Sattui silmiini osumaan ilmoitus, jossa samalla paikkakunnalla kuin asun, oli myytävänä koiranpentuja. Puoli vuotta sitten erottiin miehen kanssa, ja meidän koiramme jäi sitten miehelle, ja olin jo vakavasti monta kertaa harkinnut ostavani itselleni uuden kaverin, ja nyt tuntui että onni potkaisi, kun näitä veijareita olikin syntynyt omassa pitäjässä =)
Soitin numeroon, ja selvisi, että pennut ovat luovutusikäisiä, joten saa tulla hakemaan omansa pois, "kasvattajan" sanoilla sanottuna.
Lähdin seuraavana päivänä hakemaan pentua iloissani.
Tullessani taloon, koiranpennut nukkuivat sohvalla, aivan oven vieressä, että varmasti näin ne heti. Jälkeenpäin ajateltuna tajusin, että omistaja oli pistänyt ne minua varten "näytille".
Pennut olivat unisia, oli myöhä, ajattelin sen johtuvan siitä. Koko ajan oli tunne, että omistaja haluaa päästä minusta eroon, joten otin pennun joka vaikutti virkeimmältä ja lähdin kotiin.
Kotona pentu oli uninen, mutta vaikutti päällisin puolin terveeltä, korvat ja silmät olivat siistit, samoin turkki ja hampaat. Yllätys tulikin seuraavana päivänä jolloin vähitellen ymmärsin, että
1)pentuja ei oltu sosiaalistettu ihmisiin ollenkaan, pentu oli arka, kavahti kosketusta, oli kauhuissaan sylissä... Vasta kun ystäväni tuli lempeän aikuisen koiran kanssa käymään pentu piristyi ja seurasi koiraa kuin hai laivaa, leikki tämän kanssa, mutta ei ottanut ihmisiin mitään kontaktia.
2) Pentuja on ilmeisesti pidetty ahtaassa laatikossa, koska minun pentuni liikkuminen on kömpelöä, ei vilkasta eikä ketterää, vasta nyt rupeaa liikkuminen sujumaan kunnolla, kun se on saanut tepastella vapaana, mutta liikkumaan pitää rohkaista ihan hirveästi.
Että tälläinen ankea tarina... Toivottavasti tästä ei jää pennulle traumoja, olen niin vihainen tälläisestä kohtelusta, kaikista eniten pennun puolesta. Tiedämpä ainakin varoittaa muita.
Kova elämän alku
18
1298
Vastaukset
- Markku.
kamalaa. Pentu hoidettu, ruokittu. Itse sina sen valitsit. Tuskin se tekee kasvattajasta huonon jos koko pesueen laittaa esille. heitat arvioita ahtaasta laatikosta, mista sina sen tiedat. Ota ensin selvaa asioista ja pauhaa vasta sitten.
- !!!!
kömmentöitavää.ei muuten mäksä päljön östää nappaimisto jöllä vöi kirjöittää edes öikein,alya se ei sun juttuhin tuö,muttä et väikuttäs niin dörkältä kun ölis edes pisteet paalla.
- stop the riita
!!!! kirjoitti:
kömmentöitavää.ei muuten mäksä päljön östää nappaimisto jöllä vöi kirjöittää edes öikein,alya se ei sun juttuhin tuö,muttä et väikuttäs niin dörkältä kun ölis edes pisteet paalla.
Älä vastaa toisen puolesta ja ala haukkumaan toista,
vaikka koirapalstalla ollaankin. Palsta on siistiytynyt huomattavasti,vaikka joillakin häiriötekijöillä niitä vieroitusoireita tuntuu kovasti olevankin. - !!!
stop the riita kirjoitti:
Älä vastaa toisen puolesta ja ala haukkumaan toista,
vaikka koirapalstalla ollaankin. Palsta on siistiytynyt huomattavasti,vaikka joillakin häiriötekijöillä niitä vieroitusoireita tuntuu kovasti olevankin.kivästä jä tärpeellisestä tuötteestä!
- meirami
Tietenkin pennut luottavat ihmisiin jos ovat olleet tekemisissä.Ankeaa,mutta pentu sentään tulevaisuuden kanalta hyvä.Ajan kanssa tulee luottavaiseksi.Tsemppiä sulle ja uudelle kaverille.
