Onko ihanaa olla nainen?
Ensin nuorena oli niin epäsäännölliset ja poikkeavat kuukautiset, että sain lääkityksenä keltarauhashormonia ja sitten e-pillerit siksi, että kierto saatiin tasaiseksi. Ei ollut kiva kun koulussakin joskus veret tuli housujen läpi, ei ollut nuo suojat ihan niin hyviä kuin nykypäivänä.
Vuosikausia söin pillereitä pillereitä...
Kolme raskautta ja synnytystä. Ja ne on olleet elämäni parhainta aikaa ne raskaudet. Aina silloin olen kokenut oloni todella helpoksi ja rauhalliseksi, tuntuu että silloin olen ollut ns. normaalissa olotilassa!
Sitten taas pillereitä pillereitä... vuotoa aina ensimmäisen kuurin ajan ja hermostumista, hikoilua, päänsärkyä... *huokaus* ihan vain muutamia juttuja mainitakseni. Siis oireet aina alussa, sitten on taas ajan myötä oireet häipyneet / lieventyneet. Nyt sitten viimeisen raskauden jälkeen iho-ongelmia (selvästi hormonaalisia). Nyt kun pillerit taas käytössä, huudan ja hermostun ja räyhään kuin hermoheikko skitsofreenikko noin lievästi sanottuna! Ja nyt jo selvästi samaan aikaan on alkanut jo tulla lieviä vaihdevuosioireita vaikka ikää on vielä alta 40! Kivaa hei.
Joskus kyllä tuntuu että miksen saanut syntyä mieheksi, olisi näiden hormonien suhteen elämä ollut / olisi vähän rauhallisempaa ja tasaisempaa. Sitten kun ehdottaa että mies menisi sterisaatioon, ei ole tullut paljon vastakaikua! Vaikka miehelle se olisi paljon helpompi juttu kuin naiselle. Vaan tuntuu että mitä turhaa sitä sinne itsekään menisi (sterilisoitavaksi) kun kohta koittaa vaihtarit ja ei enää tarvitse (luojan kiitos!) mitään ehkäisyä. Siis onko ihanaa olla nainen... minusta ei aina!
Ensin nuorena oli niin epäsäännölliset ja poikkeavat kuukautiset, että sain lääkityksenä keltarauhashormonia ja sitten e-pillerit siksi, että kierto saatiin tasaiseksi. Ei ollut kiva kun koulussakin joskus veret tuli housujen läpi, ei ollut nuo suojat ihan niin hyviä kuin nykypäivänä.
Vuosikausia söin pillereitä pillereitä...
Kolme raskautta ja synnytystä. Ja ne on olleet elämäni parhainta aikaa ne raskaudet. Aina silloin olen kokenut oloni todella helpoksi ja rauhalliseksi, tuntuu että silloin olen ollut ns. normaalissa olotilassa!
Sitten taas pillereitä pillereitä... vuotoa aina ensimmäisen kuurin ajan ja hermostumista, hikoilua, päänsärkyä... *huokaus* ihan vain muutamia juttuja mainitakseni. Siis oireet aina alussa, sitten on taas ajan myötä oireet häipyneet / lieventyneet. Nyt sitten viimeisen raskauden jälkeen iho-ongelmia (selvästi hormonaalisia). Nyt kun pillerit taas käytössä, huudan ja hermostun ja räyhään kuin hermoheikko skitsofreenikko noin lievästi sanottuna! Ja nyt jo selvästi samaan aikaan on alkanut jo tulla lieviä vaihdevuosioireita vaikka ikää on vielä alta 40! Kivaa hei.
Joskus kyllä tuntuu että miksen saanut syntyä mieheksi, olisi näiden hormonien suhteen elämä ollut / olisi vähän rauhallisempaa ja tasaisempaa. Sitten kun ehdottaa että mies menisi sterisaatioon, ei ole tullut paljon vastakaikua! Vaikka miehelle se olisi paljon helpompi juttu kuin naiselle. Vaan tuntuu että mitä turhaa sitä sinne itsekään menisi (sterilisoitavaksi) kun kohta koittaa vaihtarit ja ei enää tarvitse (luojan kiitos!) mitään ehkäisyä. Siis onko ihanaa olla nainen... minusta ei aina!
Vastaukset 4
Vanhimmat
hyviä asioita on tuhat!
Naisten viat ovat lukemattomat, miehillä niitä on vain kaksi; kaikki mitä he sanovat, ja kaikki mitä he tekevät!
kun nuorempana söin pillereitä. Täys sekopää olin! Vaihdoin pillerit 10 vuotta sitten hormoonikierukkaan, ja elämäni muuttui täysin. Ei enää kuukautisia, ei iho ongelmia, ei muistamista ja mikä parasta: olen rauhallisempi ja tyytyväisempi kaikkeen. Eli voisin sanoa olevani nykyisin oma itseni. On kivaa olla nelikymppinen!
Hormoonikierukassa hormoonien määrä on niin pieni, ettei siitä ainakaan minulle ole tullut ikäviä sivuvaikutuksia.
En voi muuta sanoa kuin, että kannataa vakavasti harkita ehkäisyn vaihtoa. Muutos ei voi olla kuin parempaan!
Mutta aivan hyvin vois samantien käydä sterilisaatiossa. Vai miks sen miehen pitäs käydä? Kun eihän ne miehet sellaiseen uskalla. Niillä on kauheet ennakkoluulot. Helppo se on nykyään naisellekkin, kun se tehdään päiväkirurkisena ja tähystysleikkauksena. parin sentin haava navan alapuolella. Olisihan se hyvä elimistönkin saada olla luonnollisessa tilassa. Miettikääs vähän sitä hormooni määrää, mikä elinikänänne elimistöön joutuu ja onko se hyväksi?
Pillerit aiheuttivat raivohulluuden oireita.Sitten 5 vuotta "naturellina" kun lasta yritettiin,synnytyksen jälkeen kokeilin uudelleen pillereitä,ehei,alkoi taas maitopurkit lentelemään.
Hormonikierukan laiton jälkeen loppui raivoaminen,menkat ja endometrioosikivut.Minä olen hyvin tyytyväinen tähän "vuotamattomaan" elämään.