JPM Russia / Dollarin kurssi

Otapa Jeppe asioista paremmin selvää. Jos rahaston valuutta on USD, sen kurssin muutos suhteessa euroon näkyy heti rahaston euromääräisessä arvossa, joka on suomalaiselle sijoittajalle se merkityksellinen arvo. Itselläni on useita dollarirahastoja (Evli) ja olen tämän itse päivittäin todennut. Ruplankin arvon vaihtelu toki vaikuttaa dollarin kautta Venäjä-rahaston euromääräisiin arvoihin. Ilman muuta kannattaa siis ostaa dollaripohjaisia rahastoja taalan ollessa (tilapäisesti) alamaissa.

Asiasta toiseen, joku aiemmin piti dollarin tulevaa voimakasta kurssilaskua faktana. Perusteiksi voi tietysti hakea USA:n kauppa- ja budjettivajeita. Warren Buffett jo ennakoi tätä jokin aika sitten ja poltti näppinsä. Mies kun ei ottanut huomioon, että niin kauan kuin kiinalaiset tuottavat halvalla, jenkit ostavat heidän tuotteitaan ja kiinalaiset sijoittavat rahat takaisin USA:n valtion joukkovelkakirjoihin ja obligaatioihin, ei tällaista ole syytä odottaa. Ei ole muidenkaan USA:n kulutusta rahoittavien maiden kuten Japanin etujen mukaista antaa USA:n talouden/dollarin romahtaa, koska se saattaisi johtaa maailmanlaajuiseen lamaan. USA:n onni on muiden maiden riippuvuus sen kuluttajien ostovoimasta.

Taalat kirjoitti:

Otapa Jeppe asioista paremmin selvää. Jos rahaston valuutta on USD, sen kurssin muutos suhteessa euroon näkyy heti rahaston euromääräisessä arvossa, joka on suomalaiselle sijoittajalle se merkityksellinen arvo. Itselläni on useita dollarirahastoja (Evli) ja olen tämän itse päivittäin todennut. Ruplankin arvon vaihtelu toki vaikuttaa dollarin kautta Venäjä-rahaston euromääräisiin arvoihin. Ilman muuta kannattaa siis ostaa dollaripohjaisia rahastoja taalan ollessa (tilapäisesti) alamaissa.

Asiasta toiseen, joku aiemmin piti dollarin tulevaa voimakasta kurssilaskua faktana. Perusteiksi voi tietysti hakea USA:n kauppa- ja budjettivajeita. Warren Buffett jo ennakoi tätä jokin aika sitten ja poltti näppinsä. Mies kun ei ottanut huomioon, että niin kauan kuin kiinalaiset tuottavat halvalla, jenkit ostavat heidän tuotteitaan ja kiinalaiset sijoittavat rahat takaisin USA:n valtion joukkovelkakirjoihin ja obligaatioihin, ei tällaista ole syytä odottaa. Ei ole muidenkaan USA:n kulutusta rahoittavien maiden kuten Japanin etujen mukaista antaa USA:n talouden/dollarin romahtaa, koska se saattaisi johtaa maailmanlaajuiseen lamaan. USA:n onni on muiden maiden riippuvuus sen kuluttajien ostovoimasta.

Lue lisää

Siltä osin pitää paikkansa tuo sinun väittämäsi että rupla on jonkin verran dollaririippuvainen, kuten on esim. Norjan kruunu.

Mutta jos sijoituskohdemaan valuuttana on jokin muu kuin dollarisidonnainen valuutta, sijoitusvaluutalla ei ole niin mitään merkitystä olkoon sitten vaikka dollari tai mikä muu tahansa valuutta. Muista dollarin valuuttamuutosten aiheuttamista vaikutuksista en tässä puhu.

Tästä on kyllä keskusteltu jo aiemminkin ja asia on selvä kuin pläkki.

Jos minä sijoitan vaikkapa Venäjälle rahastoon jonka sijoitusvaluutta on kruunuissa, tapahtuu niin että kruunun arvo putoaa 100% vuodessa, mutta Venäjän rahasto tuottaakin 100%, lopputulos ei olekaan plus miinus nolla vaan se sama 100% riippumatta valuutasta.

