Minulla on ollut vuosia kk-neuroosi. Eli kun menen syömään ja/tai kahvitteleen tuttujen kanssa käteni alkavat täriseen.Tuo tärinä on asia, joka saa minulta täyden huomion:( Olen alkanut pelkäämään tätä tärinää niin paljon, että lääkkeetkään eivät enää auta kaikissa tilanteissa. Minulle on vuosia sitten määrätty propralia (kerta-annos 40-60 mg, 1-3 x pvä) ja opamoxia (15-30 mg 1-2 x pvä) tähän vaivaan. Lääkäreiden mielestä tuon pitäisi auttaa, mutta näin ei ole aina. Jos pitää vaikka juhlatilaisuuksissa ottaa kahvikuppi käteen, niin kädet alkavat täriseen huolimatta lääkkeistä. Alkaa olla jo toivotonta tämä homma. Häät, hautajaiset, ym. juhlat ahdistaa jo viikkoja etukäteen vain ja ainoastaan sen taki, että siellä pitää kahvitella:(
Ruokailun pelko
maya
3
1111
Vastaukset
- Maailma ei kahviin kaadu
Itselläni on yhden jos toisenkin sortin pelkoja, vaikkakaan juuri mainitsemaasi ei satu olemaan. Olen yrittänyt selvittää asioita päässäni (koska sieltähän ne pelko- ja neuroosiajatukset tulevat) ja koska en halua lähteä lääkkeiden tielle, olen sitäkin sivusta seurannut.
Luuletko, että sinulle voisi olla hyötyä siitä, että pohtisit, mikä on pahinta, mitä voisi sattua? Pahinta kai voisi olla, että kätesi tärisevät niin paljon, että räiskäytät kupin lautasineen lattialle. Sirpaleita tulee, ja ääntä ja vielä sotkuakin (jos kupissa on jo kahvia). Mutta entä sitten? Jos on kyse isoista pirskeistä, sieltä voi löytyä oikein henkilökuntaakin siivoamaan. Ja pienemmissä voisit kysäistä emännältä, että jos vaikka voit auttaa siivoamisessa.
Mitään pahempaahan siinä ei voi sattua (niin no, voit tietysti onnistua heittämään sumpit naapurikahvittelijan syliin). Pointti on kuitenkin se, että jos olet vieraana juhlissa, ihmisten mielenkiinto keskittyy juhlan aiheeseen. Ei kukaan kauaa jaksa taivastella yhtä kömmähdystä, kun niitä sattuu jokaiselle. Ja jos sitten onkin paikalla täti-ihmisiä (yleensähän ne ovat vanhemmanpuoleisia täti-ihmisiä), jotka taivastelevat pitkään, niin lammasmaisin hymysi kasvoille ja toteamaan "minä nyt olen tämmöinen armoton jännittäjä". Eli "riisu vihollinen aseista" "tunnustamalla syntisi".
Jos olet samanlainen tuskailija kuin itse olen, muistat tapauksen taatusti vielä vuosienkin kuluttua - mutta olet luultavasti ainoa, joka sen muistaa. Muut ovat ehtineet jo nähdä niin monta uuttakin mokaa... Ai niin, jos sitten mitään ei satukaan, kuppi vain kilisee vähän lautasella, niin silloinhan olet jo "voiton puolella", koska osasit varautua paljon pahempaankin. Tsemppiä!- maya
ja kiitos vastauksestasi ja kannustuksesta.
Siinäpä se, minä en niinkään pelkää sitä, mitä pahimmillaan voi sattua. Osaan nauraa omille mokilleni, joita on elämäni aikana siunaatunut aika lailla.
Pelkään sitä ahdistavaa tunnetta, joka valtaa minut, kun kädet alkaa täriseen. Pelkään kai kadottavani kontrollin kokonaan. Voisi kai sanoa, että pelkään pelkoa:) - mara
maya kirjoitti:
ja kiitos vastauksestasi ja kannustuksesta.
