Moi!
Kohta on kaksi vuotta ja 40 000 km kierretty maata ja maailmaa 406:n HDi farkulla. Joitakin kommentteja lupailin kertoilla matkan varrelta kun sen aikanaan hankin, mutta niin vain on jaanyt. Tassa nyt sitten jotakin.
Kyseessa on yli 200 000 markan hintainen ajokki, joten odottaa sopii, etta rahalle saisi vastinetta. Testimenestystakin oli siunaantunut tuolloin pari vuotta sitten. Joten luottavaisin mielin lahdin matkaan uuden ranskalaiseni kanssa.
AJAMINEN
Ajaminen on 406:lla vaivatonta. Ajoasennon saa mieleisekseen ja nakyvyys eteen on hyva. Sen sijaan takanakymat ovat huonohkot. Varsinkin jos on tavaratilan verkko paikallaan ja kaikki kolme paantukea takapenkilla. Nyt kun takapenkilla matkustaa kaytannossa ainoastaan lapset turvaistuimissaan, olen irroittanut kaikki paantuet ja nakyma taakse parani hieman.
Peugeotin diesel, tassa tapauksessa 80 kW:n tehoinen, on todella tehokas ja taloudellinen moottori. Voimaa en kaipaa yhtaan enempaa. Ja kun kaupungissakin kulutuksen saa pysymaan alle 7 litran voidaan puhua vahintaan hyvasta polttoainetaloudesta. Tasaisella tiella ja nopeudella mennaan juuri alle 5 litran, mutta silloin kaasujalan pitaa olla todella kevyt.
Ykkosvaihde on kovin lyhyt. Auto saa liikkeelle tyhjakaynnilla moottorin sammumatta! Mutta sitten kakkonen on suhteessa ykkoseen kovin pitkaksi valitetty. Meni aikaa, etta tottu tahan. Ryomintavauhdista (n. 15 kmh) vauhtiin lahteminen oli aluksi hauskaa, koska ykkonen oli liian lyhyt jolloin kierrokset nousivat ja auto nyokki. Kakkosella oli joskus vauhti liian pieni ja moottori murisi ja tarisi epamukavasti. Kaikkeen tottuu.
TILAT
Tilaa on mittanauhalla mitattuna saman verran kuin uudessa V70:ssa, mika oli lieva yllatys. Yllatys siksi, etta Volvo olikin niin "pieni". Tilantuntua sen sijaan ei liiemmin ole, siksi jyrkasti auton kyljet taittuvat sisaan ja auton katto on todella kapea! Ja kun kattokiskot ovat muotoillut edelleen siaan pain kallelleen, ei katolle tahdo kunnolla mahtua 90 cm:n levyinen kattoboksi. Muotoilu on siis mennyt kaytannollisyyden edelle. Etupenkkilaisilla on hyvin tilaa eika takanakaan ole valittamista. Paitsi ehka ylaosan kapeus. Sekaan ei haittaa kun takana on enimmakseen lapsia. Tavaratila on kookas ja ennenkaikkea hyvin muotoiltu! Se on tavanomaisen perakopin ja farmaritavaratilan toimiva risteytys. Pieni hattuhylly takapenkkien jatkeena pitaa tavarat turvallisesti paikallaan ja vaikka tavaraa olisi enemmankin saa sopivan ylhaalla sijaitsevan rullalla olevan tavaratilanpeitteen vedettya kiinni. Mitaan vaaraa siita, etta tavarat lentelisivat pain sivuikkunoita ei ole.
