki mitä sanoit. Insinöörikoulutukseenkin otetaan ihan liikaa porukkaa ja sitten ne päätyy myyjiksi kodinkodeliikkkeisiin.

turhautunut DI kirjoitti:

Ainut vaan että teknikko-koulutuksen aikaa insinöörejä ei ollut tehtaissa laitosmiehinä niinkuin nykyään. Setäni, joka alunperin luki teknikoksi, jatkoi myöhemmin insinööriksi(noin vuonna 80) sanoi että siihen aikaan lukiosta saaduilla M:n papereille(pitkä matiikka) ei päässy suoraan edes teknikko-koulutukseen. Itse pääsin M-tasoisilla papruilla suoraan DI-koulutukseen (kone). Kyllä tämän jo pitäisi jotain tasosta kertoa. Voidaanko jopa olettaa, että 80-luvun perusinssi/teknikko vastaa nykyajan DI:tä. En todellakaan kovin ylpee siitä oo että pääsin yliopistoon, nykyään on sen verran silmät auennu, että tajuan sen että "amis-tasoinen" työ ei ole mitään paskaduunia niinkuin yläasteen opot antaa ymmärtää. Ehkä jos nyt olisin ylä-asteella ja tämän tietäisin ni menisin sähköasentajaksi ja perustaisin firman.

Lue lisää

Kaverini opiskelee konepuolta AMKilla, hänen luokalleen tuli kuulemma ammattikoulusta äijiä, joilla matiikan taso oli kuulemma sellainen, että kun funktioita piti alkaa laskea ni äijät oli vetäny viisauksia
esim: "Mitä varten tässä on näitä X-merkkejä, onko näihin laitettava numeroita?"
Ja yllättäen äijät eivät olleet kuulleetkaan derivoinnista tai integroinnista, jotka nyt sattuvat olemaan konepuolella melko oleellisia lujuuslaskennan kannalta.

Jos insinööreiksi pääsee ihmisiä, jotka yläasteella on vetäneet matikasta kutosia tai seiskoja niin taso ei voi päätä huimata.

ooo kirjoitti:

Niin totta kaikki mitä sanoit. Insinöörikoulutukseenkin otetaan ihan liikaa porukkaa ja sitten ne päätyy myyjiksi kodinkodeliikkkeisiin.

Ne ammattikouluista tulevat eivät vaan pärjää AMK:ssa.Oletan näin suuresta keskeyttämisprosentista(Noin 50)

jhkl kirjoitti:

Ne ammattikouluista tulevat eivät vaan pärjää AMK:ssa.Oletan näin suuresta keskeyttämisprosentista(Noin 50)

Oletat väärin.

hojakka kirjoitti:

Vähän aikaa sitten oli ajankohtaisohjelmassa verrattu opistosairaanhoitajan osaamista AMK-hoitajaan. Tulos oli, ettei AMK-hoitajan teoreettiset eikä käytännön taidot vastanneet opistosta valmistuneen kollegan taitoja.

Opistoaikoina sairaanhoitaja oli koulutus tasoltaan teknikkoon rinnastettava, nykyisin AMK-insinööriin.

Voiko tästä siis vetää johtopäätöksen, ettei AMK-insinööri vastaa taidoiltaan edes teknikkoa?

Lue lisää

Aina vaan se teknikko on se alin mahdollinen ihmisluokka,kuten kirjoituksestasi paistaa läpi.Juuri sen takia koulutus lopetettiin,jottei enää olisi teknikkoja joita halveksia.

hojakka kirjoitti:

Vähän aikaa sitten oli ajankohtaisohjelmassa verrattu opistosairaanhoitajan osaamista AMK-hoitajaan. Tulos oli, ettei AMK-hoitajan teoreettiset eikä käytännön taidot vastanneet opistosta valmistuneen kollegan taitoja.

Opistoaikoina sairaanhoitaja oli koulutus tasoltaan teknikkoon rinnastettava, nykyisin AMK-insinööriin.

Voiko tästä siis vetää johtopäätöksen, ettei AMK-insinööri vastaa taidoiltaan edes teknikkoa?

Lue lisää

Teknikkokoulutus tähtäsi työnjohtajan tehtäviin.Eli piti oikeasti osata ne työt,joita alaiset tekivät.Työnopastaminen yms.Eli käytännön töitten johtaminen.Insinöörin ja teknikon koulutuksen päämäärät siis olivat erilaiset.Insinöörikoulutuksen tarkoitus oli kouluttaa ns.keskijohtoa.Osastoinsinöörejä.Tällainen vastakkainasettelu on siis täysin turhaa.Molempia koulutuksia tarvittiin aikanaan.Teknikot olivat käytännön miehiä,insinöörit laajemman näkemyksen miehiä.MUTTA eivät kaikki teknikotkaan sentään idiootteja olleet,kuten kirjoituksestasi voisi päätellä.

Totta. Kyllä insinööreille löytyy töitä mutta vanhojen merkonomiämmien kanssa on huomattavasti vaikeampaa. Ei kukaan huoli ja työttömyyskortistoon päätyy. Onnea kaikille insinööreille ja insinööriopiskelijoille.

opettaja. kirjoitti:

Totta. Kyllä insinööreille löytyy töitä mutta vanhojen merkonomiämmien kanssa on huomattavasti vaikeampaa. Ei kukaan huoli ja työttömyyskortistoon päätyy. Onnea kaikille insinööreille ja insinööriopiskelijoille.

