Elektroniikka perkele!

Uudempiin ajoneuvoihin kun ei elektroniikkaa saa kuin merkkiliikkeistä kun valmistaja sitoutunut myymään ainoastaan sinne niitä.

"...noilla kaasareilla ei saada päästöjä kuriin eikä kulutusta pienemmäksi. Ja moottorin tehot, verrataanpa jotakin nykyistä 1.6 l konetta joskus 10-20 vuotta taappäin tehtyyn. Tehot on kasvaneet ja kulutus pienentynyt aikalailla päästöistä puhumattakaan. Tosin ne kaasaritkin tuppasi jäätymään..."

Mikä on päästö?
Se on sitä, mitä pakoputken päästä tulee ulos, eikö? Typen ja vesihöyryn lisäksi hiilidioksidia, hiilimonoksidia, hiilivetyjä ja typpiyhdisteitä.
Hiilidioksidi on poliittisista syistä nimetty kasvihuonekaasuksi vastoin ilmastotutkijoiden asiantuntemusta. Hiilimonoksidia tulee kaasutinmoottorista enemmän kuin katalyyttikoneesta, minun 17-vuotiaastani viime katsastuksessa 0,46 %, sallittu on 3,50 %.
Hiilivetyjä tuli 99 ppm, sallittu 600 ppm. Typpiyhdisteitä ei mitattu. Kaikki näihin asioihin vaikuttavat säädöt on tehty rakomitalla, ruuvimeisselillä, ajoituslampulla ja omalla ammattitaidolla.

Hiilimonoksidi ja hiilivedyt hapettuvat ulkoilmassa kohtuullisen nopeasti pois. Typpiyhdisteet osin hajoavat, osin huuhtoutuvat maahan kasvien käytettäväksi. Maanviljelijät noita typpiyhdisteitä kylvävät joka vuosi todella paljon lannoitteena pelloille.
Mikä yllämainituista päästöistä oli se haitallinen päästö näillä liikennetiheyksillä kuin Suomessa on?
Tämä päästöistä.

Kun katalysaattorit tulivat öljy- ja autoteollisuuden ajamina poliittisella päätöksellä pakolliseksi, kasvoivat autojen polttoaineenkulutukset 8 (Volvo) - 18 (Skoda) prosenttia. Tämä pääosin siksi, että katalysaattori vaatii toimiakseen rikkaamman polttoaineseoksen kuin se, mikä antaa parhaan hyötysuhteen. Katalysaattori siis lisäsi polttoaineen kulutusta tuon 8 - 18 %. Tämä sama lisäys tuli myös loppupäästöön eli hiilidioksidipäästö kasvoi saman verran. Katalysaattoripakko siis kasvatti kasvihuonekaasupäästöjä sen 8 - 18 %. Ja lisäsi hivenen salpietarin tarvetta pelloille.
Tämä vastineena siihen väitteestäsi, ettei kaasarilla saada kulutusta pienemmäksi.

Tehojen kasvaminen on pääosin tapahtunut muun kuin elektroniikan ansiosta. Tuo väittämäsi kulutuksen pieneneminen tulikin jo edellä kumottua ja päästötkin kasvoivat kulutuksen kasvaessa.

Väitit, että kaasaritkin pyrkivät jäätymään. Totta on, että muutamissa automerkeissä ja -malleissa sitä on esiintynyt. Ei kuitenkaan minulla olleissa autoissa, joilla olen ajanut 34 vuoden aikana noin 0,8 Mm. Ei ole kyllä ollut huohotinputken tukkoonjäätymistäkään, mikä kuuluu olevan nykyautoissa yleistä.

Elektroniikkavikoja on minun vanhalla tekniikalla olleissa autoissani ollut muutamia: sytytystulpan eristevaurio Saksan moottoritiellä v. 1976, tasavirtalaturin hiilien loppumisia ja ankkurinvaurio sekä vaihtovirtalaturin hiilien ja liukurenkaiden loppuunkuluminen v. 2005. Akut ovat kestäneet 6 - 7 vuotta.

