Lestadiolaiset ja Olympia-aate

Loppukiri

Taas alkavat nuo urheilukansan epäjumalan palvelun riittimeneot Torinossa Italiassa. Olympian jumalalle vannotaan vala ja sytytetään ikuinen tuli sen aatteen kunniaksi! Mutta mihin jää kristittyjen Jumalan kunnia? Hän on sanonut, ettei anna kunniaansa toisille!

Miten nykylestadiolaisuus suhtautuu huippu-urheiluun ja sen mukanaan tuomiin ilmiöihin?

Entisinä aikoina kanta urheilukilpailuihin ja niiden seuraamiseen kuten myös itse osallistumisiin tuomittiin ankarasti; vedottiin kopa Lutherin näkemyksiin ihmisen kunnianhimosta, josta kilpailuvietissä pohjimmiltaan on kyse. Ja tätä Luther piti hirmuisena syntinä!

Tiedän ainakin eräillä paikkakunnilla ( esim. H-linna ) olevan "kristityitä", jotka jatkuvasti käyvät seuraamassa liigamatseja Rinkelinmäellä ja huutamassa HPK-iskulauseita fanijoukkueelleen.

Syntiä vai ei ?

37

4011

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Eerika

      Olympia-aate lisää kansojen välistä vuorovaikutusta, mitä pidän pelkästään myönteisenä ja kulttuurien välisiä yhteentörmäyksiä vähentävänä asiana.
      Minun on vaikea nähdä olympialaisia minään "urheilukansan epäjumalanpalvelun riittimenoina". Mikä ihme siellä on se "epäjumala"? Toki heilutan lippua suomalaisille, mutta hyvä suoritus, tekipä sen kuka hyvänsä, vaikka lapseni koulussa hyvinä numeroina, on minusta hurraamisen väärti. Monet urheilijat sitä paitsi tunnustavat julkisesti myös uskonsa esimerkiksi tekemällä ristinmerkin ennen urheilusuoritusta.

      Itse en juuri piittaa kilpaurheilusta, mutta pidän kuntourheilua sitäkin tärkeämpänä. Olen lähdössä Torinon olympialaisiin ja pieni Suomen lippukin on laukussani valmiina.
      Tarkoitukseni ei kuitenkaan ole penkkiurheilu, vaikka olen ostanut sinne yhden kisalipunkin (ja oikein mahaa kipristi senkin osto, pääsyliput ovat näet hirveän kalliita, mäkikilpailu kalleimmasta päästä, 175 euroa). Aion harrastaa siellä kuntourheilua, kaupungilla kävelyä.

      Olympialaisiin voi näet lähteä muustakin syystä kuin kilpaurheilun huumaamana. Minä lähden näistä muista syistä, onhan meillä mitä mukavin kisaturistiporukka. Urheiluhulluimpia ihmisiä, mitä tiedän, mutta sitäkin mukavampia. Ehkä taas tiedän jotakin kilpaurheilustakin, kun palaan matkalta. Toki tunnetuimmat nimet ja Suomen suurimmat mitalitoivot ovat tuttuja jo nyt, ja se ei ole paljoa se.

      • uskovainen_

        Tuskin sinä Erika mihinkään Torinoon menet.
        Onkohan sinulla siihen edes aikaa ja rahaa.

        Olet pelkkä tyhjänpuhuja ja palstan täyttäjä - lestadiolainen et ole.


      • ................
        uskovainen_ kirjoitti:

        Tuskin sinä Erika mihinkään Torinoon menet.
        Onkohan sinulla siihen edes aikaa ja rahaa.

        Olet pelkkä tyhjänpuhuja ja palstan täyttäjä - lestadiolainen et ole.

        moinen ilkeys?


      • Realisti

        tuttavasi tohtorikaronkkaan etkä Torinon olympialaisiin. Kunhan haihattelet. Sinä menet munkkikahville Pihtiputaan Essolle. Se on yhdistetty karonkka ja Torino.


      • penkkiurheilija

        Hyvää matkaa sulle, muista kortilla meikäläistä. Ei se kaikkien mieliin mahdu, että lestadiolaisissakin on meitä, jotka käyvät vaikkapa urheilukilpailuissa ja karonkoissa. Hauskaa matkaa, ens reissulla oon minäkin sit mukana.


      • Eerika
        penkkiurheilija kirjoitti:

        Hyvää matkaa sulle, muista kortilla meikäläistä. Ei se kaikkien mieliin mahdu, että lestadiolaisissakin on meitä, jotka käyvät vaikkapa urheilukilpailuissa ja karonkoissa. Hauskaa matkaa, ens reissulla oon minäkin sit mukana.

        Nämä ovat minulla jo kolmannet olympialaiset, Barcelonan ja Ateenan jälkeen. Mutta ensimmäiset talviolympialaiset. On kiinnostavaa nähdä, miltä Keski-Eurooppa näyttää talvella.
        Urheilu ja liikunta eivät ihmistä pahenna. Se joka näkee urheilussa "epäjumalan", menköön itseensä ja miettiköön, arvostaako hän itse sitä kenties liikaa. Ja sitten uskoo suurenkin uhrilahjan Jumalalle antavansa, kun kääntää selkänsä urheilulle ja jopa kaikelle liikunnalle.


      • Eerika
        uskovainen_ kirjoitti:

        Tuskin sinä Erika mihinkään Torinoon menet.
        Onkohan sinulla siihen edes aikaa ja rahaa.

        Olet pelkkä tyhjänpuhuja ja palstan täyttäjä - lestadiolainen et ole.

        ...istua kanssasi samoissa seuroissa samoja saarnoja kuuntelemassa.
        Säästämällä pääsee mihin vain. Jos lopettaa vaikkapa tupakoimisen - monet el.ihmisethän näyttävät polttavan kuin korsteenit, niin kyllä siinä jo matkarahat säästää.

        Valehtelevatko täällä nämä kirjoittajat itse, kun ovat heti kuvittlemassa, että toinen valehtelee? Eli projisoivat omat taipumuksensa muihin?

        Lestadiolainen siis en tämän "uskovaisen" mielestä ole, kun en ole hänen kaltaisensa. Tiedoksi hänelle, että en edes kilvoittele hänen kaltaisekseen. Hän saa olla laisensa ja minä olen laiseni. Vai onko erilaisuus toisessa hänelle niin syvien epäluulojen lähde, että se on kerrassaan sietämätöntä?

        Nyt kun tiedät nimimerkkini ("Eerika"), voit jättää kirjoitukseni lukematta. Ja toivottavasti teet niin. On ahdistavaa kirjoittaa tänne, kun saa kohta kohta vihamielisiä ihmisiä kimppuunsa.

        Muistelisi vain "uskova_", miten oli itse entisen sheriffin aikana hyökkäilyn kohteena ja miten hän sai lopulta koko joukon itseään koskevia tekstejä poistetuksi. Minusta poistot olivat OK, koska ne rauhoittivat tilanteen ja rauhoittivat "uskovaisen_".

        Mutta hän se on nyt täällä ensimmäisenä sanomassa, miten minä olen täällä "palstantäyte". Mutta ole rahallisella mielellä: parin päivän sisällä lähden kisaporukkani kanssa Torinoon, ja sitten menee ainakin kaksi viikkoa, ennen kuin olen edes tietokoneeni äärellä.


      • resenär
        Eerika kirjoitti:

        ...istua kanssasi samoissa seuroissa samoja saarnoja kuuntelemassa.
        Säästämällä pääsee mihin vain. Jos lopettaa vaikkapa tupakoimisen - monet el.ihmisethän näyttävät polttavan kuin korsteenit, niin kyllä siinä jo matkarahat säästää.

        Valehtelevatko täällä nämä kirjoittajat itse, kun ovat heti kuvittlemassa, että toinen valehtelee? Eli projisoivat omat taipumuksensa muihin?

        Lestadiolainen siis en tämän "uskovaisen" mielestä ole, kun en ole hänen kaltaisensa. Tiedoksi hänelle, että en edes kilvoittele hänen kaltaisekseen. Hän saa olla laisensa ja minä olen laiseni. Vai onko erilaisuus toisessa hänelle niin syvien epäluulojen lähde, että se on kerrassaan sietämätöntä?

        Nyt kun tiedät nimimerkkini ("Eerika"), voit jättää kirjoitukseni lukematta. Ja toivottavasti teet niin. On ahdistavaa kirjoittaa tänne, kun saa kohta kohta vihamielisiä ihmisiä kimppuunsa.