- Markku
sita ettei aina tarvitsisi haukkua kasvattajaa. Kyllahan usein on niin etta pennut ovat ihan asianmukaisesti hoidettu, ja saaneet olla muuallakin kuin laatikossa, niin silti ovat alkuun arkoja. On kuitenkin omistajan asia sosiaalistaa pentu lopullisesti. nyt kun on tauteja ja ties mita liikkeella en itsekkaan helposti paastaisi sisaan aivan vieraita ihmisia tramppaamaan katselemassa pentuja. Jotkut asuvat myos sellaisessa paikassa koirineen jossa ei juuri ole lahimaillakaan naapureita.
Voitte nauraa kirjoitukselleni, mutta meilla ei jarjestelma tunne erikseen aata ja oota, eli tulee niiden tilalle normaali o ja a.
- saku
mutta oikein ja taidolla,ne pysyvät kyllä piilossa,ja kun tiedät nuo alun hankaluudet,tiedät myös kouluttaa ja rakastaa sitä ehkä hippasen enemmän,kuin pentua joka saanut paremmat eväät.
Mutta tälläkin tarinalla on koiran kannalta onnellinen loppu,se on päässyt rakastavaan kotiin.Jos korkealle pyrkisit koulutuksessa,leimautumisen puute tulisi pahemmin esiin,mutta jokapäiväiseen "kotitottikseen",siitä saa kelpo koiran.paljon hauskoja hetkiä teille,näytä mitä saa rakkaus ja hyvä huolenpito aikaan huonommankin alun kokeneella koiralla. - Osku
Minä en ymmärrä ollenkaan mitä kovaa pentusi elämän alussa on ollut??
Useimmiten kahdeksanviikkoinen pentu vielä pyllähtelee nurin innostuessaan vauhtiin.
Ja tuosta sosialistamisesta ihmisiin, se tapahtuu kyllä vasta luovutusiän jälkeen, mennut viettää lapsuuttaan siihenasti ihan omassa laumassansa.
Eikä siinäkään ole mitään outoa jos koira lähtee omasta laumastaan uuteen kotiin, ja on ihmeissään ja varuillaan. Ihme kun et syyttänyt kasvattajaa ettei ollut kahdeksanviikkoista pentua opettanut sisäsiistiksi. Pentusi ei varmaan ole kasvanut missään laatikossa, sulla nyt on vaan halu mollata kasvattajaa ja ihka turhaan pelkillä olettamuksillasi. Sanoit myös että kasvattaja halusi päästä sinusta äkkiä eroon, tuliko mieleen että kävit sielä myöhään illalla, niinkuin sanoit ja kasvattajalla on varmasti kädet täys töitä vielä lähtösi jälkeen.
Kaikenlaisia pennunostajia niitä onkin.- kommentteja!?
Pennun sosialistuminen ja tottuminen ihmiseen alkaa jo PALJON ENNEN KAHDEKSAN VIIKON IKÄÄ!!
Hyvät ihmiset, eipä teillä taas tunnu olevan mitään tietoa tai kokemusta ennen kuin alatte jakamaan jeesustelujanne toisen kirjoitukseen!
Meillä on tällä hetkellä kahdeksan kappaletta viiden viikon ikäisiä pentuja. Kaikki ovat tottuneet alusta saakka kodin normaaleihin asioihin kuten imuri, astianpesukone, televisio, vieraat ihmiset, lapset ja kovaakin melua pitävät lapset, toiset koirat jne.
Kukaan pennuista ei pelkää näitä asioita. Ihmisen tullessa tervehtimään/ruokkimaan jokainen herää heti puuhistaan ja tulee luokse. Edelleen jokainen on leikkisä, ketterä ja kova juoksemaan yllättävänkin nopeasti! Pennun ei pidä olla "tönkkö", vaikka joskus hieman pyllähtäisi.
"hyvä kasvattaja", vaikka on kädet täynnä työtä, paneutuu asiaan pentua luovuttaessaan ja kertoo ostajalle kaikki mahdolliset tiedossaan olevat seikat/asiat mitkä vaikuttavat ja tulevat vaikuttamaan pennun elämään jatkossakin. Meillä ei voitaisi edes kuvitella tilannetta, jossa ostajalle vain osoitettaisiin pennut ja niistä voi omansa valita!!?? Asioista keskustellaan ensin puhelimitse/sähköpostitse pitkään ja hartaasti, ennen lopullisen päätöksen tekoa JA kasvattaja (eli minä) valitsen jo etukäteen mikä pentu menee mihinkin uuteen kotiin.
