Toivon suomen kansan alkavan ymmärtämään maailman todellisuutta totuus tulee kuolemamme jälkeen kuten Presidentti Rytillekkin, hän istui suomen vankilassa syyttömänä, kun Mannerhein pakoitti allekirjoittamaan sopimiksen Saksan kanssa, miksi nyky hallitus ei ilmoita totuutta kansalle, kuinka kaikki kävi, vaikka Rytin päiväkirjat on avettu, sillä hän säästi ne tuleville sukupolville ja nyt todellinen syy asiaan on Mannerheim, jonka siellä Rytin sijasta olisi pitänyt kärsiä.
Presidentti Risto Ryti
Ensimmäisen kerran Risto Ryti oli vähällä tulla valituksi presidentiksi jo 36-vuotiaana v. 1925, mutta hävisi kolmannella kierroksella Lauri Kristian Relanderille äänin 172 - 109. Risto Ryti joutui pääministerinä hoitamaan presidentin tehtäviä elokuusta 1940 lähtien presidentti Kyösti Kallion sairastuttua vakavasti.
Presidentinvaalit 19.12.1940 toimittivat samat valitsijamiehet kuin edelliselläkin kerralla. Risto Ryti valittiin ylivoimaisella enemmistöllä jo ensimmäisellä kierroksella presidentiksi Kallion kauden loppuajaksi.
Kesäkuussa 1941 Suomi joutui uudelleen sotaan Neuvostoliittoa vastaan. Sodasta tuli oletettua pidempi ja siitä irrottautuminen kävi yhä vaikeammaksi.
Kauden päättyessä 1942 Rytille tarjoutui mahdollisuus luopua presidentin tehtävistä. Hän tunsi kuitenkin velvollisuudekseen jatkaa maan johdossa sodan loppuun saakka. Ryti valittiin jälleen presidentiksi ylivoimaisella enemmistöllä. Häntä vastustavia voimia oli todellisuudessa enemmän kuin äänestysluvut näyttivät.
Presidenttikauden jälkeen
Sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä saamastaan 10 vuoden tuomiosta kuritushuoneessa Ryti joutui kärsimään neljättä vuotta Sörnäisten vankilassa.
Sairastuttuaan vankilassa Ryti vietti 60-vuotissyntymäpäivänsä poliisien vartioimassa Kivelän sairaalassa. Sieltä hänet tavoitti 19.5.1949 myös presidentti J.K. Paasikiven myöntämä "armahdus enemmältä kärsimiseltä". Vapautumisen johdosta Ryti sai runsaasti onnitteluja kansalaisjärjestöiltä ja yksityisiltä kansalaisilta.
Vankilasta vapauduttuaan Ryti vetäytyi vähitellen pois julkisuudesta. Satakuntalaisuutta ja Satakuntalaista Osakuntaa hän arvosti elämänsä loppuun saakka muistaen satakuntalaisia opiskelijoita mm. stipendein.
Helsingin yliopiston Valtiotieteellinen tiedekunta myönsi Risto Rytille kunniatohtorin arvon toukokuussa 1956.
Vaikean sairauden murtamana Risto Ryti siirtyi ajasta ikuisuuteen 25.10.1956. Hänet haudattiin kaikin tasavallan päämiehelle kuuluvin juhlallisuuksin Helsingin Hietaniemen hautausmaalle.
Kirjallisuus
Martti Turtola: Risto Ryti Elämä isänmaan puolesta, Otava, 1994
Hanna-Liisa Ryti-Erkinheimo: Gerda Rytin elämäkerta I, WSOY, 1998
Nämä ovat sitä maallista painostusta kun syyttömästä tehdään syyllinen ja Marsalkka jatkoi valheitaan kun pakoitti Rytin kirjoittamaan liittoutumissopimuksen Saksan kanssa, mutta totuus vei Rytin päiväkirjat amerikkaan, ja totuus on auennut
Tämä on helvetin hyvä kertomus lukea koko Rytin elämäkerta, kuinka saatanallisia valehtelijoita maailmassa on tuomitsemassa, Murhat eivät vanhene koskaan, olisi alettava sankari haudoista, miksi ne todella on Ryti kärsi syyttömänä vankilassa, jääkarien virkakoneiton uhrina. joka täänkin hallitsee suomea.
Presidentti Risto Ryti
Ensimmäisen kerran Risto Ryti oli vähällä tulla valituksi presidentiksi jo 36-vuotiaana v. 1925, mutta hävisi kolmannella kierroksella Lauri Kristian Relanderille äänin 172 - 109. Risto Ryti joutui pääministerinä hoitamaan presidentin tehtäviä elokuusta 1940 lähtien presidentti Kyösti Kallion sairastuttua vakavasti.
Presidentinvaalit 19.12.1940 toimittivat samat valitsijamiehet kuin edelliselläkin kerralla. Risto Ryti valittiin ylivoimaisella enemmistöllä jo ensimmäisellä kierroksella presidentiksi Kallion kauden loppuajaksi.
Kesäkuussa 1941 Suomi joutui uudelleen sotaan Neuvostoliittoa vastaan. Sodasta tuli oletettua pidempi ja siitä irrottautuminen kävi yhä vaikeammaksi.
Kauden päättyessä 1942 Rytille tarjoutui mahdollisuus luopua presidentin tehtävistä. Hän tunsi kuitenkin velvollisuudekseen jatkaa maan johdossa sodan loppuun saakka. Ryti valittiin jälleen presidentiksi ylivoimaisella enemmistöllä. Häntä vastustavia voimia oli todellisuudessa enemmän kuin äänestysluvut näyttivät.