        Muistelisi vain "uskova_", miten oli itse entisen sheriffin aikana hyökkäilyn kohteena ja miten hän sai lopulta koko joukon itseään koskevia tekstejä poistetuksi. Minusta poistot olivat OK, koska ne rauhoittivat tilanteen ja rauhoittivat "uskovaisen_".

        Mutta hän se on nyt täällä ensimmäisenä sanomassa, miten minä olen täällä "palstantäyte". Mutta ole rahallisella mielellä: parin päivän sisällä lähden kisaporukkani kanssa Torinoon, ja sitten menee ainakin kaksi viikkoa, ennen kuin olen edes tietokoneeni äärellä.

        Istu vaan samoissa seuroissa, minäkin olen siellä ja moni muu. Rahaa minääkin säästän voidakseni käydä vähän Takahikiää kauempana. Jostakin kumman syystä tuo reissaaminen nostaa mielialaa ja avartaakin. Rahaahan siihen menee, mutta meneehän sitä turhempaankin. Ranskalaiset silkkihuivit on kalliita ja autotkin maksaa.


      • Eerika
        Realisti kirjoitti:

        tuttavasi tohtorikaronkkaan etkä Torinon olympialaisiin. Kunhan haihattelet. Sinä menet munkkikahville Pihtiputaan Essolle. Se on yhdistetty karonkka ja Torino.

        Realisti voisi päivittää realisminsa, niin olisi ehkä hiukkasen realistisempi - noin objektiivisesti ajatellen. Ja voisi itse mennä Pihtiputaan Essolle miettimään, miten joku saattaa olla mukana ystävänsä karonkassa ja vielä lähteä toisten mukana olympilaisiin. Tasan ei käy onnen lahjat.


      • Eerika
        resenär kirjoitti:

        Istu vaan samoissa seuroissa, minäkin olen siellä ja moni muu. Rahaa minääkin säästän voidakseni käydä vähän Takahikiää kauempana. Jostakin kumman syystä tuo reissaaminen nostaa mielialaa ja avartaakin. Rahaahan siihen menee, mutta meneehän sitä turhempaankin. Ranskalaiset silkkihuivit on kalliita ja autotkin maksaa.

        Olympiamatka ei maksa sen enempää kuin mikä hyvänsä etukäteen järjestetty ulkomaanmatka. Monet el.kristityt käyvät ulkomailla, mutta eivät kerro täällä. Ei kyllä kannatakaan kertoa.


      • Oikea Realisti
        Realisti kirjoitti:

        tuttavasi tohtorikaronkkaan etkä Torinon olympialaisiin. Kunhan haihattelet. Sinä menet munkkikahville Pihtiputaan Essolle. Se on yhdistetty karonkka ja Torino.

        Olet feikki! Ettäs kehtaatkin käyttää nimimerkkiäni!


      • kääntää asiat...
        Eerika kirjoitti:

        Nämä ovat minulla jo kolmannet olympialaiset, Barcelonan ja Ateenan jälkeen. Mutta ensimmäiset talviolympialaiset. On kiinnostavaa nähdä, miltä Keski-Eurooppa näyttää talvella.
        Urheilu ja liikunta eivät ihmistä pahenna. Se joka näkee urheilussa "epäjumalan", menköön itseensä ja miettiköön, arvostaako hän itse sitä kenties liikaa. Ja sitten uskoo suurenkin uhrilahjan Jumalalle antavansa, kun kääntää selkänsä urheilulle ja jopa kaikelle liikunnalle.

        "Se joka näkee urheilussa "epäjumalan", menköön itseensä..."
        Jos ei nykyajan huippu-urheilussa näe kunnian perkeleen vaikutuksia, niin ei silloin paljoa näe. Siellä kilvoitellaan 'katoovaisen kruunun' saavuttamiseksi, kuten Paavalikin toteaa. Ei voi kristitty hyvällä omalla tunnolla olla sellaista kannattamassa.

        "Ja sitten uskoo suurenkin uhrilahjan Jumalalle antavansa, kun kääntää selkänsä urheilulle..."

        Urheilukilpailumaksuihin uhraavako Jumalalle antaa uhrilahjan? Taitaa hänelle käydä niinkuin UT kertoo, niistä jotka oikeasti menivät uhriarkun ohi, mutta köyhä leski laittoi sinne roponsa.

        Voin ymmärtää, että kristitty heikkoudessaan voi tehdä yhtä ja toista. Mutta että heikkouksiaan täytyy niin kiivaasti puolustaa ja vielä moittia niitä, jotka pelkäävät syntiä, tuntuu lievästi sanottuna erikoiselta.

        Eero H. saarnaa osuvasti:
        "Kyllä sitten tulee hedelmättömyyttä monella tavalla sekä uhraamisessa kristillisyyden hyväksi, jota toivoisimme, että meidän nuoretkin polvet oppisivat siihen - ne, jotka itse ansaitsevat. Vieläkin Jeesus seisoo sen uhriarkun vierellä ja odottaa että siihen uhriarkkuun jotakin laitettaisiin. - - - On varmaa että rahaa menee paljon sellaisiinkin paikkoihin, joihin sitä ei tarvitsisi kristityltä ihmiseltä mennä. Jos vaan jokainen laskee sydämellensä senkin, mihinkä minunkin markkani menevät ja sen tähden moni markka jää antamatta Jumalan valtakunnalle kaikkien niiden iskelmäkasettienkin takia, joita kristittyjen autoissa ja kodeissa alkaa olemaan. Ja niitten pääsylippujen takia, joita maksetaan joihinkin jääpallo-otteluihin ja muihin sellaisiin ja niitä on paljon sellaisia menoja. Kyllä Herra kaikki tietää meidän itse kunkin kohdallemme, kuinka meidän asiamme on. Mutta tässä on kysymyksessä nyt se, ettei tällainen penseys pääsisi tulemaan kenenkään meidän sydämeen, ettemme tulisi niin rikkaaksi ja hyväksi, ettei Jumalansanalla ole mitään tekemistä meidän kanssamme."


      • Eerika
        kääntää asiat... kirjoitti:

        "Se joka näkee urheilussa "epäjumalan", menköön itseensä..."
        Jos ei nykyajan huippu-urheilussa näe kunnian perkeleen vaikutuksia, niin ei silloin paljoa näe. Siellä kilvoitellaan 'katoovaisen kruunun' saavuttamiseksi, kuten Paavalikin toteaa. Ei voi kristitty hyvällä omalla tunnolla olla sellaista kannattamassa.

        "Ja sitten uskoo suurenkin uhrilahjan Jumalalle antavansa, kun kääntää selkänsä urheilulle..."

        Urheilukilpailumaksuihin uhraavako Jumalalle antaa uhrilahjan? Taitaa hänelle käydä niinkuin UT kertoo, niistä jotka oikeasti menivät uhriarkun ohi, mutta köyhä leski laittoi sinne roponsa.

        Voin ymmärtää, että kristitty heikkoudessaan voi tehdä yhtä ja toista. Mutta että heikkouksiaan täytyy niin kiivaasti puolustaa ja vielä moittia niitä, jotka pelkäävät syntiä, tuntuu lievästi sanottuna erikoiselta.

        Eero H. saarnaa osuvasti:
        "Kyllä sitten tulee hedelmättömyyttä monella tavalla sekä uhraamisessa kristillisyyden hyväksi, jota toivoisimme, että meidän nuoretkin polvet oppisivat siihen - ne, jotka itse ansaitsevat. Vieläkin Jeesus seisoo sen uhriarkun vierellä ja odottaa että siihen uhriarkkuun jotakin laitettaisiin. - - - On varmaa että rahaa menee paljon sellaisiinkin paikkoihin, joihin sitä ei tarvitsisi kristityltä ihmiseltä mennä. Jos vaan jokainen laskee sydämellensä senkin, mihinkä minunkin markkani menevät ja sen tähden moni markka jää antamatta Jumalan valtakunnalle kaikkien niiden iskelmäkasettienkin takia, joita kristittyjen autoissa ja kodeissa alkaa olemaan. Ja niitten pääsylippujen takia, joita maksetaan joihinkin jääpallo-otteluihin ja muihin sellaisiin ja niitä on paljon sellaisia menoja. Kyllä Herra kaikki tietää meidän itse kunkin kohdallemme, kuinka meidän asiamme on. Mutta tässä on kysymyksessä nyt se, ettei tällainen penseys pääsisi tulemaan kenenkään meidän sydämeen, ettemme tulisi niin rikkaaksi ja hyväksi, ettei Jumalansanalla ole mitään tekemistä meidän kanssamme."