VARUSTEET
SV-varustetaso ei juuri jata toivomisen varaa. Tasanopeudensaadin tuli toki otettua lisavarusteeksi, mika yhdessa vakaan ajokaytoksen kanssa luo puitteet rauhalliselle ja rentouttavalle matka-ajolle. Automaatti-ilmastointi toimii hyvin. Pieni miinus on siina, etta se on joskus hieman "liian" tehokas. Eli puhaltaa varsin voimakkaasti todella kylmaa ilmaa. Eli jos auto on seissyt auringossa ilmio on havaittavissa ja yleensa on pakko saataa vahintaan tuuletinta pienemmalle, etta ei saa itseansa kipeaksi. CD-soitin/RDS-radio on toimiva paketti. Mutta kaiuttimet ovat ala-arvoiset. Hyi Poson poikia. Mutta ymmartaahan sen, etta jossakin on pakko tinkia, jos haluaa saada auton inhimillisiin hinhoihin varsinkin Suomessa.
TURVALLISUUS
Turvavyot ovat sormintuntuvan ohuet! Kai ne kestaa tosipaikan tullen - eikohan. Lastenistuimien kiinnityspisteita ei ole missaan. Takapenkille selka menosuuntaan asennettavan turvaistuimen kiinnitysvoiden kiinnittaminen etupenkin kiskoihin aiheutta verta, hikea ja melkein kyyneliakin - oli ilkea urakka. Mutta Keski-Euroopassakin ajelleena olen huomannut, etta eivat ranskalaiset paljoa lapsiaan takapenkilla suojele. Varsin paljon naki alle 10 vuotiaita lapsia ilman turvavoita nojailemassa etupenkketihin tai polvillaan katselemassa taakse. Sama meiniki kuin meilla 60-70-luvuilla kun itse olin pikkupoika. Vahan siis toista kuin vaikkapa Saksassa, puhumattakaan Pohjoismaista.
MURHEET
-kuljettajan istuimenlammittimen nappi juuttui paalleasentoon
-ilmastoinnin termostaattituuletin katossa uusittiin
-oikean puoleisen etusivuikkunan nostin ei toiminut kuljettajan paneelista
-etumatkustajan "kauhukahvan" kiinnitys irvisteli ja suojamuovi irtosi
-takapenkin keskiturvavyon penkin paalla oleva ohjain irtoili ja turvavyo juuttui lukkoasentoon juuri, kun oli kiire kouluun aamulla
Tama kaikki kertoo siita, etta hinta/laatusuhde ei ole kohdallaan. Tallaiset pienet asiat harmittavat. Ei niita saisi olla yli 200 000 markan autossa. Ei siis voi puhua viimeista piirtoa myoten laadukkaasta autosta. Valitettavasti ei. Muutenkin tunnelma autossa on sellainen, etta "nappulat jaa kateen". No ei paljon ole jaanyt, mutta jotenkin heikkotekoisen tuntuisia ja kovamuovisia ovat kaikki nippelit ja nappelit. Kovamuovisella taroitan sellaista muovia, jossa on helposti teravia sarmia, josta tehtyja leluja en hanki lapsille, jos ylipaataan muovileluja hankin. Muovin pitaa olla tukevaa ja himan elastista. Silloin siina ei riko kasiaan ja kestavyys on taattu.
LOPUKSI
Hyva ajettava, taloudellinen - tyylikas auto! Luotettavakin, eli aina on lahtenyt liikkeelle kun on pitanytkin. Hiljainen. Loistavat tavaratilat. Hyvat sisatilat. Jos on vaikkapa 3 lasta ja liikku saannollisesti pitkia matkoja, niin kysymyksessa on oiva valinta. Mutta halvemmallakin saa samaa laatua ja ominaisuuksia. Toisaalta pistamalla viela 20 000 markkaa lisaa paastaa jo oikeaan laatuluokkaan.
Johannes
Kohta on kaksi vuotta ja 40 000 km kierretty maata ja maailmaa 406:n HDi farkulla. Joitakin kommentteja lupailin kertoilla matkan varrelta kun sen aikanaan hankin, mutta niin vain on jaanyt. Tassa nyt sitten jotakin.
Kyseessa on yli 200 000 markan hintainen ajokki, joten odottaa sopii, etta rahalle saisi vastinetta. Testimenestystakin oli siunaantunut tuolloin pari vuotta sitten. Joten luottavaisin mielin lahdin matkaan uuden ranskalaiseni kanssa.
