yläpohjaan 600 mm

aiheeseen tarkemmin. En usko että tuon kokoiseen kannattaa laittaa maalämpöä sekä samalla eristää ihan mielettömästi. Jos silti lähdet maalämpöön, on sinulla oltava tarkkaan tiedossa kulutus ja optimaalinen mitoitus. Silti en usko että 'osuu', mutta toivotaan.

Vaihda LTO kone pilppiin jolla lämmität myös käyttöveden. Laattalattiat joudut lämmittämään sähköllä, tee niihin mukavuuslämmitys jotta ne reagoivat nopeasti lämmönvaihteluihin. Sitten muutama sähköpatteri ikkunoiden alle etkä tarvitse maalämpöä.

"Miltä kuulostaa jos seiniin tulee 225 mm runkoleijona."

Ok
(sisäkuori kivirakenteisena parantaisi lämpötaloutta lisää...)

"Yläpohjaan 600 mm."

Bueno.

"Alapohjaan 200 mm uretaanieristys."

Älä turhaan laita höyrynsulkua ja kuivumatonta eristettä alapohjaan.
Laita 200 tai 250mm EPS:ää niin kosteus pääsee kuivumaan maata kohti ja säästät rahassa paljon.

"Ikkunoiden määrä ja koot ovat sopusoinnissa talon henkeen, eli ei mitään isoja, vaan normaalin verran. K-arvo 0.7."

Hurja.

Kiinnitä huomiota myös oikeaoppiseen asennukseen.

"Ilmanvaihtokoje x100,"

Höpökone. (mun mielestä)

Laita pyöriväkennoinen se pääsee huomattavasti parempaan vuosihyötysuhteeseen kun se ei jäädy/ei käytä ohitusta. Samalla se myös edesauttaa terveellisemmän sisäilmaston ylläpitoa (palauttaa kostautta pakkasella). Pyöriväkennoinen on myös edullisenpi.

"kaksi takkaa,"

Hanki massiiviset takat ja joustava lattialämmön säätösysteemi tai rakenna kivitalo.

" maalämpö"

Älä vaan ylimitoita ja maksa turhasta.
Ota myös maaviileä käyttöön.

" Miten tätä yhtälöä voisi vielä parantaa?"

Lisäämällä sisärakenteiden lämpöä varaavaa massaa, hankkimalla paremman ilmanvaihtokoneen ja kodin automaation ohjaamaan tarpeenmukaista ilmastointia ja lämmitystä.

Seinärakenne ilmeisesti pystyrunko ja vaakakoolaus. Ei välttämättä maksa paljon rakentaa tavanomaisen 145x45 45x45 rungon (190mm eristys) sijaan 172x45 70x45 runko (240mm eristys). Jos runkoleijonan vaihtaa halvempaan tuulensuojaan niin lopputulos voi olla samanhintainen, mutta eristettä enemmän.

Tuollaiset u=0,7 ikkunat ovat harvinaisia. Mikä ikkuna oli mielessä? Ikkunoita saa myös 210mm karmilla(norm. 170mm). Paksussa seinässä tällainen ikkuna ei näytä kummalliselta.

Tuon ilmanvaihtokoneen ilmamäärät ei taida riittää noihin kuutioihin. Muutenkin epäilen tuon koneen järkevyyttä.

Parantamista:
Talosta kannattaa tehdä erittäin tiivis(höyrynsulku ja tuulensuoja). Tiiviyden parantamisella normaalitasosta on suurempi merkitys energian kulutukseen kuin eristysvahvuuden kasvattamisella normaalitasosta. Tietysti molempi parempi. Jos tiveys on huono et käytännössä saavuta juuri mitään eristysvahvuuden kasvattamisella.

Talon muoto ja ilmansuuntien huomioon ottaminen ovat osa matalaenergiarakentamista. Suurimmat ikkunapinnat kannattaisi suunnata etelään. Etelä ikkunoiden päällä pitäisi olla lippa/räystäs ta terassi tms. joka estää ylhäältä paistavan auringon(kesällä). Keväällä ja syksyllä aurinko paistaa alempaa joten se lämmittää taloa. Pohjoiseen ei kannattaisi laittaa kuin pieniä ikkunoita jos niitäkään.

Talon muoto kannattaisi olla sellainen että edellämainittu auringon hyödyntäminen on mahdollista. Myös pohjaratkaisun pitää olla sellainen että (takan)lämpö pääsee tasaantumaan rakennuksen sisällä. Ulkovaipan pinta-ala ja turhat nurkat kannattaisi minimoida.

Nämä asiat on kuitenkin tarkkaan mietittävä kompromissi. Jos rahallista säästöä haetaan niin kaikki ratkaisut on mietittävä niin että miten halvimmalla säästää eniten. Säästöt eri osa-alueissa ovat kuitenkin melko pieniä joten kovin suuria investointeja ei kannata tehdä.