        Minua ei kilpaurheilu järin paljoa kiinnosta, mutta silti on mukavaa reissata tutussa ja turvallisessa porukassa pitkin ja poikin Eurooppaa.

        Jos tämä porukka saattuu köröttelemään bussilla Torinon olympialaisiin, niin eihän minun tarvitse heidän kanssaan mennä minnekään stadionille ikävystymään ja peffaani puuduttamaan (tiedän kokemuksesta, että semmoista se on, jos itsellä ei ole perustietoja huippu-urheilusta eikä jaksa sitä innolla seurata).

        Yksi kisalippu minullakin on - jonnekin "sprinttiin", ja sen aion kyllä käyttää. Toinenkin oli, johonkin lätkämatsiin (50e), mutta sen myin pois eräälle minua innostuneemmalle. Katsella kisapaikalla ihmisiä, seurata heidän eläytymistään kisatapahtumiin, kokea kisatunnelmaa ja huiskuttaa suomenlippua suomalaisille (edes sitä en tiedä, onko heitä mukana siinä kisassa, johon varasin kohtuuhintaisen lipun). Tai jos heitä ei ole mukana, huiskuttaa lippua hyville urheilijoille.

        Urheilu on monelle ammatti ja vaatii lahjakkuutta siinä kuin mikä muu ammatti hyvänsä. Jotkut, esimerkiksi tutkijaystäväni, vierastavat urheilua.

        Kun ensi kerran lähdin olympialaisiin vuonna 1992, se tuntui lähinnä vitsiltä. Että minä - olympialaisiin? Minulla on vieläkin jossakin ne upeat, isokokoiset pääsyliput (muistaakseni 2 kpl), joissa oli kolmiulotteiset kuvat.

        Mitä perkeleen vaikutuksiin tulee, niin nykyisessä työelämässä ne vielä enemmän näkyvät, kun työnantajat vievät pelkkää ahneuttaan tehtaansa matalan palkkatason maihin ja ihmiset jäävät kotimaassa työttömiksi, kuin tyhjän päälle.

        Ja myös tupakointi on minusta pelkkää perkeleen vaikutusta. Jo el.isäni aikoinaan ihmetteli, miksi sitä ei koskaan saarnata synniksi. Niillä rahoilla, mitä ihmiset tupruttelevat taivaan tuuliin, he matkustaisivat vaikka missä. Mutta ei tupakoinnista nyt tämän enempää.

        Kaikesta voi tehdä epäjumalan, myös oppineisuudesta, kun vaikkapa väitöskirja ja sen myötä tuleva arvostus ja mahdolliset korkeat virat tulevat kaikkea muuta tärkeämmäksi.

        Mutta olkoon: en jaksa tämän enempää olla täällä nypittävänä tämän olympiareissuni vuoksi (joka tuskin on edes viimeiseni - jos elän ja terveenä olen).

        Jokainen voi istua kotonaan kuin tatti ja lukea vaikka Lestadiuksen postillaa, jos se on hänen mielestään sitä oikeaa kristityn elämää.


      • Realisti
        Oikea Realisti kirjoitti:

        Olet feikki! Ettäs kehtaatkin käyttää nimimerkkiäni!

        pelkkä värjöttävä vinkuja. Nariseva naakka. Pelkäävä päästäinen.


      • hyvä olla televisio,

        kun olympiakisat televisoidaan suorina lähetyksinä. Lestaatiolais perheissä missä on paljon lapsia olisi hyvä heidänkin seurata urheilua, koska luultavasti se ei ole normaalin ihmisen mielestä syntiä.Lapset saisivat virikkeitä liikuntaan, eikä tarvisi aina istua sisätiloissa isän ja äidin vieressä hartaustilaisuuksissa.


      • ehdotuksesta
        hyvä olla televisio, kirjoitti:

        kun olympiakisat televisoidaan suorina lähetyksinä. Lestaatiolais perheissä missä on paljon lapsia olisi hyvä heidänkin seurata urheilua, koska luultavasti se ei ole normaalin ihmisen mielestä syntiä.Lapset saisivat virikkeitä liikuntaan, eikä tarvisi aina istua sisätiloissa isän ja äidin vieressä hartaustilaisuuksissa.

        "eikä tarvisi aina istua sisätiloissa isän ja äidin vieressä hartaustilaisuuksissa."

        Harvoinpa niitä hartaustilaisuuksia ulkona järjestetään, ehkä joskus kuitenkin. Mutta ei niitä sisätiloissakaan ole 24/24 t., joten ei tarvitse ihan aina sentään istua isän ja äidin vieressä.


      • muistutus
        penkkiurheilija kirjoitti:

        Hyvää matkaa sulle, muista kortilla meikäläistä. Ei se kaikkien mieliin mahdu, että lestadiolaisissakin on meitä, jotka käyvät vaikkapa urheilukilpailuissa ja karonkoissa. Hauskaa matkaa, ens reissulla oon minäkin sit mukana.

        Kelpaa sinun elää! Sinulla on kaikkea hyvää varastossa moneksi vuodeksi. Lepää nyt, syö, juo ja nauti elämästä!'
        Mutta Jumala sanoi hänelle: 'Sinä hullu! Tänä yönä sinun sielusi vaaditaan sinulta takaisin. Ja kaikki, minkä olet itsellesi varannut -- kenelle se joutuu?'
        Lk. 12


      • Eerika
        muistutus kirjoitti:

        Kelpaa sinun elää! Sinulla on kaikkea hyvää varastossa moneksi vuodeksi. Lepää nyt, syö, juo ja nauti elämästä!'
        Mutta Jumala sanoi hänelle: 'Sinä hullu! Tänä yönä sinun sielusi vaaditaan sinulta takaisin. Ja kaikki, minkä olet itsellesi varannut -- kenelle se joutuu?'
        Lk. 12

        En silti vaihtaisi elämänreppua kanssasi.


      • Oikea Realisti
        Realisti kirjoitti:

        pelkkä värjöttävä vinkuja. Nariseva naakka. Pelkäävä päästäinen.

        pelkkä Roinottava rotta. Haiseva hamsteri. Hihittävä hiiri. Rutiseva rusakko. Jäkättävä jänis. Mariseva marsu. Koohottava koira. Kitisevä kissa. Tai yleensäkin vain: Elämöivä eläin. ;-)
        Sitäpaitsi (ihan vaan pysytelläkseni kommentointisi tasolla): Kyllä meidän isä teidän isän voittaa!!!! Lällällällällällällää!!!!!


      • essoisti
        Eerika kirjoitti:

        Realisti voisi päivittää realisminsa, niin olisi ehkä hiukkasen realistisempi - noin objektiivisesti ajatellen. Ja voisi itse mennä Pihtiputaan Essolle miettimään, miten joku saattaa olla mukana ystävänsä karonkassa ja vielä lähteä toisten mukana olympilaisiin. Tasan ei käy onnen lahjat.

        Voi Teitä Te Hitaat ja Ymmärtämättömät. Myöhässä olette. Pihtiputaan Esson viimeiset munkit paistettiin jo ainakin kymmenen vuotta sitten. Neste-baarista saa kyllä tuoreita munkkeja ja siellä voi samalla vaikkapa pelata online-ravivetoa voittaen valtavan määrän rahaa.


      • luulin
        essoisti kirjoitti:

        Voi Teitä Te Hitaat ja Ymmärtämättömät. Myöhässä olette. Pihtiputaan Esson viimeiset munkit paistettiin jo ainakin kymmenen vuotta sitten. Neste-baarista saa kyllä tuoreita munkkeja ja siellä voi samalla vaikkapa pelata online-ravivetoa voittaen valtavan määrän rahaa.

        että Pihtputtaalla on selli, eikä mitään essoa tai nestettä... Puttaanportiksi kututtu...


      • Oikea Realisti
        Oikea Realisti kirjoitti:

        pelkkä Roinottava rotta. Haiseva hamsteri. Hihittävä hiiri. Rutiseva rusakko. Jäkättävä jänis. Mariseva marsu. Koohottava koira. Kitisevä kissa. Tai yleensäkin vain: Elämöivä eläin. ;-)
        Sitäpaitsi (ihan vaan pysytelläkseni kommentointisi tasolla): Kyllä meidän isä teidän isän voittaa!!!! Lällällällällällällää!!!!!