Ketjun aloittaneen kirjoitus kuulosti juuri siltä, että on hankkinut pennun suoraan tehtaasta, missä ei näihim tärkeisiin asioihin paneuduta lainkaan tai ne eivät vaan jaksa kiinnostaa. Vaikka olisi tapahtunut "vahinko", samat kriteerit tulisi täyttyä ja pennuista pidettävä huoli AIVAN samalla tavalla, kuin viimeisen päälle kasvatetuista puhdasrotuisista koirista!!
Tuskin tämä pennuttaja edes oli kasvattaja sanan varsinaisessa tarkoituksessaan.
Toivotan onnea matkaan ja toivottavasti jaksat puuhailla ja touhuilla pentusi kanssa!
Kaikenlaisia asiantuntiakommentaattoreita niitä onkin..^¨^ kommentteja!? kirjoitti:
Pennun sosialistuminen ja tottuminen ihmiseen alkaa jo PALJON ENNEN KAHDEKSAN VIIKON IKÄÄ!!
Hyvät ihmiset, eipä teillä taas tunnu olevan mitään tietoa tai kokemusta ennen kuin alatte jakamaan jeesustelujanne toisen kirjoitukseen!
Meillä on tällä hetkellä kahdeksan kappaletta viiden viikon ikäisiä pentuja. Kaikki ovat tottuneet alusta saakka kodin normaaleihin asioihin kuten imuri, astianpesukone, televisio, vieraat ihmiset, lapset ja kovaakin melua pitävät lapset, toiset koirat jne.
Kukaan pennuista ei pelkää näitä asioita. Ihmisen tullessa tervehtimään/ruokkimaan jokainen herää heti puuhistaan ja tulee luokse. Edelleen jokainen on leikkisä, ketterä ja kova juoksemaan yllättävänkin nopeasti! Pennun ei pidä olla "tönkkö", vaikka joskus hieman pyllähtäisi.
"hyvä kasvattaja", vaikka on kädet täynnä työtä, paneutuu asiaan pentua luovuttaessaan ja kertoo ostajalle kaikki mahdolliset tiedossaan olevat seikat/asiat mitkä vaikuttavat ja tulevat vaikuttamaan pennun elämään jatkossakin. Meillä ei voitaisi edes kuvitella tilannetta, jossa ostajalle vain osoitettaisiin pennut ja niistä voi omansa valita!!?? Asioista keskustellaan ensin puhelimitse/sähköpostitse pitkään ja hartaasti, ennen lopullisen päätöksen tekoa JA kasvattaja (eli minä) valitsen jo etukäteen mikä pentu menee mihinkin uuteen kotiin.
Ketjun aloittaneen kirjoitus kuulosti juuri siltä, että on hankkinut pennun suoraan tehtaasta, missä ei näihim tärkeisiin asioihin paneuduta lainkaan tai ne eivät vaan jaksa kiinnostaa. Vaikka olisi tapahtunut "vahinko", samat kriteerit tulisi täyttyä ja pennuista pidettävä huoli AIVAN samalla tavalla, kuin viimeisen päälle kasvatetuista puhdasrotuisista koirista!!
Tuskin tämä pennuttaja edes oli kasvattaja sanan varsinaisessa tarkoituksessaan.
Toivotan onnea matkaan ja toivottavasti jaksat puuhailla ja touhuilla pentusi kanssa!
Kaikenlaisia asiantuntiakommentaattoreita niitä onkin..^¨^Olen täysin samaa mieltä kanssasi.
Koirankasvatuksesta minulla ei ole kokemusta, muuta kuin siitä, että tutulla on kenneli ja olen joskus päässyt katsomaan niitä pentuja. Ne terrierinalut olivat pirteitä ja niitä käsiteltiin ja niiden kanssa leikittiin joka päivä, jo kauan ennen luovutusikää. Sen huomasi. Pennut tulivat vieraan luo ja puskivat syliin, mutta olivat jo minuutin päästä nahistelemassa kaverin kanssa lelusta. vilkasta porukkaa. Ja liikkuivat tosi ketterästi eivätkä yhtään pelästyneet, vaikka vielä välillä tassut karkasivat alta esimerkiksi sisaruksen tönättyä liian rajusti.
Kennelillä meinaan ylipäänsä, että on kasvattaja, jolla on narttukoira tai useampi, osa ehkä sijoituksessa.- Lila
kommentteja!? kirjoitti:
Pennun sosialistuminen ja tottuminen ihmiseen alkaa jo PALJON ENNEN KAHDEKSAN VIIKON IKÄÄ!!
