Homesairaat!

VASTAUS / Mönkäre
Kirjallinen kysymys

KK 256/2004 vp - Tarja Cronberg /vihr

KIRJALLINEN KYSYMYS 256/2004 vp
Työpaikan homeista sairastuneiden toimeentulon järjestäminen

Eduskunnan puhemiehelle


Suomen ammattitautilainsäädännön tarkoituksena on korvata työntekijälle työstä aiheutuneen sairauden seuraukset. Ammattitautiasetuksessa määritellään biologiset altisteet, kuten bakteerit ja homeiden vapauttamat itiöt sekä muut biologiset aktiiviset aineet, ja niiden tyypillisesti aiheuttamina sairauksina homepölykeuhkosairaus, homeiden aiheuttama astma, nuha, ODTS (organic dust syndrome; ei allerginen alveoliitti) ja ilmankostuttajakuume. Ammattitautilain mukaan korvataan sairaus, joka on todennäköisesti pääasiallisesti aiheutunut työssä esiintyvistä fysikaalisista, kemiallisista ja biologisista altisteista.

Ammattitautilaki mahdollistaa myös muiden sairauksien korvaamisen homeen aiheuttamina ammattitauteina, jos sairauden voidaan osoittaa todennäköisesti pääasiallisesti aiheutuneen työssä tapahtuneesta homealtistuksesta.

Työturvallisuuslain mukaan työpaikan tulee olla terveellinen ja turvallinen. Kuitenkin maassamme altistuu yhä lisääntyvä määrä ihmisiä rakennusten homeongelmien takia. Tällöin yksilölle tehdään homesairauksien diagnosointi, joka kuitenkin on vaikeaa mm. testiuutteiden vähäisen määrän, työpaikalla tehtävien testien puutteellisen ohjeistuksen ja ammattitautikriteeristön jatkuvan tiukentumisen vuoksi. Usein homeelle altistuneet henkilöt eivät käytännössä saa ammattitautidiagnoosia siitä huolimatta, että oireiden yhteys työpaikalla vallitsevaan homeongelmaan on todennettu.

Kosteus- ja homevauriorakennusten aiheuttamat ammattitaudit voivat johtaa myös pysyvään työkyvyttömyyteen, ellei sairastunut työntekijä tarpeeksi aikaisessa vaiheessa pääse altisteettomiin työtiloihin. Tällöin sairaus ehtii kroonistua, eikä työntekijä voi jatkaa työtään ko. työtiloissa, vaikka ne olisi korjattu. Usein korjaustoimetkin tehdään puutteellisesti pintatyönä. Huolimatta siitä, että etätyö useissa tapauksissa olisi mahdollista, ei työnantajalla monestikaan ole valmiuksia etätyön teettämiseen. Uusien toimitilojen löytäminen vaikeasti homeista sairastuneille henkilöille on vaikeaa ja jopa mahdotonta.

Jos potilaalla ei ole ammattitautidiagnoosia, hän jää sairastuneena korvausjärjestelmien ulkopuolelle, vaikka hänellä on virka- tai työsuhde. Hän on käytännössä työkyvytön ja ilman toimeentuloturvaa. Sairastunut henkilö ei saa korvausta työnantajan vakuutusyhtiöltä, koska ammattitautidiagnoosia ei ole. Työnantaja voi maksaa vapaaehtoista korvausta, mutta siihen ei ole minkäänlaisia lakisääteisiä velvoitteita. Myöskään Kela ei maksa sairauspäivärahaa sillä perusteella, että sairaus aiheutuu rakennuksesta eikä työnantaja ole osoittanut altisteetonta työtilaa.

Työikäinen henkilö jää hyvinvointivaltiossa toimeentuloloukkuun, tilanteeseen, jossa kukaan ei maksa hänelle korvausta. Viranhaltijanakin hän saattaa joutua työttömäksi työnhakijaksi työvoimatoimistoon, vaikka kyse ei suinkaan ole työttömyydestä. Tällaisessa järjestelyssä ammattiliitto voi maksaa työttömyyskorvausta.

