Metsät, suot ja valtameret ovat valtavia hiilen varastoja ja hiilinieluja.
Ne sitovat fotosynteesissä hiilidioksidia ilmakehästä, jota sinne tupruttavat pääasiassa liikenne ja energiantuotanto.
Jos hiilen sitoutuminen on suurempaa kuin päästöt, kasvihuoneilmiö vähenee.
Parhain tapa poistaa hiiltä ilmakehästä on istuttaa uusia metsiä, antaa puiden kasvaa mahdollisimman vanhoiksi ja suuriksi jättiläisiksi sekä suojella soita.
Yksi tapa vähentää kasvihuoneilmiötä on ihmiselle tarpeellisten tuotteiden valmistaminen puusta.
Näidenkin tuotteiden tulisi olla pitkäikäisiä ja käytössä kestäviä.
Ne sitovat fotosynteesissä hiilidioksidia ilmakehästä, jota sinne tupruttavat pääasiassa liikenne ja energiantuotanto.
Jos hiilen sitoutuminen on suurempaa kuin päästöt, kasvihuoneilmiö vähenee.
Parhain tapa poistaa hiiltä ilmakehästä on istuttaa uusia metsiä, antaa puiden kasvaa mahdollisimman vanhoiksi ja suuriksi jättiläisiksi sekä suojella soita.
Yksi tapa vähentää kasvihuoneilmiötä on ihmiselle tarpeellisten tuotteiden valmistaminen puusta.
Näidenkin tuotteiden tulisi olla pitkäikäisiä ja käytössä kestäviä.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Viimeisimmän tiedon mukaan suo ei päästele sen enempää kuin järvikään
Eli , kun tehdään tekojärvi, esim. Vuotos, Ounas
1-2 vuoteen päästö suurempi, sitten ei osaa kukaan sanoa, kumpi tuottaaa enemmän suo vai allas, tämä siis viimeisin tieto, ihan tutkija tutki , siis alantutkija
Tuoretta tutkimustietoa:
Kasvillisuus sitoo yhteyttäessään hiilidioksidia. Toisaalta hiilidioksidia vapautuu kasveista kasvihengityksessä ja maaperän orgaanisesta aineesta maahengityksessä.
Jääkauden jälkeisenä aikana boreaalisen kasvillisuusvyöhykkeen suot ja metsät ovat sitoneet suuret määrät hiiltä, josta valtaosa on turpeessa ja maaperän orgaanisessa aineessa.
Nykyisin arvioidaan että pohjoisten ja lauhkeiden vyöhykkeiden metsät ovat huomattava nettonielu hiilidioksidille. Merkittävimmät syyt tähän ovat ilman kohonneen hiilidioksidipitoisuuden ja ilmakehän kautta tulevan typpilaskeuman lannoitusvaikutus ja metsänhoitoon ja maankäyttöön liittyvät tekijät. Ilmakehän kasvihuonekaasujen pitoisuuksien kasvun torjumiseksi metsien, soiden ja peltomaiden hiilensidontakyky tulisi pitää korkeana.
Vaan eivät riittäviä.
Merten ja mantereiden kyky absorboida hiiltä on n. 2 gigatonnia vuodessa.
Tuo 2GT:n raja ylitettiin jo 50-60 luvun taitteessa.
Tämän hetkinen ihmiskunnan hiiliemissio on 7 GT:n tasolla, joten "meriä ja mantereita" pitäisi "keksiä" yli kaksinkertainen määrä lisää.
Optimistinen ennuste v. 2020 on, että ylitämme 10GT:n rajan. Pessimistinen hyppääkin jo 12GT:n tasolle.