        Kuulostat kaikessa "jorma"maisuudessasi laskuoppi-isältä!


      • Eerika
        kääntää asiat... kirjoitti:

        "Se joka näkee urheilussa "epäjumalan", menköön itseensä..."
        Jos ei nykyajan huippu-urheilussa näe kunnian perkeleen vaikutuksia, niin ei silloin paljoa näe. Siellä kilvoitellaan 'katoovaisen kruunun' saavuttamiseksi, kuten Paavalikin toteaa. Ei voi kristitty hyvällä omalla tunnolla olla sellaista kannattamassa.

        "Ja sitten uskoo suurenkin uhrilahjan Jumalalle antavansa, kun kääntää selkänsä urheilulle..."

        Urheilukilpailumaksuihin uhraavako Jumalalle antaa uhrilahjan? Taitaa hänelle käydä niinkuin UT kertoo, niistä jotka oikeasti menivät uhriarkun ohi, mutta köyhä leski laittoi sinne roponsa.

        Voin ymmärtää, että kristitty heikkoudessaan voi tehdä yhtä ja toista. Mutta että heikkouksiaan täytyy niin kiivaasti puolustaa ja vielä moittia niitä, jotka pelkäävät syntiä, tuntuu lievästi sanottuna erikoiselta.

        Eero H. saarnaa osuvasti:
        "Kyllä sitten tulee hedelmättömyyttä monella tavalla sekä uhraamisessa kristillisyyden hyväksi, jota toivoisimme, että meidän nuoretkin polvet oppisivat siihen - ne, jotka itse ansaitsevat. Vieläkin Jeesus seisoo sen uhriarkun vierellä ja odottaa että siihen uhriarkkuun jotakin laitettaisiin. - - - On varmaa että rahaa menee paljon sellaisiinkin paikkoihin, joihin sitä ei tarvitsisi kristityltä ihmiseltä mennä. Jos vaan jokainen laskee sydämellensä senkin, mihinkä minunkin markkani menevät ja sen tähden moni markka jää antamatta Jumalan valtakunnalle kaikkien niiden iskelmäkasettienkin takia, joita kristittyjen autoissa ja kodeissa alkaa olemaan. Ja niitten pääsylippujen takia, joita maksetaan joihinkin jääpallo-otteluihin ja muihin sellaisiin ja niitä on paljon sellaisia menoja. Kyllä Herra kaikki tietää meidän itse kunkin kohdallemme, kuinka meidän asiamme on. Mutta tässä on kysymyksessä nyt se, ettei tällainen penseys pääsisi tulemaan kenenkään meidän sydämeen, ettemme tulisi niin rikkaaksi ja hyväksi, ettei Jumalansanalla ole mitään tekemistä meidän kanssamme."

        //Jos ei nykyajan huippu-urheilussa näe kunnian perkeleen vaikutuksia, niin ei silloin paljoa näe. Siellä kilvoitellaan 'katoovaisen kruunun' saavuttamiseksi, kuten Paavalikin toteaa. Ei voi kristitty hyvällä omalla tunnolla olla sellaista kannattamassa.//

        Pelkästään "kunnian perkeleen vaikutusten" näkeminen huippu-urheilussa on eräs näkökulma, ja joka näkee vain sen, niin ei silloin paljoa näe.

        Me elämme tässä maailmassa joko hyvissä tai huonoissa olosuhteissa, ja kaikkinaisessa pärjäämisessä on tärkeää uskon ja oman itsetunnon ohella myös mm. kansallinen itsetuntomme. Sanotaanhan, miten joku Hannes Kolehmainen "juoksi Suomen maailman kartalle".

        Menestyneiden huippu-urheilijoiden asema on edelleen sama: he ovat kansansa itsetunnon vahvistajia. Kun suomalainen voittaa, niin myös me muut, joilla ei ole huippu-urheilun kanssa mitään tekemistä, koemme olevamme hyviä.

        Muistan oikein hyvin, kun Suomi voitti vuosia sitten kiekon maailmanmestaruuden. Koska en ollut seurannut niitä otteluja lainkaan, olin aivan ihmeissäni, kun menin kaupungille: tuntui kuin ihmiset olisivat tulleet hulluiksi. Autot tööttäsivät yhtenä kuorona. Monessa oli kattoluukku auki ja nuoret miehet kiljuivat ja "tuulettivat". Kadulla tuntemattomat ihmiset halasivat toisiaan. Myös minua halattiin. Ja miksi? Kävihän se pian selväksi: Suomi on jääkiekon maailmanmestari. Kummallinen onnen ja läheisyyden tunne vieraita ihmisiä, toisia suomalaisia - kohtaan täytti minutkin. Niin selvästi se oli aistittavissa.

        Se oli samaa onnen ja läheisyyden tunnetta, jota olen usein - varsinkin lapsena ja nuorena - kokenut seuroissa. Urheilusavutukset unohtuvat - katoavia kun ovat, ja tilanteet palautuvat arkisen tavallisiksi. Kukaan tuntematon ei enää halaa kadulla, ja jos joku sellaista yrittää, herää kohta epäilys, että toinen on joko hullu tai humalassa. Sillä eihän semmoinen käytös ole muualla sopivaa kuin enintään seuroissa.

        Mutta silloin se jotenkin oli, kun Suomi oli maailmanmestari, den glider in - oi maamme Suomi synnyinmaa!

        Huippu-urheilijat alistuvat monenlaiseen harjoittelurääkkiin, mihin minä en suostuisi. Vähemmän lahjakkaana urheilijana pitäisin sitä ajanhukkana. Minua näet "kunnian perkele" kutittelee aivan eri asioissa kuin liikunnassa ja urheilussa.

        Tosin eräs ystäväni on ilmoittanut minut joihinkin avantouintikilpailuihin, joissa hän uskoo minun pystyvän kunnostautumaan. Minulle ei ole tärkeää voitto. Mielihyvin suon, että joku muu voittaa ja että minä vain osallistun. Ei riivaa kunnian perkele ei, tässä asiassa.

        Minusta kristitynkin täytyy hoitaa kuntoaan enkä voi pitää vaikkapa kuntosalilla käyntiä minään syntinä.

        Rapakuntoinen kristitty, joka vain (usein masentuneena) sahaa kodin ja rukoushuoneen väliä ja keskittää kaikki ajatuksensa kuolemaan ja "iättömän kruunun" saamiseen, ei ole kyllä minulle mikään kristityn ihanne.

        Ja tuskin se on Raamatunkaan mukaista. Vaan lahjojaan on käytettävä hyväksi ja niitä on myös viljeltävä ja kehitettävä. Jos siinä sivussa saa lähimmäistensa kiitosta ja tunnustutsta, niin ei kai se mikään kauhean huono asia ole?

        Tulee mieleeni Jeesuksen kertomus palveljoista, jotka olivat saaneet isännältään eri suuruisia leivisköitä. Yksi - vähiten saanut - kaivoi leiviskänsä maahan, mistä isäntä ei lainkaan pitänyt:

        Matt 25:14-30 (vanhan käännöksen mukaan):