Jos sairastunut saa ammattitautidiagnoosin, hänen toimeentulonsa kuuluu työnantajan tapaturmavakuutusyhtiölle. Yleensä vakuutuslaitos korvaa ammattitaudin lääkekulut sekä sairaanhoito- ja kuntoutuskuluja.

Pysyvän tapaturmavakuutuslain mukaisen ammattitautieläkkeen saaminen homeista sairastuneiden kohdalla on vaikeaa ja harvinaista. Ammattitautidiagnoosia Työterveyslaitoksella saa harvoin ensimmäisellä tutkimusjaksolla, mikä tarkoittaa sairastuneen oireilun jatkumista homeisissa työtiloissa useita vuosia, ja sen seurauksena esimerkiksi astma kroonistuu pahoin. Tilanne johtaa työntekijän vaikeaan oireiluun jo pienestäkin homealtistumisesta ja kyvyttömyyteen jatkaa työtään. Vakuutusyhtiö voi maksaa sairauspäivärahaa tai tapaturmaeläkettä ehkä vuoden, mutta yleensä katsoo sen jälkeen työntekijän työkykyiseksi. Työntekijä jää ilman toimeentuloa ja joutuu esimerkiksi työttömäksi työnhakijaksi, työmarkkinatuelle tai toimeentulotuelle. Sairastunut joutuu samanaikaisesti hakeutumaan jatkotutkimuksiin ja hankkimaan lääkäreiden lausuntoja osoittaakseen kykenemättömyytensä työhön. Samalla hänen on laadittava lukuisia valituksia vakuutusjärjestelmän eri valitusasteisiin. Vakuutusyhtiöiden tulkinnat tapaturmavakuutus- tai ammattitautilaista sekä menettelytavat ja korvauskäytännöt estävät ammattitautieläkkeen saamisen.

Homeista vakavasti sairastuneet ovat suomalaisessa yhteiskunnassa yhä suurempi väliinputoajien ryhmä, jonka suhteen lainsäädäntö aivan ilmeisesti on kunnossa, mutta jonka suhteen byrokraattiset käytännöt johtavat ihmiset kohtuuttomiin taisteluihin oikeuksistaan. Hyvinvointiyhteiskunnassa vastuuttoman rakentamisen ja homekorjausten epäonnistumisten seurauksena työntekijä joutuu "taakankantajaksi" menettäen terveytensä ja toimeentulonsa. Pahimmassa tapauksessa sairastunut joutuu hyväksymään itselleen psykiatrisen diagnoosin saadakseen työkyvyttömyyseläkkeen eläkevakuutusyhtiöltä.

Työpaikan kosteusvauriomikrobien aiheuttamaan ammattitautiin sairastuneiden kohdalla tulisi työnantajan tapaturmavakuutusyhtiön olla selkeästi korvausvelvollinen ja työkyvyttömyystilanteessa vastuussa toimeentuloturvasta.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mitä hallitus aikoo tehdä, että työpaikan homeista sairastuneiden korvauskäytännöt ovat selviä ja niin kattavia, ettei synny tällaista väliiputoajaryhmää ja etteivät yksilöt joudu kohtuuttomasti - vieläpä sairaina ollessaan - käymään oikeustaistelua tilanteissa, joissa heillä käytännössä ei ole toimeentuloa ja

mitä hallitus aikoo tehdä, että työnantajan, Kelan ja vakuutusyhtiöiden välillä löytyy toimiva ja yksilön tilanteen huomioon ottava ratkaisu homeista sairastuneiden toimeentulo-ongelmiin?

Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 2004

Tarja Cronberg /vihr

Eduskunnan puhemiehelle


Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tarja Cronbergin /vihr näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 256/2004 vp:

