Onko mahdollista herätä eloon 47 vuotiaana elettyään vain toisten ehdoilla nuoruuden. Tosin syynä on ollut että olen halunnut miellyttää vain muita, koska minusta se kuuluu ihmiselämään, mutta nyt tuntuu kuin minua olisi käytetty hyväksi. Eläminen mahdollistuisi rakkausuhteen myötä, joka on antanut odottaa itseään jo varmaankin 40 vuotta. Minä olen varautunut vaikka rakastankin, on kuin jokin lukko olisi päällä, joka estää elämisen, elämänilon kokemisen. Rakkaus kaiken muuttaa voi ?(m)
Elämään alkaminen
47 vuotiaana ?
9865
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
kun ei milloinkaan.Pelko pois rakkauden
tieltä.
On mahdollista, kunhan rakkauden kohteesi on luonteeltaan samankaltainen eli ei toista jyräävä yksilö. Onnea elämääsi.
Mulle on käynyt ihan samoin.Ekan kerran tunnen eläväni pitkästä aikaa ja tunnen mieletöntä hyvää oloa näiden tuntemuksieni kanssa.Joten vastaus oli sitten sulle,että kyllä voi tuntea iästä riippumatta.Nauti vain niistä tuntemuksistasi.Tässä iässä tuntuu vieläkin paremmalle ihastua kuin nuorenpana.
mut mitä sä niiku luulet sen sun oman elämän sitten olevan?
Rakkaus kaiken muuttaa. Saada rakastaa, se on ihaninta maan päällä. En ole vielä itsekään saanut sitä kokea, vaikka olen ollut rakastunut kylläkin. Siitä on vielä pitkä matka tekoihin.
Olen vuoden sua nuorempi, mut samansuuntaisen elämän elänyt kuin sinä. Itse kuitenkin aloin elämään kax ja puol vuotta sitte. Löysin elämäni miehen. Miehen jonka kanssa meillä oli alle kaxkymppisinä jo pientä "vipinää". Mut se tavallinen tarina; elämä kuljettaa. Mut onneksi kuljettaa koska, se näköjään joskus kuljettaa onnea kohtikin.
Olemme älyttömän rakastuneita emmekä malttaisi olla toisistamme millään erossa.
Päästä sinäkin elämä valloilleen - ei sitä tiedä mihin se sinua kuljettaa. Ole avoin ja oma itsesi mikä halusit aina mielessäsi olla.
Kyynisesti totean, että etsi itsestäsi sitä uuden elämänalkua ja sitten vasta rakkaussuhteeseen. On aikamoiset odotukset toiseen ihmiseen, "muuttaa voi".
Lähes kaikki on mahdollista jos vain uskot itseesi sekä uskallat kokeilla ja antautua mukaan elämään. Vaikka meillä on velvollisuutemme, on meillä kuitenkin vain yksi elämä elettävänä.
Hieman kuitenkin varoittelisin, jos olet mies ja lähestyt 50-vuotta, näyttää tämä oman elämän tyhjäksi tunteminen kuuluvan ikäkauteen. Sattumaako lienee, mutta tuttavissani on useampia tuon ikäisiä miehiä, jotka kokevat tyhjyyttä. Johtuneenko omasta vanhenemisen pelosta tai siitä, että alkaa kerrankin olla aikaa pysähtyä miettimään elämäänsä. Eräskin mies totesi elämän virtaavan vain ohi ja ettei mikään tunnu miltään. Silloin hetkelliset ulkopuoliset kokemukset eivät auta pitemmän päälle. Voi olla, että ihastuminen tuo hetkeksi uutta, mutta tunteen muuttuessa arkiseksi, pitää löytää taas jotain lisää. Tämä on noidankehän alku.
Jos taas oikeasti olet rakastunut ja löytänyt ilon elämääsi, niin rohkeasti vain eteenpäin. Ihastuminen ja rakastuminen on vielä mahtavampaa jo kokeneemmalla iällä. Sitä vaan osaa myös pelätä enemmän ja tulee ehkä hieman liiankin varovaiseksi peläten haamuja jokapuolelta. Tiedän ystäväni olevan rakastunut ja näen miten hän taistelee itseään ja tunteitaan vastaan, aivan kuin ei antaisi itsellensä lupaa tuntea ja olla onnellinen. Hän ei rohkene puhua tunteistaan, vaan yrittää paeta niitä velvollisuuksiensa taakse. Harmi, sillä samalla hän myös työntää minua kauemmas...
Kysy keneltä vaan täällä antavatko he luvan nauttia seksistä(kin) yli neljävitoselle.