yks poika epilepsiaan.(olen koululla töissä)justiinsa minun luokalta
Nyt hirvittää mennä töihin kun ei hänellä ole vielä lääkkeet alkaneet tehota todettiin vasta eilen.
En ole ikinä nähnyt kenelläkään kohtausta on kuulemma hurjan näköstä
Töissäkään eivät opet ole vielä niin tietosia miten käyttäydytään kun kohtaus tulee.
No toivotaan että sillä pojalla menee hyvin ettei tule koulussa mitään
Nyt hirvittää mennä töihin kun ei hänellä ole vielä lääkkeet alkaneet tehota todettiin vasta eilen.
En ole ikinä nähnyt kenelläkään kohtausta on kuulemma hurjan näköstä
Töissäkään eivät opet ole vielä niin tietosia miten käyttäydytään kun kohtaus tulee.
No toivotaan että sillä pojalla menee hyvin ettei tule koulussa mitään
Vastaukset 8
Vanhimmat
Mikä sinua siinä hirvittää? Se että saattaisit nähdä kohtauksen? Sillä tavalla ette ainakaan lasta auta että alatte käyttäytyä erilailla hänen seurassaan. Jos kohtaus tulee, se tulee, ja silloin pitää osata toimia oikein. Lapsen seurassa ei pidä ruveta käyttäytymään niin kuin lapsesta olisi tullut jotakin pelottavaa teidän kannalta vain koska hän on sairastunut. Oli kohtaus miten pahan näköinen tahansa, niin muista että sinä olet kuitenkin se onnekkaampi osapuoli. Sinä joudut vaan mahdollisesti katsomaan kohtausta, toiset meistä elävät epilepsian kanssa koko loppuelämänsä.
mulla itsellä on epilepsia.
Ehkä se on niin että sitä näkee että minkä näköneni itse on kun tullee kohtaus
Ala-asteen opettajani (3. lk) sanoi aikoinaan epilepsiasta puhuttaessa, että "Jos joku saa kohtauksen, minä tulen potkimaan, ettei jää kitumaan."
Sairasta huumoria, mutta valitettavasti totta. Ja tuolla luokalla oli epileptikkoja... :(
Nyt järki päähän ja sinä tietysti
järkevänä naisena kerrot miten toimia
kohtauksen sattuessa, koska tiedät kuinka toimia.
Eihän se kaunista katseltavaa ole,
tuskin on tarkoitus ollakkaan.
Pidä ilmapiiri rauhallisena ja kaikki
ylimääräiset paikalta pois,
kun kohtaus laukeaa päälle.
Sinä olet se fiksu ja rauhallinen aikuinen,
joka valistaa muita ja voit myös heille esim. terv.asemalta hakea esitteitä Epilepsiasta ja jakaa niitä koulussa.
Rauhallista käyttäytymistä ei joukko
hysterioita ja kohtauksen tullessa poika kylkiasentoon ja annatte hänen krampata rauhassa.
Jos siis iso kohtaus ?
Katsot ettei satuta itseään mihinkään terävään etenkään tuoleihin, pulpettiin jne...
Pään alle esim. koulureppu sopii hyvin.
Ainahan voi Kouluhoitajakin tulla luokkiin puhumaan ja antaa tietoa Epilepsiasta ja etenkin teitä aikuisia rauhoittamaan.
Suosittelen,että otat selvää miten toimia kohtauksen aikana.En kyllä ymmärrä mikä sinua siinä hirvittää,ymmärsin kumminkin että et itse sairasta epilepsiaa. Mieti sitä poikaa,jos hänellä ei ole lääkitys vielä kunnossa ja joutuu elämään epilepsian kanssa. Sinähän voit vaikka juosta karkuun kohtauksen aikana,jos niin paljon hirvittää.
Jos tämä on Sinun viestisi
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=97&conference=3000000000000011&posting=22000000013614291
niin onnittelut terveystarkastuksen läpäisemisestä.
Ehdottaisin tekemään ihan niinkuin Sauvatar viestissään ehdottaa.
Epilepsia ei kuitenkaan ole Sinulle outo asia ja uskon ettei ole mukavaa katsella kohtauksen saanutta varsinkin, jos on ns. iso kohtaus.
Kyll se siit:))
Ihmettelen vaan, että opettajia ei ole perehdytetty epikohtauksen hoitoon :(((
että en osais käyttäytyä kun tulee kohtaus tiedän kyllä mitä pitää tehdä
Se terveystarkastus on vielä käymättä
Olin eka päivää töissä niin soittivat ja siirsivät aikaa (15.2)
En jaksa hermoilla tuosta tarkastuksesta kun on menny tosi hyvin "ei ole tullu edes pieniä kohtauksia"
Mulla on ns. vaikeahoitoinen epi ei ole vieläkään löydetty sopivia lääkkeitä
sairastanut jo 15v.
On tietenki niitä ihmisiä jolla tulee kohtauksia joka päivä
Silloin kun kirjoitin tuon jutun siittä pojasta olin juuri saanut tietää siittä ehkä oli vain alku "hermoilua"
Valitettavasti olen niitä tyyppejä jotka ajattelee turhan paljon asioita ja mietiskelee yötä myöten pieniä murheita
en ymmärrä miksi et voisi saada ko.paikkaa- kai epileptikollakin on oikeutensa käydä työssä?!meidän työpaikalla on monia muitakin pitkäaikaissairauksia sairastavia,eikä niistäkään mitään numeroa ole syntynyt
itse olen hoitoalalla ja näen epileptisiä kohtauksia melkein joka päivä ja olen avoimesti kertonut kaikille omasta taipumuksestani saada ko.kohtauksia,kyllähän ajatus kohtauksesta työmaalla hirvittää,mutta oikeastaan osaan sanoa asiasta vasta kun sellainen kerran tulee
työterveyshuolto suhtautuu asiaan kuten muihinkin sairauksiin,työterveyshuollolla eikä muuten kouluterveydenhuollollakaan ole oikeutta kertoa ihmisten sairauksista eteenpäin - se jää henkilölle itselleen...olen sitä mieltä,että avoimuus asiassa ratkaisee asiat parhaimpaan suuntaan - vasta sitten ihmiset oppivat suhtautumaan sairauteemme ilman suurempia ennakkoluuloja ja toimimaan oikein kun kohtaus tulee