Katsos, jos euron suhde ruplaan on säilynyt samana, euroissa mitattuna tuotto on 100%, mikäli minulla olisi sijoitus eurpohjainen ja minulla olisi salkku josta voisin kehitystä seurata. Sen sijaan ruotsin kruunuissa, jos minulla olisi seurantasalkku tällä valuutalla, tulos olisikin 200%. Miettikää itse. Toisin sanoen halvemmalla kruunulla saan tietenkin vastinetta toisen maan valuutankasvusta, oli sitten valuutta ostettu suoraan kuten valuuttakaupassa tai välillisesti sijoituskohteen maan osakkeina. Tarkistakaa asia vaikka Morningstarin rahastoista, dollaripohjaiset rahastojen tuottoluvut ovat pienempiä viime vuodelta siksi koska dollari vahvistui. Jos taas vaihdat valuutan euroksi, tuottoluku muuttuu paremmaksi, kuten se näillä sivuilla on mahdollista tietenkin. Ja huomaa, rahasto on ihan sama, joten kukaan ei voi väittää että dollari aiheuttaa tuoton vähenemistä. Väheneminen koskee vain sellaisia, jotka käyttävät valuuttanaan dollareita, ei siis meitä jotka käytämme euroja.

Tämä on niin selvää etten kehtaisi tästä enempää kirjoittaa.

Ajattelua!

jeppe333 kirjoitti:

Siltä osin pitää paikkansa tuo sinun väittämäsi että rupla on jonkin verran dollaririippuvainen, kuten on esim. Norjan kruunu.

Mutta jos sijoituskohdemaan valuuttana on jokin muu kuin dollarisidonnainen valuutta, sijoitusvaluutalla ei ole niin mitään merkitystä olkoon sitten vaikka dollari tai mikä muu tahansa valuutta. Muista dollarin valuuttamuutosten aiheuttamista vaikutuksista en tässä puhu.

Tästä on kyllä keskusteltu jo aiemminkin ja asia on selvä kuin pläkki.

Jos minä sijoitan vaikkapa Venäjälle rahastoon jonka sijoitusvaluutta on kruunuissa, tapahtuu niin että kruunun arvo putoaa 100% vuodessa, mutta Venäjän rahasto tuottaakin 100%, lopputulos ei olekaan plus miinus nolla vaan se sama 100% riippumatta valuutasta.

Katsos, jos euron suhde ruplaan on säilynyt samana, euroissa mitattuna tuotto on 100%, mikäli minulla olisi sijoitus eurpohjainen ja minulla olisi salkku josta voisin kehitystä seurata. Sen sijaan ruotsin kruunuissa, jos minulla olisi seurantasalkku tällä valuutalla, tulos olisikin 200%. Miettikää itse. Toisin sanoen halvemmalla kruunulla saan tietenkin vastinetta toisen maan valuutankasvusta, oli sitten valuutta ostettu suoraan kuten valuuttakaupassa tai välillisesti sijoituskohteen maan osakkeina. Tarkistakaa asia vaikka Morningstarin rahastoista, dollaripohjaiset rahastojen tuottoluvut ovat pienempiä viime vuodelta siksi koska dollari vahvistui. Jos taas vaihdat valuutan euroksi, tuottoluku muuttuu paremmaksi, kuten se näillä sivuilla on mahdollista tietenkin. Ja huomaa, rahasto on ihan sama, joten kukaan ei voi väittää että dollari aiheuttaa tuoton vähenemistä. Väheneminen koskee vain sellaisia, jotka käyttävät valuuttanaan dollareita, ei siis meitä jotka käytämme euroja.

Tämä on niin selvää etten kehtaisi tästä enempää kirjoittaa.

Ajattelua!

Lue lisää

"...jokin muu kuin dollarisidonnainen valuutta"

Antaisitko esimerkin valuutasta, joka ei ole dollarisidonnainen? Kaikki valuutat ovat kytköksissä toisiinsa.

"Jos minä sijoitan vaikkapa Venäjälle rahastoon jonka sijoitusvaluutta on kruunuissa, tapahtuu niin että kruunun arvo putoaa 100% vuodessa, mutta Venäjän rahasto tuottaakin 100%, lopputulos ei olekaan plus miinus nolla vaan se sama 100% riippumatta valuutasta."

Valitettavasti ei. Jos olet ruotsalainen ja Venäjän rahastosi arvo pysyy ennallaan ruplissa ja kruunu (rahastosi valuutta) tippuu 100%, omistustesi arvo on nolla. Samoin kävisi, vaikka rupla-arvo kaksinkertaistuisi. Hyötyäksesi arvonnoususta sinun pitäisi kotiuttaa voitot esim. ruplina ja sitten vaihtaa ne kruunuiksi (ei tietenkään onnistusi arvottomalla valuutalla). Ongelmana on vain se, ettei rahastosi tätä salli vaan voit nostaa varojasi vain kruunuina.