        //14 Sillä niinkuin ihminen matkusti kauvas ja kutsui palveliansa, ja antoi heille tavaransa:
        15 Ja antoi yhdelle viisi leiviskää, toiselle kaksi ja kolmannelle yhden, jokaiselle varansa jälkeen: ja meni kohta matkaansa;
        16 Niin meni se, joka viisi leiviskää oli ottanut, teki niillä kauppaa ja voitti toiset viisi leiviskää.
        17 Niin myös se, joka kaksi oli ottanut, voitti myös toiset kaksi.
        18 Mutta joka yhden oli ottanut, hän meni pois ja kaivoi maahan, ja kätki herransa rahan.
        19 Niin pitkän ajan perästä tuli palveliain herra ja laski lukua heidän kanssansa.
        20 Ja tuli se, joka oli ottanut viisi leiviskää, ja toi toiset viisi leiviskää, sanoen: herra, viisi leiviskää sinä annoit minulle, katso, minä olen toiset viisi leiviskää niillä voittanut.
        21 Sanoi hänen herransa hänelle: hyvin, sinä hyvä ja uskollinen palvelia! vähän päällä sinä olit uskollinen, minä panen sinun paljon päälle: mene sinun herras iloon.
        22 Niin tuli se, joka oli kaksi leiviskää ottanut, ja sanoi: herra, kaksi leiviskää sinä annoit minulle, katso, toiset kaksi olen minä niillä voittanut.
        23 Sanoi hänen herransa hänelle: hyvin, sinä hyvä ja uskollinen palvelia! vähän päällä sinä olit uskollinen, minä panen sinun paljon päälle: mene sinun herras iloon.
        24 Niin myös se tuli, joka yhden leiviskän oli ottanut, ja sanoi: herra, minä tiesin sinun kovaksi mieheksi: sinä niität siitä, kuhunkas et kylvänyt, ja siitä sinä kokoot, kuhunka sinä et hajoittanut.
        25 Ja minä peljäten menin pois ja kätkin sinun leiviskäs maahan: katso, tässä on sinun omas.
        26 Mutta hänen herransa vastasi ja sanoi hänelle: sinä paha ja laiska palvelia! jos tiesit minun siitä niittävän, kuhunka en minä kylvänyt, ja sieltä kokoovan, johonka en minä ole hajoittanut,
        27 Niin sinun siis olis tullut antaa minun rahani vaihettajille, ja minä tultuani olisin omani jälleen saanut kasvun kanssa.
        28 Ottakaat siis häneltä leiviskä, ja antakaat sille, jolla on kymmenen leiviskää.
        29 (Sillä jokaiselle, jolla on, pitää annettaman, ja hänellä pitää kyllä oleman; mutta jolla ei ole, sekin kuin hänellä on, pitää häneltä otettaman pois).
        30 Ja heittäkäät se kelvotoin palvelia ulkonaiseen pimeyteen: siellä pitää oleman itku ja hammasten kiristys.//


      • terveisistä
        Eerika kirjoitti:

        //Jos ei nykyajan huippu-urheilussa näe kunnian perkeleen vaikutuksia, niin ei silloin paljoa näe. Siellä kilvoitellaan 'katoovaisen kruunun' saavuttamiseksi, kuten Paavalikin toteaa. Ei voi kristitty hyvällä omalla tunnolla olla sellaista kannattamassa.//

        Pelkästään "kunnian perkeleen vaikutusten" näkeminen huippu-urheilussa on eräs näkökulma, ja joka näkee vain sen, niin ei silloin paljoa näe.

        Me elämme tässä maailmassa joko hyvissä tai huonoissa olosuhteissa, ja kaikkinaisessa pärjäämisessä on tärkeää uskon ja oman itsetunnon ohella myös mm. kansallinen itsetuntomme. Sanotaanhan, miten joku Hannes Kolehmainen "juoksi Suomen maailman kartalle".

        Menestyneiden huippu-urheilijoiden asema on edelleen sama: he ovat kansansa itsetunnon vahvistajia. Kun suomalainen voittaa, niin myös me muut, joilla ei ole huippu-urheilun kanssa mitään tekemistä, koemme olevamme hyviä.

        Muistan oikein hyvin, kun Suomi voitti vuosia sitten kiekon maailmanmestaruuden. Koska en ollut seurannut niitä otteluja lainkaan, olin aivan ihmeissäni, kun menin kaupungille: tuntui kuin ihmiset olisivat tulleet hulluiksi. Autot tööttäsivät yhtenä kuorona. Monessa oli kattoluukku auki ja nuoret miehet kiljuivat ja "tuulettivat". Kadulla tuntemattomat ihmiset halasivat toisiaan. Myös minua halattiin. Ja miksi? Kävihän se pian selväksi: Suomi on jääkiekon maailmanmestari. Kummallinen onnen ja läheisyyden tunne vieraita ihmisiä, toisia suomalaisia - kohtaan täytti minutkin. Niin selvästi se oli aistittavissa.

        Se oli samaa onnen ja läheisyyden tunnetta, jota olen usein - varsinkin lapsena ja nuorena - kokenut seuroissa. Urheilusavutukset unohtuvat - katoavia kun ovat, ja tilanteet palautuvat arkisen tavallisiksi. Kukaan tuntematon ei enää halaa kadulla, ja jos joku sellaista yrittää, herää kohta epäilys, että toinen on joko hullu tai humalassa. Sillä eihän semmoinen käytös ole muualla sopivaa kuin enintään seuroissa.

        Mutta silloin se jotenkin oli, kun Suomi oli maailmanmestari, den glider in - oi maamme Suomi synnyinmaa!

        Huippu-urheilijat alistuvat monenlaiseen harjoittelurääkkiin, mihin minä en suostuisi. Vähemmän lahjakkaana urheilijana pitäisin sitä ajanhukkana. Minua näet "kunnian perkele" kutittelee aivan eri asioissa kuin liikunnassa ja urheilussa.

        Tosin eräs ystäväni on ilmoittanut minut joihinkin avantouintikilpailuihin, joissa hän uskoo minun pystyvän kunnostautumaan. Minulle ei ole tärkeää voitto. Mielihyvin suon, että joku muu voittaa ja että minä vain osallistun. Ei riivaa kunnian perkele ei, tässä asiassa.

        Minusta kristitynkin täytyy hoitaa kuntoaan enkä voi pitää vaikkapa kuntosalilla käyntiä minään syntinä.

        Rapakuntoinen kristitty, joka vain (usein masentuneena) sahaa kodin ja rukoushuoneen väliä ja keskittää kaikki ajatuksensa kuolemaan ja "iättömän kruunun" saamiseen, ei ole kyllä minulle mikään kristityn ihanne.

        Ja tuskin se on Raamatunkaan mukaista. Vaan lahjojaan on käytettävä hyväksi ja niitä on myös viljeltävä ja kehitettävä. Jos siinä sivussa saa lähimmäistensa kiitosta ja tunnustutsta, niin ei kai se mikään kauhean huono asia ole?

        Tulee mieleeni Jeesuksen kertomus palveljoista, jotka olivat saaneet isännältään eri suuruisia leivisköitä. Yksi - vähiten saanut - kaivoi leiviskänsä maahan, mistä isäntä ei lainkaan pitänyt:

        Matt 25:14-30 (vanhan käännöksen mukaan):

        //14 Sillä niinkuin ihminen matkusti kauvas ja kutsui palveliansa, ja antoi heille tavaransa:
        15 Ja antoi yhdelle viisi leiviskää, toiselle kaksi ja kolmannelle yhden, jokaiselle varansa jälkeen: ja meni kohta matkaansa;
        16 Niin meni se, joka viisi leiviskää oli ottanut, teki niillä kauppaa ja voitti toiset viisi leiviskää.
        17 Niin myös se, joka kaksi oli ottanut, voitti myös toiset kaksi.
        18 Mutta joka yhden oli ottanut, hän meni pois ja kaivoi maahan, ja kätki herransa rahan.
        19 Niin pitkän ajan perästä tuli palveliain herra ja laski lukua heidän kanssansa.
        20 Ja tuli se, joka oli ottanut viisi leiviskää, ja toi toiset viisi leiviskää, sanoen: herra, viisi leiviskää sinä annoit minulle, katso, minä olen toiset viisi leiviskää niillä voittanut.
        21 Sanoi hänen herransa hänelle: hyvin, sinä hyvä ja uskollinen palvelia! vähän päällä sinä olit uskollinen, minä panen sinun paljon päälle: mene sinun herras iloon.
        22 Niin tuli se, joka oli kaksi leiviskää ottanut, ja sanoi: herra, kaksi leiviskää sinä annoit minulle, katso, toiset kaksi olen minä niillä voittanut.
        23 Sanoi hänen herransa hänelle: hyvin, sinä hyvä ja uskollinen palvelia! vähän päällä sinä olit uskollinen, minä panen sinun paljon päälle: mene sinun herras iloon.
        24 Niin myös se tuli, joka yhden leiviskän oli ottanut, ja sanoi: herra, minä tiesin sinun kovaksi mieheksi: sinä niität siitä, kuhunkas et kylvänyt, ja siitä sinä kokoot, kuhunka sinä et hajoittanut.
        25 Ja minä peljäten menin pois ja kätkin sinun leiviskäs maahan: katso, tässä on sinun omas.
        26 Mutta hänen herransa vastasi ja sanoi hänelle: sinä paha ja laiska palvelia! jos tiesit minun siitä niittävän, kuhunka en minä kylvänyt, ja sieltä kokoovan, johonka en minä ole hajoittanut,
        27 Niin sinun siis olis tullut antaa minun rahani vaihettajille, ja minä tultuani olisin omani jälleen saanut kasvun kanssa.
        28 Ottakaat siis häneltä leiviskä, ja antakaat sille, jolla on kymmenen leiviskää.
        29 (Sillä jokaiselle, jolla on, pitää annettaman, ja hänellä pitää kyllä oleman; mutta jolla ei ole, sekin kuin hänellä on, pitää häneltä otettaman pois).
        30 Ja heittäkäät se kelvotoin palvelia ulkonaiseen pimeyteen: siellä pitää oleman itku ja hammasten kiristys.//

        Tuossa raamatunpaikassa tuskin Jeesus puhuu kilpaurheilusta mutta vakava muistutus se kyllä on.