Palstalla olleitten vikojen ylivoimaisesti suurin ryhmä on erilaiset elektroniikkaviat. Suurelta osin laitteista, joita todellisuudessa ei tarvita ollenkaan. Joistakin vain on "hienoa", kun on se ja tämä elektroniikkahärpäke. Onhan se sen aikaa hienoa, kun se sattuu toimimaan.
Näistä elektroniikkavikojen paikallistamisesta ja korjauksesta todisti tuttava, ison Hesalaisen merkkikorjaamon työnjohtaja, että ei niille muuta voi kuin vaihtaa osia niin kauan, että vika häviää. Tämä siitä huolimatta, että liikkeessä on kaikki merkkikorjaamon testerit.

Aina kannattaa ottaa asioista selvää enne, kuin alkaa vakaumuksen syvällä rintaäänellä julistamaan jotain oppia.

sitroen kirjoitti:

"...noilla kaasareilla ei saada päästöjä kuriin eikä kulutusta pienemmäksi. Ja moottorin tehot, verrataanpa jotakin nykyistä 1.6 l konetta joskus 10-20 vuotta taappäin tehtyyn. Tehot on kasvaneet ja kulutus pienentynyt aikalailla päästöistä puhumattakaan. Tosin ne kaasaritkin tuppasi jäätymään..."

Mikä on päästö?
Se on sitä, mitä pakoputken päästä tulee ulos, eikö? Typen ja vesihöyryn lisäksi hiilidioksidia, hiilimonoksidia, hiilivetyjä ja typpiyhdisteitä.
Hiilidioksidi on poliittisista syistä nimetty kasvihuonekaasuksi vastoin ilmastotutkijoiden asiantuntemusta. Hiilimonoksidia tulee kaasutinmoottorista enemmän kuin katalyyttikoneesta, minun 17-vuotiaastani viime katsastuksessa 0,46 %, sallittu on 3,50 %.
Hiilivetyjä tuli 99 ppm, sallittu 600 ppm. Typpiyhdisteitä ei mitattu. Kaikki näihin asioihin vaikuttavat säädöt on tehty rakomitalla, ruuvimeisselillä, ajoituslampulla ja omalla ammattitaidolla.

Hiilimonoksidi ja hiilivedyt hapettuvat ulkoilmassa kohtuullisen nopeasti pois. Typpiyhdisteet osin hajoavat, osin huuhtoutuvat maahan kasvien käytettäväksi. Maanviljelijät noita typpiyhdisteitä kylvävät joka vuosi todella paljon lannoitteena pelloille.
Mikä yllämainituista päästöistä oli se haitallinen päästö näillä liikennetiheyksillä kuin Suomessa on?
Tämä päästöistä.

Kun katalysaattorit tulivat öljy- ja autoteollisuuden ajamina poliittisella päätöksellä pakolliseksi, kasvoivat autojen polttoaineenkulutukset 8 (Volvo) - 18 (Skoda) prosenttia. Tämä pääosin siksi, että katalysaattori vaatii toimiakseen rikkaamman polttoaineseoksen kuin se, mikä antaa parhaan hyötysuhteen. Katalysaattori siis lisäsi polttoaineen kulutusta tuon 8 - 18 %. Tämä sama lisäys tuli myös loppupäästöön eli hiilidioksidipäästö kasvoi saman verran. Katalysaattoripakko siis kasvatti kasvihuonekaasupäästöjä sen 8 - 18 %. Ja lisäsi hivenen salpietarin tarvetta pelloille.
Tämä vastineena siihen väitteestäsi, ettei kaasarilla saada kulutusta pienemmäksi.

Tehojen kasvaminen on pääosin tapahtunut muun kuin elektroniikan ansiosta. Tuo väittämäsi kulutuksen pieneneminen tulikin jo edellä kumottua ja päästötkin kasvoivat kulutuksen kasvaessa.

Väitit, että kaasaritkin pyrkivät jäätymään. Totta on, että muutamissa automerkeissä ja -malleissa sitä on esiintynyt. Ei kuitenkaan minulla olleissa autoissa, joilla olen ajanut 34 vuoden aikana noin 0,8 Mm. Ei ole kyllä ollut huohotinputken tukkoonjäätymistäkään, mikä kuuluu olevan nykyautoissa yleistä.

Elektroniikkavikoja on minun vanhalla tekniikalla olleissa autoissani ollut muutamia: sytytystulpan eristevaurio Saksan moottoritiellä v. 1976, tasavirtalaturin hiilien loppumisia ja ankkurinvaurio sekä vaihtovirtalaturin hiilien ja liukurenkaiden loppuunkuluminen v. 2005. Akut ovat kestäneet 6 - 7 vuotta.

