Kissallani on aikuisena (e perinnöllinen) todettu hypertrofinen kardiomyopatia. Kysyisin kokeneemmilta miten olette pärjäilleet ja millaista lääkitystä olette saaneet? Millaista neuvoa olette saaneet Aspirinin suhteen? Entä muu lääkitys?
kissan sydänsairaus
erkki
31801
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
on perinnöllinen. Meillä loppui kissojen kasvatus kokonaan hetkeksi HCM:n takia. Meillä kuoli kaikki kolme tuontikissaa HCM:n ja myös niiden jälkeläisiä sairastui ja kuoli. Nuorin oli 9 kk ikäinen, kun kuoli.
Professori Phillip F. Solter on U.S.A.ssa tutkinut kissojen HCMää aika lailla. Mielenkiintoisinta on että periytyvissä tapauksissa kyseessä autosomaattisesti dominantti periytyminen eli pennun mahdollisuus olla sairas on 50% jos vain toinen vanhemmista HCM-kissa, mutta ilmeisesti myös geenimutaation seurauksen myös täysin terveille vanhemmille voi syntyä HCM-pentu. Kuitenkin hälyttävintä on tutkimuksissa ilmennyt ilmeisesti eri geenimuutoksista kun autosomaattisesti dominantin muodon aiheutuva dominantisti periytyvä HCM, eli vain toiseltakin vanhemmalta tulevana kaikki jälkeläiset HCM-kissoja ja ongelmana näissä ilmeisesti ilmenemisikä, kun diagnostisoitavissa vasta n.3v iässä ja sitä ennen kissat ultraäänelläkin kontrolloituina vaikuttavat terveiltä.
Positiivista on Phillip F. Solterin tutkimuksissa että BNP hormoonitasotutkimuksella voidaan ilmeisesti sairaus todeta vaikkei muita merkkejä vielä havaittaisi, siis aivan kuten ihmisilläkin..
Ko. tutkimus aloitettu v.2000 joten toivottavasti tuon BNP testauksen suhteen pian saataisiin toimiva varma testisetti eläinlääkärien käyttöön, koska nykyinen ultraääneen perustuva testaus vaatii todella hyvät (ja kalliit) laitteet sekä asiaan todella perehtyneen eläinlääkärin jotta negatiivinen tutkimustulos olisi luotettava.
minun kissalla, 1 v 9 kk todettu rokotuksen yhteydessä sivuääniä. En ollenkaan kyseenalaista eläinlääkärin diagnoosia. Läppä sydämessä vuotaa. Mutta siltikin, minun kissani on villikissan pentu, ja emo oli itsekkin ihan pentu kantaessaan pennut minun vajaani. Yhden jätin itselleni, ja 4 muuta lähtivät eläinsuojeluyhdistyksen kautta uusiin koteihin. Reipas ja utelias tapaus on. Niin paljon jäi kuitenkin mieltä vaivaamaan, että vein toiselle el. lääkärille, ja kissani on täysin terve! Sen mielipuuhaa on killua pää alaspäin omenapuussa. Mietin pitkään, onko se jotenkin sairas, kun on niin kovin kiltti. Ei ole se vaan tuli kovin pienenä 5 viikkoisena minulle, ja kulkee perässäni. Kannattaa aina pyytää toinen diagnoosi, jos vähänkin on sellainen olo, että eihemmetti, tämä ei voi olla totta!