Mitä hallitus aikoo tehdä, että työpaikan homeista sairastuneiden korvauskäytännöt ovat selviä ja niin kattavia, ettei synny tällaista väliinputoajaryhmää ja etteivät yksilöt joudu kohtuuttomasti - vieläpä sairaina ollessaan - käymään oikeustaistelua tilanteissa, joissa heillä käytännössä ei ole toimeentuloa ja

mitä hallitus aikoo tehdä, että työnantajan, Kelan ja vakuutusyhtiöiden välillä löytyy toimiva ja yksilön tilanteen huomioon ottava ratkaisu homeista sairastuneiden toimeentulo-ongelmiin?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Maamme rakennuskannan kosteus- ja homevaurio-ongelmien laajuus on hallituksen tiedossa. Jopa puolessa työpaikkojen rakennuksista voidaan todetaan kosteusvaurioita. Merkittävässä osassa mukana on myös rakenteiden homevaurioita. Rakennuksissa toimivat työntekijät voivat siten altistua rakenteista peräisin oleville mikrobeille tai niiden aineenvaihduntatuotteille. Myös asuntojen kosteushomeongelma on laaja, minkä vuoksi myös tätä kautta tapahtuva altistus on yleistä. Oireita ja sairauksia voivat aiheuttaa homesienten ja bakteerien itiöt, rihmaston osat tai mikrobien aineenvaihduntatuotteet. Osalla altistuneista kehittyy silmien ja hengitysteiden oireita, jotka ovat pääasiassa ärsytyspohjaisia. Varsinainen homeiden aiheuttama allergia on tutkimusten mukaan harvinaisempi kuin aikaisemmin arveltiin.

Vuosittain todetaan noin 150-200 kosteus- ja homevaurioihin liittyvää ammattitautia. Näistä on noin 100 ammattinuhia, 50-80 ammattiastmoja ja 15-20 homepölykeuhkoja. Eniten näitä ammattitauteja oli vuonna 1998, jonka jälkeen tapausten määrä on vuosittain vähentynyt.

Ammattitautilainsäädännön tarkoituksena on korvata työntekijälle työstä aiheutuneen sairauden seuraukset. Pelkkä oireilu ei riitä korvausperusteeksi, jollei henkilöllä voida todeta mitään sairautta. Ammattitautikorvaus edellyttää, että työn aiheuttaman altistuksen ja sairauden välinen syy-yhteys voidaan osoittaa sekä yleisellä että yksilöllisellä tasolla. Koska yleisen tason syy-yhteyttä kosteushomeiden ja homepölykeuhkosairauden (alveoliitin), astman, nuhan ja ilmankostuttajakuumeen välillä pidetään lääketieteessä selvänä, ammattitautikorvauksen myöntäminen edellyttää ammattitautiasetuksen (1347/1988 ) mukaan ainoastaan riittävän työolosuhteissa tapahtuneen homealtistuksen osoittamista. Lisäksi on poissuljettava työn ulkopuolinen aiheuttaja. Ammattitautilain (1343/1988 ) mukaan homealtistuksen seurauksena voidaan korvata myös muu kuin edellä mainittu sairaus, mikäli yleisellä ja yksilöllisellä tasolla voidaan osoittaa syy-yhteys työssä tapahtuneen altistuksen ja sairauden välillä.

Ammattitautikorvausta ratkaistaessa vakuutuslaitoksen on selvitettävä, onko työntekijä määrällisesti ja laadullisesti altistunut riittävästi epäillylle haitalliselle tekijälle, onko taudinkuva tyypillinen epäillyn tekijän aiheuttajaksi ja onko muut tekijät ja sairaudet suljettu pois. Vakuutuslaitos hankkii aina ennen korvausratkaisun tekemistä työnantajalta ja työntekijältä näiden näkemyksen altistuksen määrästä ja laadusta sekä oireista ja niiden ilmaantumisesta. Näin ollen vaikka hoitava lääkäri olisi kirjannut oireet ja altistustiedot puutteellisesti, ne selvitetään korvauskäsittelyn yhteydessä. Vakuutuslaitoksen on myös arvioitava, ovatko sairauden työperäisyyden selvittämiseksi tehdyt tutkimukset riittävät ja tarvittaessa huolehdittava lisätutkimusten suorittamisesta.

Tapaturmavakuutusjärjestelmä korvaa perustellun ammattitautiepäilyn johdosta tehdyt lääkärintutkimukset ja työolosuhdetietojen hankkimisen riippumatta siitä, todetaanko tutkimusten perusteella ammattitauti. Ammattitaudin epäily on perusteltu, jos työterveyshuoltoon perehtynyt lääkäri epäilee tällaista sairautta ottaen huomioon työntekijän työolosuhdetiedot ja lähettää työntekijän jatkotutkimuksiin. Menettely mahdollistaa tutkimusten jatkamisen niin kauan kuin se on perusteltua.