Siinäpä se, minä en niinkään pelkää sitä, mitä pahimmillaan voi sattua. Osaan nauraa omille mokilleni, joita on elämäni aikana siunaatunut aika lailla.
Pelkään sitä ahdistavaa tunnetta, joka valtaa minut, kun kädet alkaa täriseen. Pelkään kai kadottavani kontrollin kokonaan. Voisi kai sanoa, että pelkään pelkoa:)Ymmärrän hyvin tilasi.
Tiedätkö sen että tunteet aiheutuvat siitä mitä ajattelet? Aina kun sinusta tuntuu että alkaa mennä pieleen tai jännittää niin tiedosta ja kyseenalaista ne ajatukset heti!. Tiedosta ne! Kun huomaat manaavasi itseäsi jännitykseen ja pelkoon erittele ne ajatukset.
Nuoret lapset luonnollisesti rakastavat itseään sitä niinkään tiedostamatta. Sekä ovat onnellisia. Se on ihmisen alkuperäinen luonto, ennenkuin ihminen vanhentuu ja alkaa epäillä omaa arvoaan.
Yritä tiedostaa se todella että tunteet johtuvat ajatuksistasi ja sitä kautten tekoihin. Kitke mieleesi tulevat negatiiviset ajatukset ja tiedosta ne ajattelemalla positiivisesti.
Miksi sinun pitäisi kärsiä itse luomistasi tunteistasi? Aika hassua. Kukaan ei luo sisällesi tunteita, ne ei lennä sinuun vaan sinä luot ne itse.
Itse olen käyttänyt tälläistä ajatusleikkiä ja se toimii. Tietenkin tulee vastoinkäymisiä mutta se ei tarkoita sitä että pitää heti lopettaa. Se on varmasti raskas prosessi. Se on kuin autolla ajoa.
Ensin menee polkimet sekaisin ja auto nykii vaihdetta laittaessa. Mutta pitemmän päälle siitä tulee luonnollista eikä sitä tarvitse edes ajatelle kuinka ajat. Sitä vain ajaa puuttumatta ajoon ollenkaan.
Niin voit tehdä ajattelullesi. Totuta sitä siihen niin pian siitä tulee täysin luonnollinen tapa.
Itse ajattelen joskus kun tuntuu pahalta sitä kun olen hyvin vanha makaan jo kuolinvuoteellani ja muistelen tätä tilannetta. Miksi minun piti tuolloinkin kärsiä kun olisin vain voinut nauttia
ja elää täysillä nykyhetkeä?
Miten kauan ajattelet olevasi kuollut?
Pelkääkö se osa sinua, joka huomaa pelkosi?
Muista että et ole pelkosi vaan pikemminki se joka huomaa tunteesi. Lämmintä jatkoa! :D
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Virkamiehille tarvitaan tuntuvat palkankorotukset
Naistenpäivänä on syytä muistuttaa, että virkamiehen euro on vain 80 senttiä. Palkat tulee saattaa samalle tasolle yksi434036Riikka Purran kaudella nousi bensan hinta yli 2 euron
Muistatteko kuinka edellisen vasemmistohallituksen aikana, ns. Marinin aikakaudella, bensiiniä sai 1,3 euron litrahinnal513681- 703238
Olisipa saanut sinuun
Tutustua paremmin. Harmi että aloin lopulta jännittämään kun näytit tunteesi niin voimakkaasti ja lähestyit niin voimaak943115Mitäs nyt sijoittajat?
Pörssit laskevat maailmalla Iranin sodan takia ja muutenkin ovat olleet Trumpin vallan alla epävarmat. Ainoa, mikä on no892094- 352048
- 241909
- 351870
- 311861
Olisitpa se hellä
Ja herkkä minkä kuvan sain sinusta irl. Haluaisin että elämässäni olisi sellainen joka arvostaa minua juuri sellaisena k231794