Palstalla olleitten vikojen ylivoimaisesti suurin ryhmä on erilaiset elektroniikkaviat. Suurelta osin laitteista, joita todellisuudessa ei tarvita ollenkaan. Joistakin vain on "hienoa", kun on se ja tämä elektroniikkahärpäke. Onhan se sen aikaa hienoa, kun se sattuu toimimaan.
Näistä elektroniikkavikojen paikallistamisesta ja korjauksesta todisti tuttava, ison Hesalaisen merkkikorjaamon työnjohtaja, että ei niille muuta voi kuin vaihtaa osia niin kauan, että vika häviää. Tämä siitä huolimatta, että liikkeessä on kaikki merkkikorjaamon testerit.

Aina kannattaa ottaa asioista selvää enne, kuin alkaa vakaumuksen syvällä rintaäänellä julistamaan jotain oppia.

Lue lisää

että löytyi joku, joka näistä asioista TIETÄÄ. Tuli nyt nämäkin asiat selviksi.
Kun ne autotehtaat näitä päästömääräyksiä noudattavat suunnittelussaan, ei niillä varmaankaan ole Suomen kokoisen peräkylän autolijoiden markkina-alue ensimmäisenä mielessä. Suomi kuitenkin on nukana EU:ssa ja direktiivien kautta on sitoutunut noudattamaan päästömääräyksiä ja siten ollen myös tänne tuodut autot on varustettava katalysaattoreilla. Me emme siihen pysty vaikuttamaan vaikka joutaviksi laitteiksi ne täällä havaitsisimme.
Itselläni on ollut noita 1,6 litran moottorilla olevia autoja katalysaattorilla ja ilman ja voin omasta kokemuksestani todeta kulutuksen pienentyneen, kun elektroniikka tuli mukaan polttoaineen annosteluun. Tuo katalysaattorin aiheuttama lisäys on varmaankin totta.
Elektroniikalla voidaan moottorin toimintaa säätää optimaaliseksi eri kuormitus/lämpötiloissa tarkemmin kuin kaasuttimella, siitä voin olla aivan varma. Tämä taas näkyy parantuneena hyötysuhteena.
Tuosta kaasarin jäätymisestä minulla kyllä on omakohtaisia kokemuksia, en nyt kehtaa ruveta mainitsemaan merkkiä, ettei joku vedä hernettä nokkaan. Huohotinputkikin jäätyi hallussani olleessa vm. 82 autossa silloin tällöin ruikkien öljyt kartanolle.
Nuo "elektroniikkaviat" joita mainitsit, eivät suoranaisesti ole elektroniikkavikoja, vaan sähkölaitevikoja. Kun puhutaan elektroniikasta, puhutaan esim. em. mainittujen sähkölaitteiden ohjausjärjestelmistä ja niiden sisältämistä komponenteista (passiiviset komponentit, aktiiviset komponentit kuten transistorit, prosessorit, muistit, ym.) Nuo mainitsemasi tapauksethan kuuluvat normaalin kulutusosien piiriin.
Tuo loppuhan on jo sitä, mitä totesin. Vaitettavasti korjaamoiden ammattitaito ei riitä muuhun kuin osien vaihtojärjestyksen arpomiseen vikatilanteissa. Osasyynä on usein se, että elektroniikan itsediagnoosi ei (vielä) anna riittävästi osviittaa viasta. Koulutus on ehkä toinen tekijä, autoelektroniikka on mennyt eteenpäin kovalla vauhdilla ja koulut kahlaa jäljessä.
Mutta summa summarum; elektroniikka myös moottorin säädössä on tullut jäädäkseen, siitä saadut hyödyt ovat suuremmat kuin haitat ja komponentit myös kehittyvät koko ajan luotettavimmiksi. Elektroniikkasuunnittelijat
saavat koko ajan parempaa tietämystä kentällä ilmenneistä ongelmista ja pystyvät niihin vastaamaan.
Kokemusta voi olla monenlaista ja rinnasta voi kuulua vaikka minkälaista kröhinää...
Ajokokemusta on minullakin yli 30 vuotta, autoja on ollut monenlaisia.

edellisestä listasta yksi vika. Startin hiilet jouduin uusimaan noin 250 000 km:ssä.