"Tarkistakaa asia vaikka Morningstarin rahastoista, dollaripohjaiset rahastojen tuottoluvut ovat pienempiä viime vuodelta siksi koska dollari vahvistui. Jos taas vaihdat valuutan euroksi, tuottoluku muuttuu paremmaksi, kuten se näillä sivuilla on mahdollista tietenkin. Ja huomaa, rahasto on ihan sama, joten kukaan ei voi väittää että dollari aiheuttaa tuoton vähenemistä. Väheneminen koskee vain sellaisia, jotka käyttävät valuuttanaan dollareita, ei siis meitä jotka käytämme euroja."

Aivan, dollarin vahvistuessa suhteessa euroon on tietysti parempi omistaa dollaripohjaista kuin europohjaista rahastoa. Itsekin sain viime vuonna tästä johtuvaa lisätuottoa euroissa mitattuna. Tuotto euroissa on siis rahaston nousu dollareina x dollarin eurokurssin vahvistuminen. Juuri näinhän olen sanonutkin. En tosin väittänyt dollarimääräisyyden aiheuttavan rahaston arvon laskua euroissa, yhtä hyvin se voi nousta. Miten siis voit väittää, ettei rahaston nimellisvaluutalla muka ole merkitystä?

Väännetään vielä rautalangasta esimerkki:

Hankit rahasto-osuuksia suomalaisen pankkiiriliikkeen kuten Evlin kautta. Voit ostaa ja myydä vain euroissa, vaikka eri rahastoilla saattaakin olla eri nimellisvaluutttoja. Dollarimääräinen rahastosi nousee vuodessa 50% dollareissa. Samaan aikaan euro vahvistuu 50% suhteessa dollariin (oletetaan dollarin ja euron alkukurssiksi 1:1). $100 sijoitus kasvaa $150:een, joka euroissa onkin nyt 0,5 x 150 eli 75 eur. Jäät siis euroissa tappiolle. Jos olisit jenkkisijoittaja ja tekisit kauppoja taaloina, jäisit voitolle $50.

Ongelmasi on se, ettet voi käydä kauppaa haluamallasi valuutalla vaikka se olisikin rahaston nimellisvaluutta. Ellet vieläkään usko, soitapa vaikka Evlille ja selvitä asioiden oikea laita.

Taalat kirjoitti:

"...jokin muu kuin dollarisidonnainen valuutta"

Antaisitko esimerkin valuutasta, joka ei ole dollarisidonnainen? Kaikki valuutat ovat kytköksissä toisiinsa.

"Jos minä sijoitan vaikkapa Venäjälle rahastoon jonka sijoitusvaluutta on kruunuissa, tapahtuu niin että kruunun arvo putoaa 100% vuodessa, mutta Venäjän rahasto tuottaakin 100%, lopputulos ei olekaan plus miinus nolla vaan se sama 100% riippumatta valuutasta."

Valitettavasti ei. Jos olet ruotsalainen ja Venäjän rahastosi arvo pysyy ennallaan ruplissa ja kruunu (rahastosi valuutta) tippuu 100%, omistustesi arvo on nolla. Samoin kävisi, vaikka rupla-arvo kaksinkertaistuisi. Hyötyäksesi arvonnoususta sinun pitäisi kotiuttaa voitot esim. ruplina ja sitten vaihtaa ne kruunuiksi (ei tietenkään onnistusi arvottomalla valuutalla). Ongelmana on vain se, ettei rahastosi tätä salli vaan voit nostaa varojasi vain kruunuina.

"Tarkistakaa asia vaikka Morningstarin rahastoista, dollaripohjaiset rahastojen tuottoluvut ovat pienempiä viime vuodelta siksi koska dollari vahvistui. Jos taas vaihdat valuutan euroksi, tuottoluku muuttuu paremmaksi, kuten se näillä sivuilla on mahdollista tietenkin. Ja huomaa, rahasto on ihan sama, joten kukaan ei voi väittää että dollari aiheuttaa tuoton vähenemistä. Väheneminen koskee vain sellaisia, jotka käyttävät valuuttanaan dollareita, ei siis meitä jotka käytämme euroja."

