Sairastelevat paperimiehet

Sairastelusta :
Oliko verrannossa koko Sakasan paperiteollisuuden sairaspoissaolot vai pelkästään yhden tehtaan tähän ei TA anna selvitystä.
Kuitenkin kuten kirjoittajakin totesi ikärakenne on yksi syy,Suomessa keski ikä varmaankin korkeampi.
Toinen syy on se että monissa muissa paikoissa on korvaavan työn menettely eli jos joku sairastuu tai vahingoittuu hänet siirretään sellaiseen työpisteeseen jossa hän pystyy työskentelemään vammasta/sairaudesta huolimatta.
Meillä tällaista ei tunneta.
Muuhun TA:n propagandaan jolla tämä vauhdittaa ulkoistamista ja yrittää paikata energiapoliittista epäonnistumista esim.StoraEnso möi kaikki voimalaitoksensa ja nyt koittivatkin päästökaupan ajat.
Televisiouutisissa toimittaja totesi, että saksalainen paperityöntekijä tekee tuotantoa neljä kertaa enemmän kuin suomalainen paperityöntekijä. Myllykosken tilaisuuteen osallistuneelta toimittajalta tiedon mukaan tämä asia oli kerrottu ko. seminaarissa työnantajan toimesta. Tällainen v ä i t e on täysin paikkansa pitämätön, ellei tilastoja laadita niitä tarkoitushakuisesti vertailemalla.

Aivan yhtä paikkansa pitävää on tilastoilla todistaa, että jonkin kotimaisen sellu- tai kartonkitehtaan työntekijä tekee kymmenen kertaa enemmän tuotantoa kuin jonkin yksittäisen paperitehtaan työntekijä. Ero selittyy tuotteiden erilaisuudella, sillä eihän tietenkään ole sama asia tehdä painavaa kartonkia ”jumborullina” kuin esimerkiksi kevyttä savukepaperia, joka rullataan todella pieniksi ”kiekoiksi”. Ja varmasti niin sellu-, kartonki- ja paperiteollisuudessa työntekijät tekevät työnsä jokaisella työpaikallamme yhtä tunnollisesti ja ahkerasti. Myös vertailussa Saksaan työnantaja tietoisesti ”unohtaa” Saksassa laajalti käytetyn ulkopuolisen työvoiman, joka työskentelee täysimääräisiä kustannuksia aiheuttaen täysipäiväisesti ko. vertailutehtaalla. Laskettaessa tonneja per henkilö otetaan huomioon vain ko. työnantajaan suoraan työsuhteessa olevat työntekijät. Tällainen laskutapa vääristää laskelmia todella pahoin, sillä eiväthän nämä pysyvästi työskentelevät ”ulkopuoliset” ilmaiseksi työtänsä tee.

Tilastoilla voidaan siis yrittää todistaa mitä tahansa, kunhan tilastot laaditaan tarpeeksi tarkoitushakuisesti. Ja valitettavasti työnantajan informaatio on viime päivinä ollut erittäin tarkoitushakuista. Tämä on erityisen valitettavaa siitäkin syystä, että meillä on meneillään yhteinen selvitystyö, jota toteutetaan Paperiteollisuuden tulevaisuustyöryhmän puitteissa. Työryhmää johtaa Raimo Sailas valtiovarainministeriöstä. Olisi voinut toivoa, että kyseisiä tilastoja olisi käsitelty yhdessä tässä työryhmässä, jossa niiden oikeellisuudesta ja johtopäätöksistä olisi voitu keskustella. Nyt työnantajan antama tarkoitushakuinen informaatio on tarpeettomasti taas syyllistänyt suomalaisen paperityöntekijän, joka tekee todella suurella ammattitaidolla ja antaumuksella vaativaa työtänsä yritysten menestymisen varmistamiseksi.

