onko kukaan hakenut ja päässyt opiskelemaan germaanista filologiaa helsingin yliopistoon? itse luen täyttä häkää pääsykokeisiin ja kaipaisin vinkkejä esim. mihin kirjoissa tulisi erityisesti keskittyä. Pitkästä saksasta kirjoitin E:n,lukuaikaa 5kk ja ulkomaankokemustakin on (olen asunut,käynyt koulua ja työskennellyt itävallassa) eli riittääkö kielitaito? yo-kirjoituksistakin pitäisi tulla jonkin verran lähtöpisteitä. onko joku muukin juuri hakemassa,kertokaa kokemuksia ja ajatuksia!
germaanisen filologian pääsykokeet
kaisis
2352
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Sulla on varmasti hyvät mahdollisuudet päästä sisään kielitaitosi puolesta. Muista, että USEIMMAT ovat lukeneet lyhyen saksan. Itävallan saksa on hieman erilaista, joten kielioppia voit hieman lukea. Muistaakseni Itävallassi voi sanoa esim. "ich bin gesessen", mutta saksan kirjakielessä tuo ei käy (= "ich habe gesessen"). Mutta näitä eroja ei varmasti ole niin hirveästi, ja olet kuitenkin käynyt Suomessa pitkän saksan kurssit.
Kielitaito-osuuden takia et siis voi tulla hylätyksi, ellei juuri valintakoepäivänä satu joku kauhea päänsärkykohtaus tms. Tämän suhteen ole rauhallisella mielellä.
Voit hyvin keskittyä kirjoihin. Onhan siellä vieläkin luettavana yksi romaani ja yksi kielitieteellinen kirja (Hakkarainen etc.)? Romaaninkin varmasti selvität hyvin kielellisesti. Tärkeää on, että olet sisäistänyt romaanin ytimen itsellesi. Kaunokirjallinen kysymys voi olla uutta ja siksi pelottavaa, mutta muista että niin se on muillekin. Tee siis parhaasi ja lue kirja hyvin läpi. Ehkä muistiinpanot kirjasta auttavat, että voit selailla niitä silloin tällöin. Pieni pikakertaus romaanista juuri ennen koetta ei ole pahitteeksi.
Vaikein osuus sulle varmaan on se kielitieteellinen kirja. Eli panosta siihen paljon aikaasi. Onhan siinä paljon uutta asiaa, ja kaikki ei ole niin helppolukuista. Yritä sisäistää hyvin tärkeimmät käsitteet ja muutenkin pidä päämääränäsi asioiden ymmärtäminen. Jos jokin asia ei aukene, kirjastosta voi aina löytää jotain taustalukemista, joissa käsitteitä on selitetty ymmärrettävämmin. Kirjahan ei ole kovin paksu, joten ehdit lukea kirjan monta kertaa läpi.
Puolet valintakokeessa otetaan sisään pelkästään valintakoepisteiden perusteella, joten älä mieti liikaa yo-tutkintoasi. Ne, joilla on loistavat lähtöpisteet, saavat vastaavasti tehdä enemmän virheitä kokeessa, ja pääsevät silti sisälle. Mutta erittäin hyvin mennyt valintakoe riittää yksinkin sisäänpääsyyn.
Tärkeää on tiedostaa, että pelkkä kielitaito ei riitä. Eli myös kirjat täytyy lukea, sillä jokaisesta osiosta on saatava hyväksytty pistemäärä.
Kun viittasin tuohon haben/sein-apuverbin käyttöön, niin ilmiö on siis Etelä-Saksassa ja Itävallassa. Löysin tästä tämän linkin:
http://www.spiegel.de/kultur/zwiebelfisch/0,1518,346929,00.html