Presidenttikauden jälkeen
Sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä saamastaan 10 vuoden tuomiosta kuritushuoneessa Ryti joutui kärsimään neljättä vuotta Sörnäisten vankilassa.
Sairastuttuaan vankilassa Ryti vietti 60-vuotissyntymäpäivänsä poliisien vartioimassa Kivelän sairaalassa. Sieltä hänet tavoitti 19.5.1949 myös presidentti J.K. Paasikiven myöntämä "armahdus enemmältä kärsimiseltä". Vapautumisen johdosta Ryti sai runsaasti onnitteluja kansalaisjärjestöiltä ja yksityisiltä kansalaisilta.
Vankilasta vapauduttuaan Ryti vetäytyi vähitellen pois julkisuudesta. Satakuntalaisuutta ja Satakuntalaista Osakuntaa hän arvosti elämänsä loppuun saakka muistaen satakuntalaisia opiskelijoita mm. stipendein.
Helsingin yliopiston Valtiotieteellinen tiedekunta myönsi Risto Rytille kunniatohtorin arvon toukokuussa 1956.
Vaikean sairauden murtamana Risto Ryti siirtyi ajasta ikuisuuteen 25.10.1956. Hänet haudattiin kaikin tasavallan päämiehelle kuuluvin juhlallisuuksin Helsingin Hietaniemen hautausmaalle.
Kirjallisuus
Martti Turtola: Risto Ryti Elämä isänmaan puolesta, Otava, 1994
Hanna-Liisa Ryti-Erkinheimo: Gerda Rytin elämäkerta I, WSOY, 1998
Nämä ovat sitä maallista painostusta kun syyttömästä tehdään syyllinen ja Marsalkka jatkoi valheitaan kun pakoitti Rytin kirjoittamaan liittoutumissopimuksen Saksan kanssa, mutta totuus vei Rytin päiväkirjat amerikkaan, ja totuus on auennut
Tämä on helvetin hyvä kertomus lukea koko Rytin elämäkerta, kuinka saatanallisia valehtelijoita maailmassa on tuomitsemassa, Murhat eivät vanhene koskaan, olisi alettava sankari haudoista, miksi ne todella on Ryti kärsi syyttömänä vankilassa, jääkarien virkakoneiton uhrina. joka täänkin hallitsee suomea.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Ryti olisi varmasti tälläkin hetkellä parempi presidentti kuin Niinistö olisi ollut.
Täällä on uhrattu idiooteille palstatilaa turhan kanssa. Uskokaa nyt, että tämä on julkinen saitti ja jos teillä ei ole mitään järkevää sanottavaa, niin tyytykää vain opiskelemaan näitä sivuja !!!!!
Älä tuhlaa tätä julkista palstatilaa tuohon turhuuteen.
Risto Ryti ei ollut mikään pyhimys, ihan turha yrittää sitä. Mutta hän oli ehdottomasti isänmaallisin presidentti, mitä meillä koskaan on ollut ja mitä meillä koskaan tulee olemaankaan. Moniko teistä olisi valmis asettamaan isänmaan edun oman etunne tilalle? Tuskinpa kukaan nykymiehistä tekisi sitä, koska elämme äärimmäisen itsekkyyden aikaa.
Esimerkki Rytin luonteesta:
"Rytin lääkkeet suuresta lamasta selviytymiseksi olivat karvaat. Hän osoittautui tervehdyttämispolitiikassaan aika armottomaksi, ja hänen nimestään tuli maaseudun tilojen konkurssihuutokauppojen aallon myötä melkein kirosana. Ryti ei myöskään ollut ajattelutavaltaan sosiaalinen. Helsingin kaupunginvaltuustossa hän säännöllisesti vastusti työttömyystöiden järjestämistä ja köyhäinapuun tarkoitettujen menojen lisäämistä. Rytin ajattelu oli eräänlaista sosiaalidarvinismia: jos joku ei onnistu eikä pärjää, se on hänen omaa syytään. Keinotekoisesti yksityisiä henkilöitä ei tule tukea sen enempää kuin kannattamattomia yrityksiäkään."
Silti, Rytin ansiosta me olemme itsenäisiä ja niin kuin eräs sukulaiseni sanoi pari vuosikymmentä sitten muistellessaan sota-aikoja: Ryti oli hyvä jätkä kovina aikoina.
Tässä on hyvä linkki Rytistä:
http://www.presidentti.fi/fin/henkilot/ryti.html
Kun tuot valheellisen kirjoittaja Matti Turtolan kirjoitukset joka ei tiennyt mitään Rytin päiväkirjasta, vaan kirjoittaa Mannehein aikaisia sihteerin kirjoituksia ja ajatuksia, joihin Rytillä ei ollut mitään oikeutta vastata vaan hänet pakoitettin uusien tietojen mukaan allekirjoittamaan ja siksi Tertola ei mainese kirjoituksesaan mitään allkirjoituksesta eikä Rytin edoanomuksesta 1944., Sillä Ryti oli Hitlerin perseen njuolijain kiristyksen alla,
Meillä perustettu Rytin seuran on aika alkaa puhdistamaan Rytin nimi ja selvitettävä Rytin vankeustuomio, koska uutta todistustietoa on tullut amerikassa avetuista Rytin päiväkirjoista, Murhat eivät vanhene koskaan ja sankarihautojemme uhrit ovat Cajanderin hallituksen ja Manneiheimin rikollisuus, liehota saksaa suomen kansalle ja tapattaa omia sotilaita Kannaksella turhaan yhden allekirjoituksen puuttumisen takia, joka tapahtui ennen Rytin presidentti kautta.
Joka asiassa on aina mahdollisuus että sihteeri kirjoittaa omiaan pöytäkirjaan ja suomessa niitä muutetaan vielä jälkeenkiin.