Ammattitautidiagnoosin asettaminen edellyttää aina yksilökohtaisia altistustutkimuksia, perusteellista oire- ja tautiseurantaa sekä erotusdiagnostisia tutkimuksia. Osa kosteus- ja homevauriorakennuksissa työskenteleville syntyvistä oireista on ärsytyspohjaisia oireita, jotka häviävät, kun altistuminen loppuu. Silmien ja hengitysteiden ärsytysoireita ei korvata ammattitautina, jollei henkilöllä voida lääketieteellisin perustein todeta niihin liittyvää sairautta. Homealtistuksen aiheuttamaa astmaa epäiltäessä tehdään yleensä altistuskoe, jossa käytetään homevauriorakennusten tyypillisimmin sisältämiä homesieniä. Eri testiuutteiden määrä on toistaiseksi rajallinen. Ammattiastman diagnosointi ei kuitenkaan välttämättä edellytä keuhkoputkien altistustestiä, vaan työpaikan altistumistilanteissa ilmenevä hengenahdistus ja ammattitautidiagnoosi voidaan varmentaa luotettavasti myös lääkärin valvonnassa työpaikalla tapahtuvalla puhallustestillä. Työterveyslaitos ja korvauksista päättävä tapaturmavakuutusjärjestelmä pitävät tällaista löydöstä riittävänä. Ammattinuhan osalta altistukseen käytettäviä testiuutteita on käytössä astmatutkimuksia enemmän. Homepölykeuhkodiagnoosi ei sitä vastoin edellytä altistuskokeen tekemistä lainkaan.

Koska ammattitautina korvataan vain työssä tapahtuneen altistumisen aiheuttamat sairaudet, syy-yhteyden selvittäminen edellyttää, että työpaikan altistustekijät selvitetään perusteellisesti sekä tarvittavat altistuskokeet ja muut tutkimukset suoritetaan asiantuntevasti. Vakuutuslääkärin tehtävänä on arvioida, että näistä on asianmukaisesti huolehdittu ennen korvausratkaisun tekemistä. Vakuutuslääkärin on myös tunnettava homesairauksien korvausperiaatteet ja selvitettävä, täyttyvätkö nämä edellytykset suoritettujen tutkimusten perusteella. Maassamme ei ole homesairauksien erikoislääkäreitä. Korkeinta lääketieteellistä asiantuntemusta esillä olevissa asioissa edustavat keuhko- ja allergiasairauksien erikoislääkärit, Työterveyslaitos ja alan erikoisklinikat, jotka tutkivat käytännössä lähes kaikki kosteusvaurioihin liittyvät perustellut ammattitautiepäilytapaukset ennen korvauspäätöksen tekemistä.

Homesairauksien diagnosointia vaikeuttaa osaltaan se, että tapausten yhteydessä usein esiintyviä oireita voi esiintyä myös muissa sairauksissa. Tavanomaisia infektiotauteja, poskiontelotulehduksia ja silmätulehduksia ei korvata ammattitautina.

Vuosien tutkimustyön ja työterveyshuollon koulutuksen ansiosta kosteushomeille altistuneiden työntekijöiden tutkiminen on nykyisin tehokkaampaa ja täsmällisempää kuin vielä viime vuosikymmenen lopussa. Homealtistukseen liittyvien ammattitautien diagnosointimenetelmiä kehitetään koko ajan lisää muun muassa Työterveyslaitoksen toimesta. Lääketieteellinen tieto sairastumisen aiheuttavan homealtistuksen tasosta ja siihen vaikuttavista yksilökohtaisista tekijöistä on merkittävästi parantunut, mutta on edelleen osin puutteellista.

