Pohjois-Kymenlaakson kunta

Tuskin mammuttikunnista olisi hyötyä kenellekään. Pieni on aina joustavampi ja nopeampi liikkeissään, oli kysymys mistä organisaatiosta hyvänsä.
Mutta liian pienet yksiköt kasvattavat byrokratian suhteellista taakkaa.
Yhdistämisiä varmasti tarvitaan Mooses-Lipposen linjalla (en ole demari), mutta ei sekään autuaaksi tekevä jippo ole.
Suurin este yhdistymisille ovat kuntien virkamiehet, jotka "pitävät kiinni palleistaan rystyset sinisinä".
Samasta syystä tapahtuneet liitokset ovat vesittyneet sillä, että uudessa, kahden entisen kunnan yksikössä on sitten tuplasti byrokraatteja.
Kuka leipäpuustaan vapaaehtoisesti luopuu?

kuka nyt kuppasen kouvolan haluaisi velkoineen kontolleen... kouvola kyllä haluaa että yhdistetään kun ei raukkapaskalla kaupungilla ole mitään tuloja eikä teollisuutta... arvaa haluaisiko kuusankoski yhdistyä itseään isompaan kaupunkiin joka on vielä köyhääkin köyhempi. arvaa haluaako ne ihmiset ravata kouvolan keskustaan joka virastoasiansa ravaamaan... järjetöntä... kysykäään huvikseen kuusaalaisten mielipidettä niistä muutoksista minkä se aiheuttas jos yhdistettäisiin ja kysykää sitten haluaako ne vielä. monikin ajattelee että hyvää vaan tarkotetaan. ja paskat... jokanen virkailiija haluaa olla tuloskelvollinen kaupungilleen. jokainen miettii vain säästöjä ja rahaa, ei seurauksia, ei mukavuuksia ei mitään muuta kuin säästöjä ja rahaa. kouvolalaisten yhdistämiseen ymmärään valitettavan hyvin mutta en kuusaalaisten.

vaikka nää kaikki liitettäis yhteen,ku ei kukaa alkais siitä mitää puhumaa,ei itä-saksaskaa paljoo noist puhuttu,ja jos joku puhu ni joutu muuttaa länsi-saksan puolelle,meniskö kymees samaa mallii,että pitäkää vaa pienempää ääntä tai joudutte muuttaan Ouluun.

Kuusankoskella asuminen voi olla hengelle hupaa, etenkin miehille. Kuusankoskelaiset miehet päätyvät ennenaikaiseen hautaan merkittävästi useammin kuin suomalaiset keskimäärin.

Anjalankoskella ja Valkealassa kuolema korjaa työiässä olevia kuntalaisia lähes yhtä taajaan kuin Kuusankoskella. Anjalankoskella myös naiset voivat keskimääräistä huonommin. Kouvolassa ennenaikaisten kuolemien määrä vastaa maan keskitasoa.

Täkäläisten ihmisten elämä päättyy ennen aikojaan ennen muuta sydän- ja verisuonisairauksien, tapaturmien ja myrkytyksien sekä itsemurhien takia.

Silmiinpistävän isoa roolia kuolemissa näyttelee alkoholi, erityisesti itse valmistettu pikakilju. Kuusankoskella ja Kouvolassa se tunnetaan yleisesti lempinimellä pöhkö.

Ennenaikaisista kuolemista ja niiden syistä on otettu selvää Kouvolan seudun kansanterveystyön kunnissa ajanjaksolla 1982-2003. Menetelmänä käytettiin Potential Years of Life Lost -indeksiä (PYLL), joka on maailmalla laajalti käytössä oleva hyvinvointikehityksen mittari. Tutkimuksen teki Efeko Oy kuntayhtymän toimeksiannosta.

Tuloksia esiteltiin seutukunnan viranhaltijoille ja päättäjille keskiviikkona Kuusankoskella järjestetyssä seminaarissa. Annoksessa on nielemistä asiantuntijoillekin.

- Etenkin Kuusankosken osalta tulos on yllätys. Täällä on totuttu ajattelemaan, että täällä voitaisiin hyvin, kuntayhtymän johtava ylilääkäri Anne Kajander sanoo.

Efeko Oy:n tutkimusjohtaja, professori Ilkka Vohlonen pitää Kouvolan seudun pöhkökulttuuria hälyttävänä ilmiönä.

- En olisi huolissani vain niistä aikuisista, jotka kuolevat alkoholiin, vaan myös lapsista ja kaikesta siitä, mitä ehtii tapahtua ennen kuin joku kuolee, hän sanoo.

Hänestä on outoa, jos ilmiö sivuutetaan täällä toteamalla, ettei poliisi mahda sille mitään.

- Jos pöhköilmiön annetaan jatkua, se on yhteisöllinen itsemurha, hän kärjistää.

Maailmanpankki käyttää PYLL-indeksiä arvioidessaan, minne kannattaa sijoittaa rahaa. Huono indeksi on yrityksille viesti siitä, ettei alueelle kannata tulla.

Kajander huomauttaa, että alkoholihaitat eivät ole vain täkäläinen ilmiö.

- Käsittääkseni koko Suomi maksaa alkoholiveron alentamisen seurauksista.

Jostakin syytä alkoholiperäiset sairaudet koettelevat tiettyjä Kouvolan seudun kuntia vielä keskimääräistäkin enemmän. Tehdaspaikkakuntien raskas työ - raskaat huvit -perinteellä voi olla osuutensa ilmiöön, Kajander uskoo.

Kajanderia huolestuttaa myös teini-ikäisten juopottelu. Yhteisö, jossa 13-14-vuotiaat voivat toistuvasti juoda itsensä humalaan, on hänestä arvonsa kadottanut ja vastuuton.

Tutkimuksen tulokset haastavat Kajanderin mielestä yhteiskunnan kokonaisuudessaan.

- Kansanterveyslaki muuttui tämän vuoden alusta, joten tulokset tulivat hyvään saumaan, hän sanoo.

Laki velvoittaa nyt kunnat edistämään terveyttä. Terveyden edistämisen tulee konkreettisesti näkyä päätöksenteossa.

Tämä merkitsee Kajanderin mielestä sitä, ettei vastuuta ihmisten hyvinvoinnista voida jättää yksin terveydenhuollon niskoille.

- Terveydenhuolto voi kerätä ja tuottaa hyvinvointitietoa ja toimia sen asiantuntijana, mutta kuntien tehtävänä on rakentaa hyvän terveyden infrastruktuuri.

Kajander perää vahvaa seudullista hyvinvointipolitiikkaa.

- Jokaisella kunnalla on valmiina omia hyvinvointistrategioitaan eri ikäisille ihmisille. Niitä ei kuitenkaan ole päivitetty eivätkä ne ole käytössä. Terveyden edistämisen prosessi ei ole nyt kenenkään hanskassa.

Entä yksilön vastuu omasta hyvinvoinnistaan?

- Viime kädessä jokainen tekee omat valintansa, Kajander sanoo.

Hän haastaa myös kolmannen sektorin, kirkko mukaan lukien, yhä vahvemmin mukaan huolehtimaan väestön hyvinvoinnista.

- Paljon puhutaan ympäristömyrkyistä, mutta sosiaalinen myrkyttyneisyys voi olla pahempikin uhka.

Yksinäisyys ja tarkoituksettomuuden tunne ovat omiaan ajamaan ihmisiä elämää lyhentäviin valintoihin.


siis lukekaa lehtiä, voitte oppia jotain.