        Kuntourheilusta tuskin kenelläkään on huomauttamista, päin vastoin. Nykyään paljon useamman tulisi harrastaa kun ei monikaan saa kunnon harjoitusta ruumiillisesta työstä kuten aikaisemmin.


    • Jääkiekkoristitty

      Avauduhan Rinkelinmäki-syndroomasi suhteen.
      Onko oman paikkakuntasi liigajoukkue toistuvasti ottanut takkiinsa siellä, kun se - nimenomaan negatiivisessa mielessä - on niin kovin "lähellä sydäntäsi"?
      "Entisinä aikoinahan" lestadiolaisuudessa tuomittiin myöskin mm. polkupyörä, rannekello, hiusten niskaraja, pulisongit, radio, verhot, matot, nuortenillat, jouluseurojen puhelinkuuntelut, jne.
      Eikös, Loppukiri, kysymys perimmältään näytäkin olevan siitä, mihin me itse kukin vedämme halumme mukaisen syntirajan, Loppukiri?

      Lopuksi tarkennus, Loppukiri: Ei Rinkelinmäellä huudeta "HPK-iskulauseita fanijoukkueelleen", vaan fanit huutavat HPK-iskulauseita liigajoukkueelleen.

      Näyttääkin siltä, ettei sinun, hyvä Loppukiri, ongelmasi ole sen enempää HPK, Rinkelinmäki, kuin Olympia-aatekaan, vaan oma, ilmeisen jäsentymätön, suhtautumisesi esikoislestadiolaisuuden, Gällivaressa "vanhimpain" laatimiin ja vaatimiin opetuksiin.

      • Loppukiri

        ja olen onnellinen, että saan apua ongelmiini aina Lapista asti. Ei tarvitse painia niiden kanssa uksikseen kun neuvot löytyvät kaikkiin ongelmiin. Minun ei tarvitse muuta kuin USKOA, mitä minua paremmin ymmärtäväiset ajattelevat ja antavat neuvoja. Näin vältyn niiltä katkerilta tunnonhaavoilta ja pysyn elämän tiellä! Jumalan kiitos, että vielä on olemassa meidän aikanamme Äitiseurakunta, joka hoitaa meitä hellin käsin!


      • Jeesukseen uskova
        Loppukiri kirjoitti:

        ja olen onnellinen, että saan apua ongelmiini aina Lapista asti. Ei tarvitse painia niiden kanssa uksikseen kun neuvot löytyvät kaikkiin ongelmiin. Minun ei tarvitse muuta kuin USKOA, mitä minua paremmin ymmärtäväiset ajattelevat ja antavat neuvoja. Näin vältyn niiltä katkerilta tunnonhaavoilta ja pysyn elämän tiellä! Jumalan kiitos, että vielä on olemassa meidän aikanamme Äitiseurakunta, joka hoitaa meitä hellin käsin!

        Ihan Jumalan Sana Raamatussa ja Jumalan ihmiset tässä ympärilläni, tärkeitähän he ovat.

        Lapissa asti ei ole onneksi sentään tarvinnut käydä neuvoja kysymässä. No jos olet sinua auttavat neuvot sieltä saanut, niin mikäpäs siinä.


      • Jääkiekkoristitty
        Loppukiri kirjoitti:

        ja olen onnellinen, että saan apua ongelmiini aina Lapista asti. Ei tarvitse painia niiden kanssa uksikseen kun neuvot löytyvät kaikkiin ongelmiin. Minun ei tarvitse muuta kuin USKOA, mitä minua paremmin ymmärtäväiset ajattelevat ja antavat neuvoja. Näin vältyn niiltä katkerilta tunnonhaavoilta ja pysyn elämän tiellä! Jumalan kiitos, että vielä on olemassa meidän aikanamme Äitiseurakunta, joka hoitaa meitä hellin käsin!

        En kuitenkaan osaa kadehtia sinua, vaikka minä reppana joudunkin tyytymään ja uskomaan vain Raamatun todistamaan Jumalan Sana - Hänen, poikansa Jeesuksen Kristuksen - Vapahtajamme - kautta valmistama armon evankeliumi, minkä rinnalle, saati ehdoksi, ei pidä asettaa yhtäkään - vaikka se olisi "Äitiseurakunnalta" vanhimpain toimesta miten hyväksi koeteltu - ihmisoppia/-opetusta.
        Kristus on Hän, joka syntiemme sovitukseksi kärsi edestämme. Tuohon ei "Äitiseurakunta" historiansa aikana ole vielä kertaakaan kyennyt, auktoriteettiaan epätoivoisesti ylläpitäessään.


      • Sokia-Mooses
        Loppukiri kirjoitti:

        ja olen onnellinen, että saan apua ongelmiini aina Lapista asti. Ei tarvitse painia niiden kanssa uksikseen kun neuvot löytyvät kaikkiin ongelmiin. Minun ei tarvitse muuta kuin USKOA, mitä minua paremmin ymmärtäväiset ajattelevat ja antavat neuvoja. Näin vältyn niiltä katkerilta tunnonhaavoilta ja pysyn elämän tiellä! Jumalan kiitos, että vielä on olemassa meidän aikanamme Äitiseurakunta, joka hoitaa meitä hellin käsin!

        Raamattu ei puhu mitään äitiseurakunnasta, eikä tytärseurakunnasta.
        Se on lahkolainen valhe.

        Luther opettaa näin:

        "Kirkko on tosin todellinen, lihassa elävä yhteisö, mutta se ei ole sidottu tiettyyn paikkaan tai ihmisiin. Se on aina siellä, mihin Kristus sen uskosta pystyttää, missä kaste, ehtoollinen ja ennen kaikkea julistettu evankeliumi ovat. Yksin evankeliumista kirkko synnytetään, ruokitaan, kasvatetaan, vahvistetaan, aseistetaan ja ylläpidetään".


        Evankeliumin sanaa ei ole annettu Lapin saarnaajien eikä Rooman paavin yksinoikeudeksi.
        Jumalalle kiitos!!

        Katsokaa, ettei kukaan saa teitä eksyttää!!


      • Jääkiekkoristitty
        Sokia-Mooses kirjoitti:

        Raamattu ei puhu mitään äitiseurakunnasta, eikä tytärseurakunnasta.
        Se on lahkolainen valhe.

        Luther opettaa näin:

        "Kirkko on tosin todellinen, lihassa elävä yhteisö, mutta se ei ole sidottu tiettyyn paikkaan tai ihmisiin. Se on aina siellä, mihin Kristus sen uskosta pystyttää, missä kaste, ehtoollinen ja ennen kaikkea julistettu evankeliumi ovat. Yksin evankeliumista kirkko synnytetään, ruokitaan, kasvatetaan, vahvistetaan, aseistetaan ja ylläpidetään".


        Evankeliumin sanaa ei ole annettu Lapin saarnaajien eikä Rooman paavin yksinoikeudeksi.
        Jumalalle kiitos!!

        Katsokaa, ettei kukaan saa teitä eksyttää!!

        Juuri näin! YKSIN evankeliumista...!
        Et sinä, "Mooses", ole - mielestäni - läheskään niin "Sokia", kuin kuin nimimerkilläsi annat ymmärtää.
        Minunkin mielestäni "käsirysyä" armon evankeliumin tiimoilla, käydään lähinnä paavin ja Lapinwanhimpain kesken.


