Pehmeiden arvojen presidentti

Me Jumalaa pelkääväiset rakastamme päämiestämme, mutta jos kuitenkin vielä palaamme tähän presidentinvalintaan.

Monet totesivat toisen vaalikierroksen vaaliväittelyiden aikana, että Sauli on tyyppinä kyllä ihan hyvä, mutta hänen puolueensa Kokoomus edustaa niitä kovia arvoja. Näin sanoivat myös monet työssäkäyvät ja selviytyjät, jotka eivät tiedä, kuinka asiat nykyäänkin ovat.

Vasemmiston presidentin ja punamultahallituksenkin aikana mielenterveystilastot siivotaan. Näytetään, että mielenterveystoimistoihin ei ole jonoja, mutta kahden kuukauden jonot on kuitenkin, eikä lähetettä mielenterveystoimistoon saa ennen, kuin on puoli vuotta kokeillut jotain terveyskeskuslääkärin määräämää psyykelääkettä.

Mielenterveysongelmaiset ja muut vajaakuntoiset, jotka eivät itse selviä, passitetaan työvoimatoimistoon. Tämän tiedän, kun kaverini joutui hoitelemaan masentuneen ja hyvin apaattisen kaverinsa asioita. Kaveri piti työntää sosiaalitoimistoon hoitelemaan asiat ja allekirjoittamaan hakemukset, mutta sosiaalitoimiston työntekijä sanoi että mene työvoimatoimistoon. Mitä tekee työvoimatoimistossa ihminen, joka täytyy työntää sosiaalitoimistoon ja on muutenkin täysin holhottava? Tämä kaveri saatiin sitten suurin ponnisteluin psykiatriseen hoitoon, hänen ystävänsä ja entinen asuntotoverinsa on nyt päättänyt jättää vastuun kaverinsa hoidosta ja asuttamisesta sairaalalle.

Kokoomuksen arvot ovat nykyään: kaikille mahdollisuus pärjätä työllään, mutta pidetään huolta niistä jotka eivät pärjää. Sosialistipuolueilla on sosialistista vain maine, eivät teot.

Ja kun Sauli Niinistön toinen nimi on Väinämö, voimme nyt aiheesta lukea vanhan runon Väinön kannel, josta alun muistan ulkoa.

Kun Väinö mielin murheisin maan hylkäs' isiensä,
niin kanteleensa kuitenkin hän jätti jälkehensä.
Ei sittemmin oo kuitenkaan
tuo kannel soinut milloinkaan.

Tuo kantele, niin kerrotaan, jäi onnen tuottajaksi.
Kun sopipi se, se soitollaan saa Suomen onnelaksi.
Ei sittemmin oo kuitenkaan
tuo kannel soinut milloinkaan.