Masennuslääkkeet?

Luoja toi kuulostaan niin tutulta. Lääkäri sanoi, että kärsin masennuksesta ja kai se pitäis mua syömishäiriöisenä, jos mun kaverit pääsis sille vähän kertoilee mun pikku tavoistani. Mä suostuin lääkitykseen, kun alkoi olla jatkuvasti olo, kuin olisi umpikujassa: itkin, ahdistuin, itkin, viiltelin, itkin, paastosin, itkin, ahmin -ja sitten itkin vähän lisää.

Kyllä lääkkeet ihan oikeasti auttaa. Masennukseen liittyy aivojen aineenvaihdunnallinen häiriö. Hermosolujen välissä olevien synapsien välittäjäaineet ovat jotenkin heikkoja ja sellaista. Seratoniinipohjaiset lääkkeet helpottaa ihmeesti oloa. Vaikutus alkaa näkyä kahden viikon päästä lääkityksen aloittamisesta, joten lääkkeitä kannattaa alkaa napsia vielä, kun on toimintakykyinen. Jo tieto siitä, että kohta helpottaa, paransi ainakin mun oloani.

Lääkkeillä ei pitäisi olla sivuvaikutuksia. Suuremmat annokset kaipaavat tukilääkitystä, jottei ilmene esim. univaikeuksia tai maanisuutta. Eikä masennuslääkkeet aiheuta edes riippuvuutta. Whippii!!! Että niitä voi syödä ihan huoletta. Suosittelen lämpimästi. Auttais varmaan syömisongelmiinkin.

Kyllä ehdottomsti kannattaa syödä lääkkeitä. Ne auttavat. Sivuvaikutuksia ei välttämättä ole ollenkaan, tai sitten ne ovat niin pieniä että sillä ei ole merkitystä. Itse syön lääkkeitä, ja voin paljon paremmin. Enää en edes halua oksentaa. Masennuskin on hellittänyt. Käyn myös terapiassa. Lääkkeet ja terapia yhdessä ovat parasta mahdollista hoitoa.

kun et kerro millaista lääkettä sinulle on määrätty ja miten isolla annoksella. Suosittelen lääkkeiden syönnin aloittamista - ei niistä haittaakaan ole. Ja vaihda apteekissa halvempaan tuotteeseen jos löytyy.

kannattaa kokeilla, mitäpä sie siinä häviätkään ku kyse on siun hyvinvoinnista? ite oon syöny (pitkäaikaisia)masennuslääkkeitä melkei 2vuotta ja hyvällä omallatunnolla voin sanoo et kyl ne auttaa, mut siinä pitää olla kärsivälline eikä kannata kokoajan tarkkailla, et millo ne rupee auttamaa, koska niitä tuloksia on vaikea huomata parissa kuukaudessa. sit ku vuoden päästä rupeet miettimää, onko ne auttanu, ni YLLÄTYS YLLÄTYS, ne on auttanu.
miulta ne lääkkeet (Fevarin 100mg päivittäin) ainaki vei kaikki itsensä satuttamishalut poies ja toi ruokahalun ja miun loistavat unenlahjat takas. ne myös vie siulta sen ainaisen pahanolon ja huonotuulisuuden pois. tietysti jos sie et oo ennekää nukkunu hyvin ni siihen ne lääkkeet ei vaikuta eikä muuta persoonallisuutta, muuten ku sen osalta, mitä sie oot kokenu ja miten oot kasvanu henkisesti masennuksen ajan.
mut eikös tässä asiassa siun oma hyvinvointi ole se tärkein asia? ja jos sitä jotenki vaa pystyy parantamaa ni kannattaa ees kokeilla.