Kosteus- ja homevauriorakennusten aiheuttamat ammattitaudit johtavat harvoin pysyvään työkyvyttömyyteen. Useimmiten oireet lakkaavat altistuksen päätyttyä, ja työntekijä voi jatkaa työtään sellaisissa työtiloissa tai työympäristössä, joissa homealtistusta ei esiinny. Tällöin ei ole enää kysymys vakuutusjärjestelmille kuuluvasta vastuusta, vaan siitä, miten homealtistumisen suhteen voidaan parantaa työympäristön terveellisyyttä. Sosiaali- ja terveysministeriö on vuonna 1996 teettänyt selvityksen sisäilmaston terveyshaitoista (STM:n työryhmämuisto 1997:25). Siinä suositeltiin muun muassa rakennuksen kosteusvauriohomeiden systemaattista ja perusteellista tutkimista, vaurion laajuuden tarkkaa määrittämistä ja kosteusvaurioon liittyvän mikrobiologisen tilanteen tutkimista asiantuntijalaboratoriossa. Samoin suositeltiin tiloissa toimivien työntekijöiden tutkimista työterveyshuollossa sekä ammattitautia epäiltäessä erikoisasiantuntijan, kuten Työterveyslaitoksen, tutkimusta. Työterveyshuollolle suunnatun koulutuksen ansiosta näin toimitaan myös käytännössä.

Käytännössä ongelmia aiheutuu siitä, ettei homeen aiheuttamaan ammattitautiin sairastunut pysty hoidon ja työpaikalla tehtyjen korjaustoimenpiteidenkään jälkeen palaamaan työpaikalleen oireiden uusiutumisen vuoksi. Uuden työturvallisuuslain (738/2002 ) mukaan työnantajan on tarpeellisilla toimenpiteillä huolehdittava työntekijän terveydestä työssä. Työpaikan rakenteiden pitää olla turvalliset ja terveelliset. Altistuminen esimerkiksi terveyttä haittaaville biologisille tekijöille, kuten homeitiöille, on rajoitettava niin vähäiseksi, ettei niistä aiheudu haittaa työntekijöiden terveydelle. Määräysten noudattamista valvovat työsuojeluviranomaiset. Märäysten rikkomisesta on säädetty rangaistus.

Mikäli työpaikan korjaustoimenpiteet laiminlyödään, vastuuta ei voida asettaa tapaturmavakuutusjärjestelmälle, jos työntekijä ammattitaudistaan huolimatta pystyisi entiseen työhönsä altisteettomissa työtiloissa. Jos ammattitaudin oireet sen sijaan estävät työn jatkamisen myös altisteettomissa olosuhteissa, voidaan pysyvä ansionmenetyskorvaus maksaa edellyttäen, ettei työntekijää voida kuntouttaa muuhun työhön. Myöskään työ-, kansaneläke- ja sairasvakuutusjärjestelmien etuuksia ei voida jatkaa, jos työhön paluu estyy vain yksittäiseen työpaikkaan liittyvien olosuhteiden vuoksi.

Käytännössä tilanne on erityisen hankala silloin, kun työympäristö korjaustoimenpiteiden jälkeen täyttää työpaikan ilmalle asetetut vaatimukset eikä selvää työympäristöön liittyvää yksittäistä tekijää työntekijän oireilun jatkumiselle voida käytettävissä olevin menetelmin osoittaa. Nykyisin rakennus- ja korjausmenetelmin ei ole mahdollista päästä täysin altisteettomaan ympäristöön, vaan erilaisia mikrobeja, kuten homeita, esiintyy ihmisen normaalissa asuin- ja elinympäristössä.

Myös työ-, kansaneläke ja sairausvakuutusjärjestelmässä etuuksien maksaminen perustuu sairauden, vamman tai vian korvaamiseen. Se edellyttää, että henkilöllä voidaan todeta lääketieteellisin tutkimuksin sairaudeksi määriteltävä tila. Pelkät oireet eivät oikeuta etuuden maksamiseen. Toisin kuin ammattitautikorvausjärjestelmässä, työeläke- ja kansaneläkejärjestelmässä etuuden saaminen ei kuitenkaan edellytä syy-seuraussuhteen osoittamista työn ja sairauden välillä.

Vakuutuslaitosten antamien päätösten lainmukaisuuden tutkiminen kuuluu muutoksenhakuelimille, jotka viime kädessä päätöksellään ratkaisevat korvausasiat. Muutoksenhakuelinten velvollisuutena on valitusta käsitellessään arvioida myös sitä, onko asiassa hankittu selvitys riittävä korvauskysymyksen ratkaisemiseksi. Jos näin ei ole, vakuutuslaitos velvoitetaan hankkimaan tarvittava selvitys ennen asian ratkaisemista.