Aivan, dollarin vahvistuessa suhteessa euroon on tietysti parempi omistaa dollaripohjaista kuin europohjaista rahastoa. Itsekin sain viime vuonna tästä johtuvaa lisätuottoa euroissa mitattuna. Tuotto euroissa on siis rahaston nousu dollareina x dollarin eurokurssin vahvistuminen. Juuri näinhän olen sanonutkin. En tosin väittänyt dollarimääräisyyden aiheuttavan rahaston arvon laskua euroissa, yhtä hyvin se voi nousta. Miten siis voit väittää, ettei rahaston nimellisvaluutalla muka ole merkitystä?

Väännetään vielä rautalangasta esimerkki:

Hankit rahasto-osuuksia suomalaisen pankkiiriliikkeen kuten Evlin kautta. Voit ostaa ja myydä vain euroissa, vaikka eri rahastoilla saattaakin olla eri nimellisvaluutttoja. Dollarimääräinen rahastosi nousee vuodessa 50% dollareissa. Samaan aikaan euro vahvistuu 50% suhteessa dollariin (oletetaan dollarin ja euron alkukurssiksi 1:1). $100 sijoitus kasvaa $150:een, joka euroissa onkin nyt 0,5 x 150 eli 75 eur. Jäät siis euroissa tappiolle. Jos olisit jenkkisijoittaja ja tekisit kauppoja taaloina, jäisit voitolle $50.

Ongelmasi on se, ettet voi käydä kauppaa haluamallasi valuutalla vaikka se olisikin rahaston nimellisvaluutta. Ellet vieläkään usko, soitapa vaikka Evlille ja selvitä asioiden oikea laita.

Lue lisää

Onhan se noin kuten esimerkissäsi esitit siinä tapauksessa että dollarimääräinen rahasto on vaikkapa rahasto joka on yhdysvaltalainen tai muu sellainen maa, jossa maan valuuttana käytetään dollaria tai jonka valuutta on jollain tavalla riippuvainen dollarista. Muuten, kuten olen halunnut esittää, ei tällaisella "välivaluutalla" kuten esim. dollari on ei ole mitään merkitystä. Merkitystä on vain sillä valuttalla mistä sijoitetaan (euro) ja sijoituskohteena olevan maan valuutalla.

Ellet sinä tai minä ole sekoittanut toisiinsa sitä seikkaa että rahasto voi käyttää eri valuttaa rahastoon sijoittaville kuin mitä se itse käyttää sijoituskohteena olevan maan pörssikaupassa. Esim. East Capital Russia rahasto ei ensinkään käytä kruunua sijoittaessaan Venäjälle, vaan joko dollareita tai ruplia, vaikka itse rahasto noteerataankin kruunuissa (on kruunupohjainen). Tällainen järjestely on vain rahastoon sijoittavia varten eikä itse rahastohoitajien osakekauppaa varten kohdemaassa.
Tässäkin tapauksessa kruunu on "välivaluutta" eikä se vaikuta lopputulokseen mitenkään. Enkä ole kenenkään kuullut valittavan että East Capital käyttää kruunua noteeratessaan rahastojaan, sillä eihän sillä ole mitään merkitystä vaikka se olisi liira tai oravan nahkaa.

Minä esitän esimerkin valuuttakaupasta. On kolme valuuttaa, rupla, kruunu ja euro. On myös kaksi sijoittajaa, toinen ruotsalainen toinen suomalainen ja molemmat sijoittavat ruplaan. Oletetaan että euron ja ruplan kurssi pysyvät samoina. Silloin suomalaisen valuuttakauppaa käyvän voitto on 0%. Oletamme edelleen että samaan aikaan Ruotsin kruunu heikkenee 50% suhteessa sekä euroon että ruplaan. Ruotsalaisen voitto on 50%, eikö totta.

No, seuraavana vuonna molemmat, sekä ruotsalainen että suomalainen päättävät sijoittaa venäläiseen rahastoon, toinen kruunulla noteerattuun, toinen eurolla noteerattuun. Käy että rahaston arvo nousee 100% suhteessa ruplaan (=euroon). Ruplan osalta käy kuten edellisenä vuonna, se pysyy samanarvoisena suhteessa euroon mutta vahvistuu suhteessä kruunuun 50%. Suomalainen joka on sijoittanut tuohon rahastoon saa tuotoksi 100%, mutta ruotsalainen saakin 150% siksi koska rahaston tuoton lisäksi hän saa voittoa myös valuuttojen arvonmuutoksesta.