Lue lisää

Oletpa itseesi kyllästynyt ja kostat sen näköjään muille. Enpä usko että ainakaan opettaja olet vaikka taitaa sinnekin päästä
ketä sattuu kun ei ole aina soveltuvuustestejä
käytössä....Törkyturvan tekstiä on tuo ja lapsellista käyttää kenestäkään tuollaisia nimittelyitä...Moni merkonomi on ansiokkaasti työkokemuksellaankin päässyt pitkälle, koska on käytännön talonpoikaisjärkeä, mutta moni "lukenut" (jos olit kuuluvinasi johonkin parempaan kastiin,niin olet tosi väärässä) pääsee valitettavasti pätemään vain koska osaa päntätä. Ja tämä ei todellakaan koske yleisesti kaikkia vaan ilmeisimmin edellistä kirjoittajaa..
Sosiaalisia taitoja ei ole, saati hyviä tapoja.
Jätä kuule nimittely ihan itsellesi!

Olen samaa mieltä, että oma aktivisuus vaikuttaa paljon siihen mitä AMK-koulutuksesta saa irti. Hyvät tyypit kyllä saavat irti tarvittavat insinöörin perustiedot AMK:sta. Työelämässä tarvitaan näitä perustietoja, jotta voit oppia tulevan työsi.

Insinöörikoulutuksen ongelmana on liian eritasoiset opiskelijat. Parhaiden ja huonoimpien opiskelijoiden matemattisten- ja kieliaineiden pohjatietojen ero on järkyttävän suuri. Tämä tarkoittaa sitä, että opetussuunnitelmat joudutaan tekemään kaikille sopiviksi.
Esimerkkinä muistan omilta opiskeluvuosilta kun englannin kielinen fysiikan raamattu Serway jouduttiin vaihtamaan johonkin opistofysiikan kirjaan koska hylättyjä alkoi tulla kursseilta liikaa.

Ammattikorkeakouluthan haluavat vain paljon opiskelijoita sisälle ja nopeasti ulos koulusta. Siitähän ne valtiolta rahansa saavat.

navel_lint kirjoitti:

Olen samaa mieltä, että oma aktivisuus vaikuttaa paljon siihen mitä AMK-koulutuksesta saa irti. Hyvät tyypit kyllä saavat irti tarvittavat insinöörin perustiedot AMK:sta. Työelämässä tarvitaan näitä perustietoja, jotta voit oppia tulevan työsi.

Insinöörikoulutuksen ongelmana on liian eritasoiset opiskelijat. Parhaiden ja huonoimpien opiskelijoiden matemattisten- ja kieliaineiden pohjatietojen ero on järkyttävän suuri. Tämä tarkoittaa sitä, että opetussuunnitelmat joudutaan tekemään kaikille sopiviksi.
Esimerkkinä muistan omilta opiskeluvuosilta kun englannin kielinen fysiikan raamattu Serway jouduttiin vaihtamaan johonkin opistofysiikan kirjaan koska hylättyjä alkoi tulla kursseilta liikaa.

Ammattikorkeakouluthan haluavat vain paljon opiskelijoita sisälle ja nopeasti ulos koulusta. Siitähän ne valtiolta rahansa saavat.

Lue lisää

"Insinöörikoulutuksen ongelmana on liian eritasoiset opiskelijat. Parhaiden ja huonoimpien opiskelijoiden matemattisten- ja kieliaineiden pohjatietojen ero on järkyttävän suuri. Tämä tarkoittaa sitä, että opetussuunnitelmat joudutaan tekemään kaikille sopiviksi. "

Tämä on suomalaisen tasapäistämisen onglemaa, ja alkaa jo peruskoulussa. Entisessä kansa-kansalaiskoulu-oppikoulu järjestelmässä samoin kuin systeemissä, missä tekuun mentiin lukiosta ja ammattikoulusta omalle linjalleen, oli puolensa. Ongelma on tämä nykyinen pääluvun mukaan tuleva rahoitus, on tärkeintä saada paljon aloituspaikkoja ja aloituspiakat täyteen, kuin tason pitäminen. Valitettavasti en itse keksi mitään uutta ideaa tilalle, eikä paluu vanhaankaan ole järkevää, vaan nykyistä systeemiä pitäisi kehittää toimivammaksi. Onhan niitä, odotas, oliko ne propedeuttisia vai mitä, mutta kuulemma niihinkin osallistuu eniten ne, jotka pärjäävät muutenkin. Itsellä oli sellaisia opiskelutovereita, joille matemaattiset aineet olivat tosi vaikeita, mutta kielissä tosi hyviä, ja päin vastoin. Ehkä pitäisi olla jokin puolen vuoden alustava kurssi, joka pitää läpäistä, ennen kuin pääsee opiskelemaan. Läpäisyä saisi yrittää heti kun pystyy ja sitten opiskelemaan, kyllä niitä kursseja tarjonnasta löytyy, vaikka yhteiset aineet alkaisivat vasta myöhemmin.

Nosto