AJAMINEN
Ajaminen on 406:lla vaivatonta. Ajoasennon saa mieleisekseen ja nakyvyys eteen on hyva. Sen sijaan takanakymat ovat huonohkot. Varsinkin jos on tavaratilan verkko paikallaan ja kaikki kolme paantukea takapenkilla. Nyt kun takapenkilla matkustaa kaytannossa ainoastaan lapset turvaistuimissaan, olen irroittanut kaikki paantuet ja nakyma taakse parani hieman.
Peugeotin diesel, tassa tapauksessa 80 kW:n tehoinen, on todella tehokas ja taloudellinen moottori. Voimaa en kaipaa yhtaan enempaa. Ja kun kaupungissakin kulutuksen saa pysymaan alle 7 litran voidaan puhua vahintaan hyvasta polttoainetaloudesta. Tasaisella tiella ja nopeudella mennaan juuri alle 5 litran, mutta silloin kaasujalan pitaa olla todella kevyt.
Ykkosvaihde on kovin lyhyt. Auto saa liikkeelle tyhjakaynnilla moottorin sammumatta! Mutta sitten kakkonen on suhteessa ykkoseen kovin pitkaksi valitetty. Meni aikaa, etta tottu tahan. Ryomintavauhdista (n. 15 kmh) vauhtiin lahteminen oli aluksi hauskaa, koska ykkonen oli liian lyhyt jolloin kierrokset nousivat ja auto nyokki. Kakkosella oli joskus vauhti liian pieni ja moottori murisi ja tarisi epamukavasti. Kaikkeen tottuu.
TILAT
Tilaa on mittanauhalla mitattuna saman verran kuin uudessa V70:ssa, mika oli lieva yllatys. Yllatys siksi, etta Volvo olikin niin "pieni". Tilantuntua sen sijaan ei liiemmin ole, siksi jyrkasti auton kyljet taittuvat sisaan ja auton katto on todella kapea! Ja kun kattokiskot ovat muotoillut edelleen siaan pain kallelleen, ei katolle tahdo kunnolla mahtua 90 cm:n levyinen kattoboksi. Muotoilu on siis mennyt kaytannollisyyden edelle. Etupenkkilaisilla on hyvin tilaa eika takanakaan ole valittamista. Paitsi ehka ylaosan kapeus. Sekaan ei haittaa kun takana on enimmakseen lapsia. Tavaratila on kookas ja ennenkaikkea hyvin muotoiltu! Se on tavanomaisen perakopin ja farmaritavaratilan toimiva risteytys. Pieni hattuhylly takapenkkien jatkeena pitaa tavarat turvallisesti paikallaan ja vaikka tavaraa olisi enemmankin saa sopivan ylhaalla sijaitsevan rullalla olevan tavaratilanpeitteen vedettya kiinni. Mitaan vaaraa siita, etta tavarat lentelisivat pain sivuikkunoita ei ole.
VARUSTEET
SV-varustetaso ei juuri jata toivomisen varaa. Tasanopeudensaadin tuli toki otettua lisavarusteeksi, mika yhdessa vakaan ajokaytoksen kanssa luo puitteet rauhalliselle ja rentouttavalle matka-ajolle. Automaatti-ilmastointi toimii hyvin. Pieni miinus on siina, etta se on joskus hieman "liian" tehokas. Eli puhaltaa varsin voimakkaasti todella kylmaa ilmaa. Eli jos auto on seissyt auringossa ilmio on havaittavissa ja yleensa on pakko saataa vahintaan tuuletinta pienemmalle, etta ei saa itseansa kipeaksi. CD-soitin/RDS-radio on toimiva paketti. Mutta kaiuttimet ovat ala-arvoiset. Hyi Poson poikia. Mutta ymmartaahan sen, etta jossakin on pakko tinkia, jos haluaa saada auton inhimillisiin hinhoihin varsinkin Suomessa.