Hyvät ihmiset, eipä teillä taas tunnu olevan mitään tietoa tai kokemusta ennen kuin alatte jakamaan jeesustelujanne toisen kirjoitukseen!
Meillä on tällä hetkellä kahdeksan kappaletta viiden viikon ikäisiä pentuja. Kaikki ovat tottuneet alusta saakka kodin normaaleihin asioihin kuten imuri, astianpesukone, televisio, vieraat ihmiset, lapset ja kovaakin melua pitävät lapset, toiset koirat jne.
Kukaan pennuista ei pelkää näitä asioita. Ihmisen tullessa tervehtimään/ruokkimaan jokainen herää heti puuhistaan ja tulee luokse. Edelleen jokainen on leikkisä, ketterä ja kova juoksemaan yllättävänkin nopeasti! Pennun ei pidä olla "tönkkö", vaikka joskus hieman pyllähtäisi.
"hyvä kasvattaja", vaikka on kädet täynnä työtä, paneutuu asiaan pentua luovuttaessaan ja kertoo ostajalle kaikki mahdolliset tiedossaan olevat seikat/asiat mitkä vaikuttavat ja tulevat vaikuttamaan pennun elämään jatkossakin. Meillä ei voitaisi edes kuvitella tilannetta, jossa ostajalle vain osoitettaisiin pennut ja niistä voi omansa valita!!?? Asioista keskustellaan ensin puhelimitse/sähköpostitse pitkään ja hartaasti, ennen lopullisen päätöksen tekoa JA kasvattaja (eli minä) valitsen jo etukäteen mikä pentu menee mihinkin uuteen kotiin.
Ketjun aloittaneen kirjoitus kuulosti juuri siltä, että on hankkinut pennun suoraan tehtaasta, missä ei näihim tärkeisiin asioihin paneuduta lainkaan tai ne eivät vaan jaksa kiinnostaa. Vaikka olisi tapahtunut "vahinko", samat kriteerit tulisi täyttyä ja pennuista pidettävä huoli AIVAN samalla tavalla, kuin viimeisen päälle kasvatetuista puhdasrotuisista koirista!!
Tuskin tämä pennuttaja edes oli kasvattaja sanan varsinaisessa tarkoituksessaan.
Toivotan onnea matkaan ja toivottavasti jaksat puuhailla ja touhuilla pentusi kanssa!
Kaikenlaisia asiantuntiakommentaattoreita niitä onkin..^¨^Lainaus
*Kaikenlaisia asiantuntiakommentaattoreita niitä onkin..*
Ihan oon samaamieltä, tuosta sinun kirjootuksestasi !!
Ei pentujen oikea ympäristö aivan pienenä ole mikään "KESTIKIEVARI" missä ihmiset tulee ja menee, emä ja pennut tarvii rauhan, ja tuossa vaiheessa pennuille riittää se ihmiskontakti, joka niitä hoitaa, eikä mitään kiljuvia kakaroita häärimässä ympärillä saatika vieraita koiria, hoh. Voisit samalla kertoa mikä on kennelisi, niin voisin ihmisiä varoittaa.
Taas näkee kun ei ole vakkarit vastaamassa, mitä sontaa täällä ihmisille syöttää, nämä kakarat. - vastaa
Lila kirjoitti:
Lainaus
*Kaikenlaisia asiantuntiakommentaattoreita niitä onkin..*
Ihan oon samaamieltä, tuosta sinun kirjootuksestasi !!
Ei pentujen oikea ympäristö aivan pienenä ole mikään "KESTIKIEVARI" missä ihmiset tulee ja menee, emä ja pennut tarvii rauhan, ja tuossa vaiheessa pennuille riittää se ihmiskontakti, joka niitä hoitaa, eikä mitään kiljuvia kakaroita häärimässä ympärillä saatika vieraita koiria, hoh. Voisit samalla kertoa mikä on kennelisi, niin voisin ihmisiä varoittaa.
Taas näkee kun ei ole vakkarit vastaamassa, mitä sontaa täällä ihmisille syöttää, nämä kakarat.Tässä on jälleen tulos, kun ei ole omaa kokemusta! "Kestikievaria" meillä ei todellakaan ole, normaali koti riittää..(:)))tai jos välttämättä pentujen omaa huonetta siksi haluat kutsua, niin kai sitten?