Edelleen mikäli suomalainen olisi sijoittanut samaan rahastoon joka on noteerattu ruotsin kruunuissa olisi hän saanut seuraavan tuloksen: kruunun arvo olisi pudonnut 50% suhteessa euroon, mutta sen minkä hän häviää kruunun heikkenemisessä, sen hän voittaa ruplan vahvistumisessa (mainittu 50%). Tämä merkitsee suomalaiselle nollatulosta, mutta koska itse Venäjän rahasto on tuottanut 100%, on lopputulos sama kuin jos suomalainen olisi sijoittanut euroissa. Yksinkertaista eikö totta.


Jos otan ylläolevasta esimerkiksi rahasumman, on se seuraavanlainen (olkoon tässä esimerkissä valuuttojen arvo ALKUTILANTEESSA 1 euro= 10 kruunu ja 1 kruunu= 1 rupla, samoin 1 euro= 10 ruplaa):

Sijoitussumma suomalaisella 1000e, ruotsalaisella 10,000 kruunua.

Suomalaisen vuotuinen tuotto valuuttakaupassa ruplan ja euron säilyttäen saman valuuttakurssin suhteessa toisiinsa 0e.

Ruotsalaisen vuotuinen tuotto valuuttakaupassa ruplan noustessa 50% suhteessa kruunuun on 5,000 kruunua. Jos suomalainen kävisi kauppaa kruunuilla ostaessaan ruplia, hän voittaisi kyllä kruunuissa, mutta menettäisi täsmälleen saman verran koska ruplan arvo on säilynyt samana euron kanssa. 10,000 kruunua kärsisi arvonalennusta 5000 kruunun verran, minkä ruplanvaluttakaupassa voittaisi.

RAHASTOKAUPPA 2 VUOSI

Toisen vuoden tuotto suomalaisen sijoittaessa Venäjän rahastoon ja kurssien säilyttäessä saman arvon rahastotuoton ollessa 100% tekee 1000e.

Ruotsalaisen toisen vuoden tuotto sijoitettaessa Venäjän rahastoon (100%) ruplan kurssin noustessa 50% suhteessa kruunuun tuotto on 15,000 kruunua.

Kun taas suomalainen sijoittaa kruunupohjaiseen rahastoon, hän häviää kruunun heikentymisen tähden 50%, eli 500e, mutta koska rupla nousee arvoltaan 50%, saa hän voittoa siitä 500e. Tähän mennessä tulos on plus miinus nolla. Mutta kuten edellä mainittu rahasto tuotti 100% ruplan arvossa, niin lopputulos onkin 1000e. joten lopputulos ei ole riippuvainen välivaluutan arvonvaihtelusta.

Tietenkin jos asuisin ruotsissa, tai miksei vaikkapa suomessa ja voisin käyttää kruunuja kulutusvaluuttana, minun kannattaisi käyttää kruunuja, mutta silloinkin vain siinä tapauksessa että saan kruunulla saman verran tai saman arvoista tavaraa kuin mitä tilanne oli ennen valuuttojen arvon muutosta, ts. kruunun arvon heikentymistä, eikä tämä käy päinsä Suomessa vaan Ruotsissa. minun täytyisi muuttaa sinne asumaan.

Päinvastoin jos "välivaluuttana" olisi valuutta joka vahvistuu, kuten vaikkapa peso, silloin sen minkä voittaisin valuutan vahvistuessa euroa vastaan ( esim. 50%) häviäisin sijoituskohdemaan valuutan (esim. rupla) heikkenemisessä suhteessa pesoon (esim. 50%).

Muutosprosenttien suuruuden vaihtaminen valuuttojen välillä ei tässä vaikuta itse periaatteeseen siis siihen että vain sijoituskohdemaan ja sijoittajan kotimaan valuutanvaihtelulla on merkitystä. Enkä tarkoita tässä valuuttariskiä, joka on aina olemassa ja vaikuttaa tietenkin lopputulokseen, vaan "välivaluutan" merkityksestä.

jeppe333 kirjoitti:

Onhan se noin kuten esimerkissäsi esitit siinä tapauksessa että dollarimääräinen rahasto on vaikkapa rahasto joka on yhdysvaltalainen tai muu sellainen maa, jossa maan valuuttana käytetään dollaria tai jonka valuutta on jollain tavalla riippuvainen dollarista. Muuten, kuten olen halunnut esittää, ei tällaisella "välivaluutalla" kuten esim. dollari on ei ole mitään merkitystä. Merkitystä on vain sillä valuttalla mistä sijoitetaan (euro) ja sijoituskohteena olevan maan valuutalla.

