Muut ihmiset ällöttää. Jutut kyllästyttää. Oma rauha on suurin onni. Muita samoin ajattelevia ?
Tällä hetkellä ainoat ihmiskontaktini ovat kaupan henkilökunta, ohikulkijat kadulla ja "pakkososiaaliset" kuviot, kuten lähisukulaisten kanssa käydyt lyhyet keskustelut ja terapeutin luona käynnit viikottain.
Itse en vapaaehtoisesti pidä kehenkään yhteyttä, enkä ole moneen kuukauteen kaivannut seuraa tai tuntenut itseäni yksinäiseksi.
Muut ihmiset on jatkuvasti tyrkkimässä / pyytämässä jonnekin ihmisten ilmoille, ja ihmettelemässä, mikä oikein vaivaa, kun en kaipaa muitten läsnäoloa. Opiskelemaankin lähtisin, mutta ahdistaa jo valmiiksi mahdollisuus, että joku edes yrittäisi ystävystyä.
Onko yksinäisyyden kaipuu sairasta ? Jos ei tahdo ihmisiä ympärilleen, eikä ole kiinnostunut kenenkään toisen jutuista ? Onko se heti "masennusta" tai muita mielenterveyden ongelmia kuvastava oire, jos ei vaan kiinnosta ?
Mitä mieltä ?
Onko ihmisen oltava sosiaalinen ollakseen ihminen ? Ainoa keino normalisoida on pakkososiaalistaa epäsosiaalisetkin "hirviöt" ?
Tällä hetkellä ainoat ihmiskontaktini ovat kaupan henkilökunta, ohikulkijat kadulla ja "pakkososiaaliset" kuviot, kuten lähisukulaisten kanssa käydyt lyhyet keskustelut ja terapeutin luona käynnit viikottain.
Itse en vapaaehtoisesti pidä kehenkään yhteyttä, enkä ole moneen kuukauteen kaivannut seuraa tai tuntenut itseäni yksinäiseksi.
Muut ihmiset on jatkuvasti tyrkkimässä / pyytämässä jonnekin ihmisten ilmoille, ja ihmettelemässä, mikä oikein vaivaa, kun en kaipaa muitten läsnäoloa. Opiskelemaankin lähtisin, mutta ahdistaa jo valmiiksi mahdollisuus, että joku edes yrittäisi ystävystyä.
Onko yksinäisyyden kaipuu sairasta ? Jos ei tahdo ihmisiä ympärilleen, eikä ole kiinnostunut kenenkään toisen jutuista ? Onko se heti "masennusta" tai muita mielenterveyden ongelmia kuvastava oire, jos ei vaan kiinnosta ?
Mitä mieltä ?
Onko ihmisen oltava sosiaalinen ollakseen ihminen ? Ainoa keino normalisoida on pakkososiaalistaa epäsosiaalisetkin "hirviöt" ?
Vastaukset 9
Vanhimmat
"Onko yksinäisyyden kaipuu sairasta ? Jos ei tahdo ihmisiä ympärilleen, eikä ole kiinnostunut kenenkään toisen jutuista ? Onko se heti "masennusta" tai muita mielenterveyden ongelmia kuvastava oire, jos ei vaan kiinnosta ?
Mitä mieltä ? "
Hassu hakusana, mutta...
http://www.google.fi/search?q=hikikomori&hl=fi&lr=lang_fi&filter=0
http://en.wikipedia.org/wiki/Hikikomori
Hassu juttu muuten, että noissakin artikkeleissa käsitellään "hikikomoria" jotenkin epänormaalina vaihtoehtona ja pyritään selittämään, että ihmiset, jotka ovat valinneet kyseisen elämäntavan, ovat jollain tapaa pettyneet ympäröivään yhteiskuntaan tai ovat ujoja jne.
Entä jos kyse ei aina olekaan ujoudesta tai pettymyksistä tai mielen sairauksista, vaan ihan puhtaasta halusta olla yksin ? Monelle ihmiselle se tuntuu olevan ihan käsittämätön asia, että joku tahtoo eristäytyä yhteiskunnasta ja jos joku edes yrittää sitä, niin heti ollaan analysoimassa ja pakkososialisoimassa "yksinäistä reppanaa" ikään kuin kaikilla eristäytyvillä olisi ilman muuta oltava jokin ongelma, joka oirehtii eristäytymisellä.
Pystytkö todellakin olemaan ilman _ketään_ ihmistä? Uskoisin, että siitä pidemmällä tähtäimellä tulee todella huono olo. Mitä sitten teet "omassa rauhassasi"?
Älä huolestu, koska esim.minä olen ihan samanlainen.
En yksinkertaisesti jaksa muita.
Ihmiset ovat sitäpaitsi nykyään sellaisia, että lähemmässä kontaktissa niihin joutuu pettymään tavalla tai toisella.
Muutenkin on rentouttavampaa olla vain itsekseen.
Enkä koe itseäni hulluksi tms.
En ole vapaaehtoisesti pitänyt kehenkään yhteyttä enää kymmeniin vuosiin. Siitä huolimatta en kaipaa seuraa tai tunne itseäni yksinäiseksi.
Pakollisia sosiaalisia tilanteita, joissa joutuu ihmisten kanssa jonkun verran tekemisiin ovat työssä ja kaupassa käynti ym. Satunnaisesti olen yhteydessä sukulaisiin, jos he ottavat yhteyttä.
Muuten välttelen ihmisten seuraa. Heidän seuransa ei vain kiinnosta!
vielä seuraavat 6kk erakoituneena. Mukavaa kun verhot ovat kiinni eikä kukaan ole kertomassa typeriä juttujaan. Yksin voi tehdä miljoonia asioita, mitä tehdään seurassakin. Mahdollisuudet ovat rajattomat, vaikka tietenkin viihtymistä auttaa jos on valmiiksi jo tiettyjä intohimoja kuten kirjat, tiede tai filosofia ja tietenkin tietokoneet.
Mitä tapahtuu 6 kuukauden päästä, Hikikomori?:)
.........
Mä ajattelen melkein samalla tavalla. Mulla on ollut elämän aikana kolme kaveria. Lopulta olen menettänyt kaikki. Itseäni ei ahdista muut ihmiset. Mulla on kaksi kummilasta ja niiden kanssa on kiva viettää aikaa. Muiden seura ei juurikaan kiinnosta. Yksin on parempi olla. Mun paras ystävä on mun koira. Mitä järkee mun on olla muiden kanssa kaveri? Mä menetän ne kaikki kuitenkin jossain vaiheessa.