      • H. Masala
        Jääkiekkoristitty kirjoitti:

        Juuri näin! YKSIN evankeliumista...!
        Et sinä, "Mooses", ole - mielestäni - läheskään niin "Sokia", kuin kuin nimimerkilläsi annat ymmärtää.
        Minunkin mielestäni "käsirysyä" armon evankeliumin tiimoilla, käydään lähinnä paavin ja Lapinwanhimpain kesken.

        Älä unohda!


      • Jääkiekkoristitty
        H. Masala kirjoitti:

        Älä unohda!

        H. Masala! Pahoittelen puuttuvaisuuttani. ;-)


    • omat synnit

      jatkuvasti ja huutamassa.....

      • Loppukiri

        oli hyvä, että noi olympialaiset taas loppuivat. Kyllä rassas, kun TV ja Raadio Suomi paasas vain tuota urheiluhumpuukia ja väliin taas jotakin rakkausiskelmiä. Ei yhtäämn mitään todellista asiaa. Onneks on toi Raadio Drei ( onkohan Alisan omistama?) ja siellä toi pastori Markku! Jeps. Jotakin hengellistäkin saatavissa tuon urheiluhumpuukin ja kunnianperkeleen palvonnan keskelle! On kauheeta, kun ihmisistä tehrään jumalia. Niinkun ykskin kirjoitti tuosta Tampereen likasta, joka luisteli siellä Torinossa piruetteja, että sä oot jumala! Tuollainen ajattelu vie varmasti Helvettiin. Ja tähän tuomioon ei tarvita edes lestadiolaisia!


      • Eerika
        Loppukiri kirjoitti:

        oli hyvä, että noi olympialaiset taas loppuivat. Kyllä rassas, kun TV ja Raadio Suomi paasas vain tuota urheiluhumpuukia ja väliin taas jotakin rakkausiskelmiä. Ei yhtäämn mitään todellista asiaa. Onneks on toi Raadio Drei ( onkohan Alisan omistama?) ja siellä toi pastori Markku! Jeps. Jotakin hengellistäkin saatavissa tuon urheiluhumpuukin ja kunnianperkeleen palvonnan keskelle! On kauheeta, kun ihmisistä tehrään jumalia. Niinkun ykskin kirjoitti tuosta Tampereen likasta, joka luisteli siellä Torinossa piruetteja, että sä oot jumala! Tuollainen ajattelu vie varmasti Helvettiin. Ja tähän tuomioon ei tarvita edes lestadiolaisia!

        Sinä Loppukiri lienet paljon kiinnostuneempi urheilusta kuin minä, joka sentään kävin paikan päällä Torinossa katsomassa olympilaisia.

        Katsoin naisten hiihdon. Vettä tuli kuin aisaa. Suomalainen hiihtopukuni piti minut kuivänä ja lämpimänä, mutta villamyssy päässäni litisi märkyyttään, kun ei tullut sateensuojaa mukaan. Eihän Suomessa ole totuttu vesisateessa hiihtämään. Joten en yhtään ihmettellyt meikätyttöjen huonoa sijoittumista.

        Toinen laji, mitä menin katsomaan, oli miesten yhdistetty sprinttihiihto ja mäenlasku. Säässä ei ollut moittimista: aurino paistoi ja oli pieni pakkanen. Ja miten ollakaan, itse tasavallan presidentti Tarja Halonen oli seurueineen meitä vastapäätä olevassa katsomossa. Minäkin sain vieressäni istuvan maanmieheni kiikarilla varmistaa, että kyllä se hän oli, arvon rouva presidentti itse - ei kuka hyvänsä punapää - miehensä ja turvamiestensä kanssa. Heillä oli säälittävästi vain yksi pieni Suomen lippu, jota he vuorotellen huiskuttelivat, kun sen sijaan meidän suomalaislössillä oli liput kaikilla - ja bussissa vielä kaksi varalla. Sain niistä toisen, kun eräs paikallinen vanhempi italialaismies ympäripuhui minut antamaan alkuperäisen Suomen lippuni hänelle "olympiamuistoksi".

        Minustakin on kauheaa, jos ihmisistä tehdään jumalia, kuten Loppukiri sanoo. Onko hänestä ihminen, joka on onnistunut suksimaan sukkelammin kuin muut tai pomppaamaan hyppyrinnokalta hiukka pitemmälle ja somemmin itsensä lentoon asetelleena kuin joku toinen ja saa tunnustuksena siitä jonkinarvoisen (kulta-, hopea- tai pronssi-) killuttimen kaulaansa jotenkin jumalainen? Ei minusta. Kovin he ovat ihmisen oloisia seisoessaan juhlakaluina palkintokorokkeellaan ottamassa vastaan mitaliaan. Ajatella: "koko maailma" katsoo heitä ja joutuu myöntämään, että tässä pojassa tai tytössä on ytyä. Kuka osaa pyöritellä nätimpiä piruetteja tai harjata paremmin jäätä liukuvalle kiviselle kurlinki-möykylle, kuka?

        Minä muuten luulen, että jos jotakuta luistelijaa on sanottu "jumalaksi", ei sillä ole suinkaan tarkoitettu Kaikkivaltiasta, vaan on vain haluttu sanoa, että toinen luistelee käsittämättömän taitavasti, huikean hyvin, "jumalaisen" kauniisti.

        Jos ihminen korottaa jonkun toisen ihmisen - vaikkapa näppärän ja hyviä urheilusuorituksia tehneen - Jumalan asemaan (isolla tai pienellä "Jiillä"), on hän aika lapsellinen, aika raakile ihmisenä, sanoisin. Keskenkasvuinen. Palvoa nyt urheilijoita, joiden arki ei varmaan kovin pajoa omastamme eroa.

        Oli kuitenkin mukavaa käydä Torinossa ja kokea sellainenkin kummallisuus kuin kova ukonilma ja sankka lumisade samaan aikaan. (Lähden toistekin, jos tilaisuus tulee. Ja tuleehan se - jos elän ja terveenä olen).

        Tässä tätä "sivuntäytettä", kuten "Uskovainen_" sanoi, siis kovin maallista puhetta hänen silmilleen.


      • Loppukiri
        Eerika kirjoitti:

        Sinä Loppukiri lienet paljon kiinnostuneempi urheilusta kuin minä, joka sentään kävin paikan päällä Torinossa katsomassa olympilaisia.

        Katsoin naisten hiihdon. Vettä tuli kuin aisaa. Suomalainen hiihtopukuni piti minut kuivänä ja lämpimänä, mutta villamyssy päässäni litisi märkyyttään, kun ei tullut sateensuojaa mukaan. Eihän Suomessa ole totuttu vesisateessa hiihtämään. Joten en yhtään ihmettellyt meikätyttöjen huonoa sijoittumista.

        Toinen laji, mitä menin katsomaan, oli miesten yhdistetty sprinttihiihto ja mäenlasku. Säässä ei ollut moittimista: aurino paistoi ja oli pieni pakkanen. Ja miten ollakaan, itse tasavallan presidentti Tarja Halonen oli seurueineen meitä vastapäätä olevassa katsomossa. Minäkin sain vieressäni istuvan maanmieheni kiikarilla varmistaa, että kyllä se hän oli, arvon rouva presidentti itse - ei kuka hyvänsä punapää - miehensä ja turvamiestensä kanssa. Heillä oli säälittävästi vain yksi pieni Suomen lippu, jota he vuorotellen huiskuttelivat, kun sen sijaan meidän suomalaislössillä oli liput kaikilla - ja bussissa vielä kaksi varalla. Sain niistä toisen, kun eräs paikallinen vanhempi italialaismies ympäripuhui minut antamaan alkuperäisen Suomen lippuni hänelle "olympiamuistoksi".

        Minustakin on kauheaa, jos ihmisistä tehdään jumalia, kuten Loppukiri sanoo. Onko hänestä ihminen, joka on onnistunut suksimaan sukkelammin kuin muut tai pomppaamaan hyppyrinnokalta hiukka pitemmälle ja somemmin itsensä lentoon asetelleena kuin joku toinen ja saa tunnustuksena siitä jonkinarvoisen (kulta-, hopea- tai pronssi-) killuttimen kaulaansa jotenkin jumalainen? Ei minusta. Kovin he ovat ihmisen oloisia seisoessaan juhlakaluina palkintokorokkeellaan ottamassa vastaan mitaliaan. Ajatella: "koko maailma" katsoo heitä ja joutuu myöntämään, että tässä pojassa tai tytössä on ytyä. Kuka osaa pyöritellä nätimpiä piruetteja tai harjata paremmin jäätä liukuvalle kiviselle kurlinki-möykylle, kuka?