Koska kosteushomesairauksiin ja niiden diagnosointiin liittyy edelleen ongelmia, sosiaali- ja terveysministeriön tarkoituksena on hallitusohjelmaan liittyen asettaa vielä kuluvan vuoden aikana työryhmä selvittämään homealtistuksen syy-yhteyttä ammattitauteihin uusimman lääketieteellisen tiedon pohjalta. Selvityksen saatuaan ministeriö harkitsee mahdollisten jatkotoimenpiteiden tarpeellisuuden.

Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 2004

Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre

(www.eduskunta.fi ja [email protected])

KK 719/2004 vp - Petri Salo /kok ym. KIRJALLINEN KYSYMYS 719/2004 vpKeuhkojen homealtistuskokeiden vaarallisuus Eduskunnan puhemiehelle Ministeri Mönkäre vastasi 16.4.2004 kansanedustaja Tarja Cronbergin kirjalliseen kysymykseen (KK 256/2004 vp ), joka koski työpaikan homeista sairastuneiden toimeentulon järjestämistä. Vastauksessa ministeri kirjoittaa muun muassa, että "homepölykeuhkodiagnoosi ei sitä vastoin edellytä altistuskokeen tekemistä lainkaan." Se onkin oikein, sillä keuhkojen homealtistuskokeet ovat vaarallisia ja terveydelle haitallisia. Tästä huolimatta on nyt kuitenkin ilmennyt, että Työterveyslaitoksella on useita ihmisiä altistettu homeuutteille tapauksissa, joissa homepölykeuhkodiagnoosi on ollut ilmeinen. Näin ollen onkin todennäköistä, että näiden henkilöiden terveys on heikentynyt tällaisista turhista altistuksista. Rakennusten kosteusvauriohomeille altistuu tänä päivänä Suomessa päivittäin yli satatuhatta suomalaista, joten mahdollisten turhien altistustenkaan määrä ei ole pieni. Suomi on tiettävästi myös ainoa maa maailmassa, joka altistaa miltei järjestään kaikki kosteusvauriomikrobeista sairastuneet työntekijät vedoten mm. vakuutusjuridiikkaan. Tähän mukaan luetaan myös homepölykeuhkoon ja muuhun keuhkorakkuloiden tai keuhkoputkien tulehdustilaan sairastuneet, joiden terveyttä nämä altistukset saattavat jopa huonontaa. Näyttääkin nyt siltä, että altistuksia tehdään tahallaan väärin perustein. Onko syynä se, että työpaikan homeista sairastuneiden lakisääteisiin toimeentulokorvauksiin eivät määrärahat riitä? Eikö maassamme osata diagnosoida esim. keuhkorakkuloiden tulehdusta, alveoliittia tai orgaanisen pölyn aiheuttamaa oireyhtymää muutoin kuin altistamalla potilas jopa vaaralliseen tapaan oireita aiheuttavilla uutteilla? Tällainen menettely on rikollista sekä ihmisoikeuksia loukkaavaa toimintaa. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin pikaisiin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, että ihmisten terveyttä vaarantavat, väärin perustein tehdyt keuhkojen homealtistuskokeet Työterveyslaitoksella lopetetaan välittömästi? Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 2004 Petri Salo /kok Pekka Kuosmanen /kok Timo Soini /ps
[email protected]


Hallituksen esitys HE 16/200 VP

Sairausvakuutuslaiksi annetun hallituksen esityksen (HE 59/200 VP) täydentämisestä.
Laki tulee voimaan 1.1.2005