Puolueettomien tutkimuslaitosten selvitysten mukaan totuus Suomen ja Saksan paperiteollisuudesta on aivan toisenlainen, kuin mitä julkisuudessa on viime päivinä kerrottu. Tuoreimmat saatavilla olevat tilastot vuodelta 2002 osoittavat, että työn tuottavuus Suomen paperiteollisuudessa oli tuolloin maailman parasta. Metsäteollisuus ry:n oman selvityksen mukaan työn tuottavuus on vuoden 2002 jälkeen kehittynyt yhtä nopeasti kuin merkittävissä kilpailijamaissa, joten tämä selvä johtoasema maailmassa on säilynyt. Työn tuottavuus työtuntia tai työllistä kohti oli vuonna 2002 Suomessa noin kaksinkertainen verrattuna Saksaan. Myös jalostusarvolla mitattuna ero oli samansuuruinen. Työtuntia kohti laskettu jalostusarvo oli Suomessa noin 80 euroa tunnissa kun se Saksassa oli noin 40 euroa tuntia kohti laskettuna.

Nämä edellä kerrotut faktat selviävät laajalti maailmalla arvostusta saaneiden tutkimuslaitosten selvityksistä. (Tietolähteinä: Groningen Growth and Development Centre, 60-industry Database, February 2005 sekä USA Bureau of Labour Statistics, May 2004.) Mainittakoon, että myös vuonna 2004 valtioneuvoston aloitteesta tehdyssä eri alojen ns. globalisaatioselvityksessä käytettiin samoja tutkimuslaitoksia tietolähteinä. Tuolloinhan valtioneuvoston käynnistämää globalisaatioselvitystyötä johti silloinen valtiovarainministeriön kansantalousosaston ylijohtaja Anne Brunila, joka nykyään toimii Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtajana.

Täytyyhän näitä jotenkin perustella. Totuus on kuitenkin se, että ei tää homma ole kannattanut enää moneen vuoteen. Ajatellaan vaikkapa kuljetuskustannuksia.. ehei.. paperi pitää tehdä siellä, missä sitä kulutetaan. Näin ikävästi ne tosiasiat paljastuvat.

Viisi miestä kehuivat kuinka viisaita heidän koiransa olivat. Miehistä yksi
oli insinööri,toinen kirjanpitäjä,kolmas kemisti, neljäs mikrotukihenkilö ja
viides oli paperimies.

Rehennelläkseen koiransa taidoilla insinööri komensi kultaista noutajaansa:
-Neliöjuuri,tee temppu! Neliöjuuri tassutteli pöydän luo, otti esiin paperia
ja piirsi ympyrän,neliön ja kolmion. Kaikki myöntelivät koiran tekoa aika
ihmeelliseksi.

Kirjanpitäjä kuitenkin vakuutti saksanpaimenkoiransa pystyvan parempaan ja
komensi:
-Taulukko,tee temppu!Taulukko tassutteli keittiöön,toi mukanaan tusinan
pikkuleipiä ja jakoi ne neljään yhtäsuureen kolmen keksin pinoon. Kaikki
myöntelivät koiran tekoa hyväksi.

Kemisti taas kehui labbiksensa paremmuutta ja komensi: -Millilitra tee
temppu! Millilitra nousi ylös, tassutteli jääkaapille, otti maitotölkin,
haki kaapista 5 dl:n lasin ja kaatoi siihen tarkalleen 4 dl maitoa
läikyttämättä pisaraakaan. Kaikki kehuivat tekoa vaikuttavaksi.

Mikrotukihenkilö tiesi että hänen shelttinsä voittaisi kaikki edelliset ja
komensi:
-Kovalevy,hoida homma! Kovalevy tassutteli koneelle, boottasi koneen, teki
virustarkistuksen, päivitti käyttöjärjestelmän, lähetti mailia ja asensi
pelin. Kaikkien mielestä tuota olisi kyllä vaikea päihittää.

Sitten kaikki neljä kysyivät paperimiehen salukin taitoja. Paperimies
kääntyi upean koiransa puoleen ja sanoi: -Kahvitauko,teehän poika hommasi.
Kahvitauko kiipesi jaloilleen, tassutteli pöydän viereen, söi kaikki
pikkuleivät, joi maidon, tuhosi tietokoneen tiedostot, valitti loukanneensa
selkänsä sitä tehdessään, teki valituksen työpaikkaturvallisuuden
puutteesta, laittoi sisään sairaskorvausanomuksen ja lähti kotiin kuuden
kuukauden sairaslomalle...