        Minä muuten luulen, että jos jotakuta luistelijaa on sanottu "jumalaksi", ei sillä ole suinkaan tarkoitettu Kaikkivaltiasta, vaan on vain haluttu sanoa, että toinen luistelee käsittämättömän taitavasti, huikean hyvin, "jumalaisen" kauniisti.

        Jos ihminen korottaa jonkun toisen ihmisen - vaikkapa näppärän ja hyviä urheilusuorituksia tehneen - Jumalan asemaan (isolla tai pienellä "Jiillä"), on hän aika lapsellinen, aika raakile ihmisenä, sanoisin. Keskenkasvuinen. Palvoa nyt urheilijoita, joiden arki ei varmaan kovin pajoa omastamme eroa.

        Oli kuitenkin mukavaa käydä Torinossa ja kokea sellainenkin kummallisuus kuin kova ukonilma ja sankka lumisade samaan aikaan. (Lähden toistekin, jos tilaisuus tulee. Ja tuleehan se - jos elän ja terveenä olen).

        Tässä tätä "sivuntäytettä", kuten "Uskovainen_" sanoi, siis kovin maallista puhetta hänen silmilleen.

        sulta, Eerika, millä rahoilla matkustelit sinne Torinoon? Oliko omas pelissä, vai saitko jonkun sponsorin tukea? Vaiko perheen talousrahoista pihistit matkarahat? Mitäs ukkos sano tähän ( vai ootko varoissas oleva vanhapiika)? Miksi et käynyt Suomi-poikain lätkämatsia ja loppuottelua katsomassa; eikös laji kiinnosta? Itse olen sitä mieltä, että ne vasta ovat oikeita hihhuleita. Kas kun tusina kiihkourheiluhullua kirmaa kaukalossa pienen kumilimpun perässä iskien sitä, kun kohdalle sattuu tai sitten toisiaan, niin, että hampaat suusta lentelee. Ja tuhannet menettävät ottelun aikana järjellisen ihmisen käyttäytymismallin ja huutavat kurkku suorana aivan sydsrin partaalla. Monet jopa joutuvat pelijännityksen johdosta nitrokuurille!
        Tämä siis siitä huippu-urheilusta!


      • Eerika
        Loppukiri kirjoitti:

        sulta, Eerika, millä rahoilla matkustelit sinne Torinoon? Oliko omas pelissä, vai saitko jonkun sponsorin tukea? Vaiko perheen talousrahoista pihistit matkarahat? Mitäs ukkos sano tähän ( vai ootko varoissas oleva vanhapiika)? Miksi et käynyt Suomi-poikain lätkämatsia ja loppuottelua katsomassa; eikös laji kiinnosta? Itse olen sitä mieltä, että ne vasta ovat oikeita hihhuleita. Kas kun tusina kiihkourheiluhullua kirmaa kaukalossa pienen kumilimpun perässä iskien sitä, kun kohdalle sattuu tai sitten toisiaan, niin, että hampaat suusta lentelee. Ja tuhannet menettävät ottelun aikana järjellisen ihmisen käyttäytymismallin ja huutavat kurkku suorana aivan sydsrin partaalla. Monet jopa joutuvat pelijännityksen johdosta nitrokuurille!
        Tämä siis siitä huippu-urheilusta!

        ...ja lisäksi käytin matkaan viimeiset veronpalautukset.
        Kyllä matkustelemaan pääsee pienilläkin tuloilla, kun esimerkiksi jättää tupakan pois ja panee joka kuukausi matkatilille rahaa kuten minä tein. Sillä tavalla toimimalla olen käynyt jo viidesti saman porukan kanssa eri puolilla Eurooppaa (ja näistä kolmasti olympialaisissa, Barcelonassa, Ateenassa ja nyt Torinossa). Matkamme ovat olleet aina huolellisesti suunniteltuja ja olemme kilpailuttaneet matkatoimistot, että matkoista on tullut mahdollisimman edullisia. Bussilla olemme sitten körötelleet kaikkialle, mikä on ollut yllättävän mainio tapa reissata. Varsinkin kun ihmiset jossain määrin tuntevat toisiaan ja huumoria on riittänyt.
        Jos mieheni haluaa mukaan, niin lopettakoon tupakanpolton ja kyllä rahaa säästyy. Hän se vain mieluummin kessuttelee kuin haluaa nähdä maailmaa, ainakin tähän asti on kessutellut.
        Minulla oli lippu yhteen lätkämatsiin, mutta myin sen eräälle kiekkofanille, joka liittyi suht.myöhään porukkaame. Lätkämatsit ovat kieltämättä lähes henkeäslpaavan jännittäviä.
        Palasimme kotiin jo ennen olympilaisten päättymistä, joten seurasin Suomi-poikien loppuottelua kotona. Ja olin välillä silkasta jännityksestä lähes puolikuollut, vaikkei voitto kyllä minulle mikään henki ja elämä ollutkaan. Suomen joukkue oli aivan priimaa, mutta Sveamamman pojilla oli parempi tuuri. Jos kohta he kyllä pelatakin osasivat.
        Elämä on täynnä kaikenlaista kiinnostavaa ja huippu-urheilulla ei ole minun elämässäni juurikaan sijaa, vaikka olen olympialaisissa poikkeillutkin ja jo Pekingiä varten teen säästösuunnitelmaa, että on taas ajallaan matkarahat koossa.
        Kuntoliikunta on minusta tärkeämpää kuin huippu-urheilu koskaan, kaikkine lieveilmiöineen. Mutta ei nyt urheilusta tämän enempää.


    Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Riikka Purran kaudella nousi bensan hinta yli 2 euron

      Muistatteko kuinka edellisen vasemmistohallituksen aikana, ns. Marinin aikakaudella, bensiiniä sai 1,3 euron litrahinnal
      Maailman menoa
      122
      4750
    2. Veli Sofia teki urosmehiläisen työn

      Paljastaessaan kuinka TPS:ssä ei joukkuehenki toimi sooloilijoiden vuoksi, jonka takia koko seura ei pärjää kilpailussa
      Maailman menoa
      4
      3374
    3. Mitäs nyt sijoittajat?

      Pörssit laskevat maailmalla Iranin sodan takia ja muutenkin ovat olleet Trumpin vallan alla epävarmat. Ainoa, mikä on no
      Maailman menoa
      126
      3180
    4. Hjallis Harkimon, 72, Jasmine-rakas, 37, paljastaa suhteen alusta: "Vähän..."

      Liikemies, kansanedustaja Hjallis Harkimo ja tuottaja-juontaja Jasmine Pajari ovat pariskunta. He asuvat yhdessä Sipooss
      Suomalaiset julkkikset
      26
      2617
    5. Unisex-vessat

      Ahdistaa. Miksi kaikki pitää tasapäistää tasa-arvon nimissä? Tasa-arvo on sitä, että kunnioitetaan sukupuolien erilaisu
      Tunteet
      70
      2322
    6. Jutta Larm, 52, haluaa kumota tämän piintyneen ikämyytin

      Oletko samaa mieltä? Jutta Larm on 52-vuotias ja tehnyt pitkän uran yrittäjänä. Hän haluaa kumota tämän piintyneen ikämy
      50 plus
      18
      1779
    7. Henri Alen tilittää yllättäen Vappu Pimiän uudesta MasterChef -pestistä: "Vaikka hän ei..."

      Vappu Pimiä on uusi MasterChef Suomi -tuomari. Hän liittyi uudella MasterChef Suomi -kaudella arvovaltaiseen tuomaristoo
      Suomalaiset julkkikset
      9
      1384
    8. Vastuun ottaminen omasta hyvinvoinnista

      Olen huomannut tuttavapiirissäni ihmisiä, joilla on mt-diagnooseja. Sen sijaan, että millekään asialle yritettäisiin teh
      117
      1245
    9. Minkä kouluarvosanan 4-10 annat Beck-leffoille?

      Vähiin käy ennen kuin loppuu... Beck-elokuvia on tullut tv:stä jopa 2-3 viikossa. Nyt leffojen esitystiheys on muuttunut
      Elokuva
      9
      1233
    10. Jäit kiinni siitä

      että katselet minua. Käänsin pääni, minäkin etsin sinua, ja meidän katseemme kohtasivat. Eikä se haittaa - molemmat ky
      Ikävä
      4
      1098
    Aihe