”Sosiaali- ja terveysvaliokunta toteaa, että työturvalakiin tehdyllä muutoksella, joka mahdollistaa työttömyysetuuden maksamisen vakuutetulle, jolla työsuhde on voimassa, mutta työnantajalla ei ole tarjota vakuutetun terveydentilalle soveltuvaa työtä, on pyritty estämään vakuutetun jääminen ilman ensisijaista sosiaaliturvaa. Vaikka vakuutettu olisi saanut enimmäisajan sairauspäivärahaa, työkyvyttömyyseläkkeen hakeminen ehkäisee väliinputoamistilanteen, koska vakuutetulla on oikeus työttömyysturvaetuuteen, jos eläkehakemus on vireillä tai hylätty. Nyt annetulla hallituksen esityksellä parannetaan vakuutetun mahdollisuuksia pysyä sairausvakuutusjärjestelmän piirissä, koska työkykyisyysaikaan rinnastetaan myös aika, jona henkilö on ollut oikeutettu työttömyysturvalain mukaiseen etuuteen edellä tarkoitetun työttömyysturvalain säännösten nojalla. Valiokunta pitää olennaisen tärkeänä sitä, että väliinputoamistilanteet estetään perustuslakivaliokunnan esittämällä tavalla käytännön soveltamistilanteissa. Järjestelmän toimivuuden kannalta on jatkossa syytä selvittää mahdollisuudet turvata pitkäaikaisen sairauden aikainen toimeentulo muun kuin työttömyysturvajärjestelmän kautta” (www.eduskunta.fi tulostettu 24.11.2004.)

Senhän me tiedämme, että vain murto-osa työpaikoillaan homeitiöiden pakkohengittämisen takia sairastuneista saa heille ammattitautilain mukaan kuuluvat korvaukset.
Ja homekoulujen,-korkeakoulujen ja homeyliopistojen sairastuttamista oppilaista/opiskelijoista ei kukaan saa korvauksia.

Kun näitä hometyöpaikkoja ja homekouluja on maassamme ollut jo sitten ns. teknisen rakentamisen, eli 1960-luvun, kuin myös rakennusten kunnossapidon puutteen takia, kukaan ei edes tiedä kuinka monta kansalaista homerakennukset ovat maassamme sairastuttaneet.

Ja kun homesairauksien suhteen mistään muusta sairaudesta kuin astmasta lääketieteemme edustajat eivät ole tietoisia, kysymys on lääketieteen edustajien pitään kestäneestä ammattitaidon puutteesta, josta tiedonpuutteesta pääsevät osalliseksi niin poliitikot kuin yksittäiset kansalaisetkin.

Tein sosionomitutkintooni liittyen opinnäytetyön homesairaiden sosiaaliturvasta ja kuntoutuksesta. Lähetin työni ministeri Sinikka Mönkäreelle ja hän vastasi kirjeeseeni ja työhöni. Lähetin opinnäytetyöni 27.1.2006 myös Tasavallan Presidentti Tarja Haloselle ja tohtori Arajärvelle ja en vielä ole saanut heidän vastaustaan.

Olen huolestunut homesairaiden kiusaamisesta, sosiaaliturvan väliinputoamisesta ja kuntoutuksesta homeisissa kuntoutuslaitoksissa.

Minun kirjeeni Mönkäreelle:
hilkka.(sukunimi sähköpostiosoite) 14.3.2005 20:31:
Sinikka Mönkäre

Lähetän teille luettavaksi tekemäni opinnäytetyön.
Oikeusvaltio, hyvinvointivaltio Suomi sortaa työpaikalla homealtistuksesta sairastuneita.
Sosiaaliturva ja kuntoutus, sekä homesairaiden psykososiaalinen tuki eivät toteudu.
Lukekaa 77 homesairaan kokemuksia.

Olen itsekin homesairas. Useiden vuosien paperisodan ja lukuisien valitusten ja lääkärintodistusten jälkeen sain työkyvyttömyyseläkkeen. Minulla on ammattitautidiagnoosi ja odotan minulle kuuluvaa tapaturmaeläkettä (vakuutusyhtiön nimi):stä.
Olen menettänyt täysin työkykyni ja sosiaaliset
kontaktit ovat vähentyneet sairauteni vuoksi.

Tehkää pian jotain homesairaiden hyväksi eduskunnassa.