Eli, pennuilla on oma huone mikä on rajattu portilla ja ovenkin saa kiinni, että rauhassa voivat nukkua ja touhuilla (tosin usein yltyy melko rajuksikin nahisteluksi:). Kuitenkin useita kertoja päivässä avaamme portin ja laskemme pennut tutkiskelemaan ympäristöä, samalla siivoamme pentujen huoneen (tarvitaan moppia, rättiä ja joskus imuria) kakasta, pissistä ja ruoan ympäriinsä olevista tähteistä. Koska pennut saavat jo kiinteää ravintoa emo ei enää "hoitele" jätöksiä ympäristöstä. Jos sinulla olisi kokemusta, tietäisit kuinka paljon kakkaa ja pissaa tulee, seuraa kestikievarin siivoaminen!! Emo on jo vieroittanut pennut ja komentaa/opastaa jälkikasvuaan kaidalle tielle. Totta helvetissä tähän oppimiseen kuuluu ihmisen kanssa seurustelu! Jokaisen pennun kanssa pyritään viettämään aikaa kahden kesken n.10 min päivässä, hoitotoimien lisäksi. Perheessämme on myöskin toinen koira. Kun emo oli sitä mieltä, että pennut voivat tutustua myös häneen, ei siinä ole mitään syytä estellä. Toinen koira on lähes pentu itsekkin vielä. Lapsia meillä itsellämme ei ole, joten ympärillä on kerran käynyt "häärimässä kiljuvia kakaroita", rauhallisesti ja varovaisesti käyttäytyviä lapsia on vieraillut parikin kertaa.
Ei pentuja pumpulissa tarvitse kasvattaa, mutta huomioida oma rauha kuitenkin.
Jos sinun Lila, vielä täytyy ehdottomasti jotain lisätä, niin kehottaisin ensin perehtymään koiran pennun elämään. Mene vaikka johonkin kenneliin katsomaan arkea ja hankkimaan muutaman vuoden elämänkokemusta. Tsemppiä! - Lila
vastaa kirjoitti:
Tässä on jälleen tulos, kun ei ole omaa kokemusta! "Kestikievaria" meillä ei todellakaan ole, normaali koti riittää..(:)))tai jos välttämättä pentujen omaa huonetta siksi haluat kutsua, niin kai sitten?
Eli, pennuilla on oma huone mikä on rajattu portilla ja ovenkin saa kiinni, että rauhassa voivat nukkua ja touhuilla (tosin usein yltyy melko rajuksikin nahisteluksi:). Kuitenkin useita kertoja päivässä avaamme portin ja laskemme pennut tutkiskelemaan ympäristöä, samalla siivoamme pentujen huoneen (tarvitaan moppia, rättiä ja joskus imuria) kakasta, pissistä ja ruoan ympäriinsä olevista tähteistä. Koska pennut saavat jo kiinteää ravintoa emo ei enää "hoitele" jätöksiä ympäristöstä. Jos sinulla olisi kokemusta, tietäisit kuinka paljon kakkaa ja pissaa tulee, seuraa kestikievarin siivoaminen!! Emo on jo vieroittanut pennut ja komentaa/opastaa jälkikasvuaan kaidalle tielle. Totta helvetissä tähän oppimiseen kuuluu ihmisen kanssa seurustelu! Jokaisen pennun kanssa pyritään viettämään aikaa kahden kesken n.10 min päivässä, hoitotoimien lisäksi. Perheessämme on myöskin toinen koira. Kun emo oli sitä mieltä, että pennut voivat tutustua myös häneen, ei siinä ole mitään syytä estellä. Toinen koira on lähes pentu itsekkin vielä. Lapsia meillä itsellämme ei ole, joten ympärillä on kerran käynyt "häärimässä kiljuvia kakaroita", rauhallisesti ja varovaisesti käyttäytyviä lapsia on vieraillut parikin kertaa.
Ei pentuja pumpulissa tarvitse kasvattaa, mutta huomioida oma rauha kuitenkin.
Jos sinun Lila, vielä täytyy ehdottomasti jotain lisätä, niin kehottaisin ensin perehtymään koiran pennun elämään. Mene vaikka johonkin kenneliin katsomaan arkea ja hankkimaan muutaman vuoden elämänkokemusta. Tsemppiä!Miksiköhän et pysynyt tuossa edllisessä vastauksessasi, johon tuo minun vastaukseni oli.