TURVALLISUUS
Turvavyot ovat sormintuntuvan ohuet! Kai ne kestaa tosipaikan tullen - eikohan. Lastenistuimien kiinnityspisteita ei ole missaan. Takapenkille selka menosuuntaan asennettavan turvaistuimen kiinnitysvoiden kiinnittaminen etupenkin kiskoihin aiheutta verta, hikea ja melkein kyyneliakin - oli ilkea urakka. Mutta Keski-Euroopassakin ajelleena olen huomannut, etta eivat ranskalaiset paljoa lapsiaan takapenkilla suojele. Varsin paljon naki alle 10 vuotiaita lapsia ilman turvavoita nojailemassa etupenkketihin tai polvillaan katselemassa taakse. Sama meiniki kuin meilla 60-70-luvuilla kun itse olin pikkupoika. Vahan siis toista kuin vaikkapa Saksassa, puhumattakaan Pohjoismaista.
MURHEET
-kuljettajan istuimenlammittimen nappi juuttui paalleasentoon
-ilmastoinnin termostaattituuletin katossa uusittiin
-oikean puoleisen etusivuikkunan nostin ei toiminut kuljettajan paneelista
-etumatkustajan "kauhukahvan" kiinnitys irvisteli ja suojamuovi irtosi
-takapenkin keskiturvavyon penkin paalla oleva ohjain irtoili ja turvavyo juuttui lukkoasentoon juuri, kun oli kiire kouluun aamulla
Tama kaikki kertoo siita, etta hinta/laatusuhde ei ole kohdallaan. Tallaiset pienet asiat harmittavat. Ei niita saisi olla yli 200 000 markan autossa. Ei siis voi puhua viimeista piirtoa myoten laadukkaasta autosta. Valitettavasti ei. Muutenkin tunnelma autossa on sellainen, etta "nappulat jaa kateen". No ei paljon ole jaanyt, mutta jotenkin heikkotekoisen tuntuisia ja kovamuovisia ovat kaikki nippelit ja nappelit. Kovamuovisella taroitan sellaista muovia, jossa on helposti teravia sarmia, josta tehtyja leluja en hanki lapsille, jos ylipaataan muovileluja hankin. Muovin pitaa olla tukevaa ja himan elastista. Silloin siina ei riko kasiaan ja kestavyys on taattu.
LOPUKSI
Hyva ajettava, taloudellinen - tyylikas auto! Luotettavakin, eli aina on lahtenyt liikkeelle kun on pitanytkin. Hiljainen. Loistavat tavaratilat. Hyvat sisatilat. Jos on vaikkapa 3 lasta ja liikku saannollisesti pitkia matkoja, niin kysymyksessa on oiva valinta. Mutta halvemmallakin saa samaa laatua ja ominaisuuksia. Toisaalta pistamalla viela 20 000 markkaa lisaa paastaa jo oikeaan laatuluokkaan.
Johannes
Vastaukset 3
Vanhimmat
puheitasi ykkösvaihteen lyhyydestä. Ykkösellähän auto on tarkoitus vain nykäistä liikkeele ja aloittaa siten kiihdyttäminen kakkosella...
Olet tietenkin oikeassa, että ykkösellä vaan nykästään auto liikkeelle ja sitten isompia vaihteita pesään.
Yritin sanoa, että ykkösen ja kakkosen ero on aika suuri. Tai ainakin olin tottunut pienempään eroon.
Joh.
Itselläni ei -98 mallin Pösössä ole ollut nappulaongelmia ollenkaan, vaan kaikki on pysynyt paikoillaan ja toiminut moitteettomasti. Ainoastaan verhoilut ovissa ja takaluukussa irtoilee, eli niitä pitää työnnellä paikoilleen vähän väliä. Ja se on ärsyttävää. Muuten erittäin hyvä auto ja tehokas diisseli. Olen tyytyväinen.