Ystävällisin terveisin Hilkka (sukunimi) terveydenhoitaja / sosionomi /
työkyvyttömyyseläkeläinen



----- Original Message -----
From: "Mönkäre Sinikka"
To:
Sent: Friday, March 18, 2005 3:26 PM
Subject: Vast: Opinnäytetyöni

Hyvä Hilkka (sukunimi),

kiitos viestistänne. Toimitan opinnäytetyönne tiedoksi sosiaali- ja terveysministeriön ao. virkamiehille. Sosiaali- ja terveysministeriössä on tehty paljon työtä työpaikalla homeen vuoksi sairastuneiden tilanteen parantamiseksi. Kuten tiedätte, työssä tapahtuneen homealtistuksen aiheuttamat sairaudet korvataan ammattitautina ammattitautilain ja ammattitautiasetuksen
mukaan. Ammattitautikorvaus edellyttää yleensä altistuksen ja sairauden välisen syy-yhteyden osoittamista yleisellä lääketieteellisellä sekä yksilökohtaisella tasolla. Nykyinen ammattitautilainsääntö on rakenteeltaan siten joustava, että se mahdollistaa minkä tahansa sairauden korvaamisen ammattitautina, mikäli
syy-yhteys työhön voidaan lääketieteellisesti osoittaa.

Ammattitautilainsäädännön tarkoituksena on korvata työntekijälle työstä aiheutuneen sairauden seuraukset. Työnantajat ovat vakuuttaneet työntekijänsä ammattitautien ja tapaturmien varalta ja korvaukset maksetaan tästä
tapaturmavakuutusjärjestelmästä. Myös työeläke- ja kansaneläkejärjestelmä huolehtivat ihmisen toimeentulosta sairauden, vian tai vamman aiheuttaman työkyvyttömyyden varalta.

Homesairauksien diagnosointia vaikeuttaa osaltaan se, että osa tapausten yhteydessä usein esiintyvistä oireista on tyypillisiä myös muille yleisesti esiintyville sairauksille. Tavanomaisia infektiotauteja, poskiontelotulehduksia ja silmätulehduksia ei korvata ammattitautina. Homealtistukseen liittyvien ammattitautien diagnosointimenetelmiä kehitetään koko ajan lisää muun muassa
Työterveyslaitoksen toimesta.

Sosiaali- ja terveysministeriö on vuonna 1996 teettänyt selvityksen sisäilmaston terveyshaitoista (STM:n työryhmämuisto 1997:25). Siinä suositeltiin muun muassa rakennuksen kosteusvauriohomeiden systemaattista ja
perusteellista tutkimista, vaurion laajuuden tarkkaa määrittämistä ja kosteusvaurioon liittyvän mikrobiologisen tilanteen tutkimista
asiantuntijalaboratoriossa. Samoin suositeltiin tiloissa toimivien työntekijöiden tutkimista työterveyshuollossa sekä ammattitautia epäiltäessä erikoisasiantuntijan, kuten Työterveyslaitoksen tutkimusta. Työterveyshuollolle suunnatun koulutuksen ansiosta näin toimitaan nyt myös käytännössä. Ministeriö on jatkanut työtä homevaurioiden terveyshaittojen parissa, muutama viikko
sitten minulle luovutettiin selvitys sairaaloiden sisäilmasta.

Ystävällisin terveisin,

Sinikka Mönkäre

Löysin tästä keskusteluketjusta
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=4500000000000426&posting=22000000013880519

mielenkiintoisen nimen, Martin Scheinin.

Muistan hänet opiskeluajoiltani Turusta. Hän opiskeli pääaineenaan biologiaa ja olin hänen kanssaan samalla biokemian kurssilla.

Hän oli tuohon aikaan hyvin aktiivinen stalinisti-opiskelija. Hän kiihotti tuolloin 70-luvun alussa meitä opiskelijoita ja turkulaisia työläisiä vallankumoukseen.

Myöhemmin hän on sitten, kun huomasi, että kommunismin kannattamisella ei pääse pitkälle, liittynyt SDP:hen.

Scheinin on nyt jokin YK:n ihmisoikeusraportoija. Näin ollen lähetin hänelle pari kuukautta sitten sähköpostin, jossa toivoin, että hän puuttuisi myös kotimaansa ihmisoikeusrikoksiin. En ole saanut häneltä mitään vastausta.

hometerveisin
Pekka Nikkola