Voin kertoa että, minä ehkä olen asunut elänyt kokenut tässä omassa kennelissä hiukka kauemmin kuin sinä, joten ei tarvi lähteä tämän kauemmaksi hakemaan tuota heh 'elämänkokemusta'ei arjesta eikä juhlastakaan.
Nyt yrittää 'muna neuvoa kanaa'
Tsemppiä vaan itsellesikin.
- Tersi
Eihän sitä tiedä miten "kasvattaja" on pentuja kasvattanut ja missä, mutta koita nyt sosiaalistaa pentua mahdollisimman paljon ja vie sitä eri paikkoihin tapaamaan ihmisiä. Eihän siitä välttämättä mitään traumoja jää, pentu on kuitenkin niin pieni vielä luovutusiässä että luulisi tottuvan vähitellen myös ihmisiin.
Tsemppiä ja onnea uudesta pennusta!! =)- .....................
Ihmettelen kovasti, voivatko ihmiset todella näin huonosti, että hirmuisella agressiolla täytyy vastata jos joku on toisen mielestä tehnyt jotain väärin tms.? Uhkaillaan levittää sanaa jos kennelnimi paljastuu, tuomitaan sontaa suoltaviksi penskoiksi, huonoiksi koiran ostajiksi jne...mikä ihme ihmisiä vaivaa?? Puretaanko täällä anonyymeina omaa pahaa oloa?
Onneksi on myös auttavaisia ja kannustavia ihmisiäkin. Ajatelkaa ensimmäisen kirjoittajan hätää ja huolta pennusta, älkääkä tuomitko!
Suvaitsevaisuutta peliin ihmiset! - ilmoitus!
..................... kirjoitti:
Ihmettelen kovasti, voivatko ihmiset todella näin huonosti, että hirmuisella agressiolla täytyy vastata jos joku on toisen mielestä tehnyt jotain väärin tms.? Uhkaillaan levittää sanaa jos kennelnimi paljastuu, tuomitaan sontaa suoltaviksi penskoiksi, huonoiksi koiran ostajiksi jne...mikä ihme ihmisiä vaivaa?? Puretaanko täällä anonyymeina omaa pahaa oloa?
Onneksi on myös auttavaisia ja kannustavia ihmisiäkin. Ajatelkaa ensimmäisen kirjoittajan hätää ja huolta pennusta, älkääkä tuomitko!
Suvaitsevaisuutta peliin ihmiset!Oletko tehnyt asiasta ilmoitusta?
Jos et,niin kiireen vilkkaan!
Ottakaa ihmiset joku järki käteen ja tehkää aina ilmoitus tällaisista asioista!!!!!!
- että olet vihainen
jostakin kohtelusta, jonka olet omassa päässäsi kuvitellut?
Outo tyyppi.
Aikamoinen provo oli tämäkin.
Ajattelitko kertaakaan, että pentu arasteli sinua ja vierasta paikkaa ja ehkä ikävöi sitä tuttua ja turvallista omaa kotiaan?
Sinä vain kuvittelit olevasi ainoa oikea ihminen sen pennun elämässä, oikea superemo?
Joka on hyväksytty jo valmiiksi?
Oletkohan itse oikein järjissäsi?
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 203764
Muistatko vielä viime kesän "sutinat"?
Kohtalo vai mikä lie järjesti, että törmäiltii jatkuvasti toisiimme. Ihan uskomatonta, koska eihän me mitään ikinä sovit243139En tullut, koska käytit päätäsi.
Ja koska ihmiset pilaavat sillä mahdollisuudet, kaikki mikä toimii vaatii oman lähestymistapani. Kun levittää punaisia m322355- 922139
- 191976
- 261632
Kulta, sovitetaanko joku ilta avainta lukkoon?
Musta tuntuu että me ollaan pari. Olisi ihana saada asialle sinetöinti viemällä suhde päätyyn asti. ❤️ Rakastan sua ikui411611- 321512
Päivi Räsänen eroaa todennäköisesti kirkosta
Päivi Räsänen kertoo järkyttyneensä evankelis-luterilaisen kirkon homolinjauksesta. Räsänen sanoo todennäköisesti eroava5021463Miten lasketaan?
Ompa ollut valtava ihmismassa taas Folkkaajia liikenteessä. Miten noin 2200 lipunostaneesta muodostuu 11000 kävijää?.91414