Ellet sinä tai minä ole sekoittanut toisiinsa sitä seikkaa että rahasto voi käyttää eri valuttaa rahastoon sijoittaville kuin mitä se itse käyttää sijoituskohteena olevan maan pörssikaupassa. Esim. East Capital Russia rahasto ei ensinkään käytä kruunua sijoittaessaan Venäjälle, vaan joko dollareita tai ruplia, vaikka itse rahasto noteerataankin kruunuissa (on kruunupohjainen). Tällainen järjestely on vain rahastoon sijoittavia varten eikä itse rahastohoitajien osakekauppaa varten kohdemaassa.
Tässäkin tapauksessa kruunu on "välivaluutta" eikä se vaikuta lopputulokseen mitenkään. Enkä ole kenenkään kuullut valittavan että East Capital käyttää kruunua noteeratessaan rahastojaan, sillä eihän sillä ole mitään merkitystä vaikka se olisi liira tai oravan nahkaa.

Minä esitän esimerkin valuuttakaupasta. On kolme valuuttaa, rupla, kruunu ja euro. On myös kaksi sijoittajaa, toinen ruotsalainen toinen suomalainen ja molemmat sijoittavat ruplaan. Oletetaan että euron ja ruplan kurssi pysyvät samoina. Silloin suomalaisen valuuttakauppaa käyvän voitto on 0%. Oletamme edelleen että samaan aikaan Ruotsin kruunu heikkenee 50% suhteessa sekä euroon että ruplaan. Ruotsalaisen voitto on 50%, eikö totta.

No, seuraavana vuonna molemmat, sekä ruotsalainen että suomalainen päättävät sijoittaa venäläiseen rahastoon, toinen kruunulla noteerattuun, toinen eurolla noteerattuun. Käy että rahaston arvo nousee 100% suhteessa ruplaan (=euroon). Ruplan osalta käy kuten edellisenä vuonna, se pysyy samanarvoisena suhteessa euroon mutta vahvistuu suhteessä kruunuun 50%. Suomalainen joka on sijoittanut tuohon rahastoon saa tuotoksi 100%, mutta ruotsalainen saakin 150% siksi koska rahaston tuoton lisäksi hän saa voittoa myös valuuttojen arvonmuutoksesta.

Edelleen mikäli suomalainen olisi sijoittanut samaan rahastoon joka on noteerattu ruotsin kruunuissa olisi hän saanut seuraavan tuloksen: kruunun arvo olisi pudonnut 50% suhteessa euroon, mutta sen minkä hän häviää kruunun heikkenemisessä, sen hän voittaa ruplan vahvistumisessa (mainittu 50%). Tämä merkitsee suomalaiselle nollatulosta, mutta koska itse Venäjän rahasto on tuottanut 100%, on lopputulos sama kuin jos suomalainen olisi sijoittanut euroissa. Yksinkertaista eikö totta.


Jos otan ylläolevasta esimerkiksi rahasumman, on se seuraavanlainen (olkoon tässä esimerkissä valuuttojen arvo ALKUTILANTEESSA 1 euro= 10 kruunu ja 1 kruunu= 1 rupla, samoin 1 euro= 10 ruplaa):

Sijoitussumma suomalaisella 1000e, ruotsalaisella 10,000 kruunua.

Suomalaisen vuotuinen tuotto valuuttakaupassa ruplan ja euron säilyttäen saman valuuttakurssin suhteessa toisiinsa 0e.

Ruotsalaisen vuotuinen tuotto valuuttakaupassa ruplan noustessa 50% suhteessa kruunuun on 5,000 kruunua. Jos suomalainen kävisi kauppaa kruunuilla ostaessaan ruplia, hän voittaisi kyllä kruunuissa, mutta menettäisi täsmälleen saman verran koska ruplan arvo on säilynyt samana euron kanssa. 10,000 kruunua kärsisi arvonalennusta 5000 kruunun verran, minkä ruplanvaluttakaupassa voittaisi.

RAHASTOKAUPPA 2 VUOSI

Toisen vuoden tuotto suomalaisen sijoittaessa Venäjän rahastoon ja kurssien säilyttäessä saman arvon rahastotuoton ollessa 100% tekee 1000e.

Ruotsalaisen toisen vuoden tuotto sijoitettaessa Venäjän rahastoon (100%) ruplan kurssin noustessa 50% suhteessa kruunuun tuotto on 15,000 kruunua.

Kun taas suomalainen sijoittaa kruunupohjaiseen rahastoon, hän häviää kruunun heikentymisen tähden 50%, eli 500e, mutta koska rupla nousee arvoltaan 50%, saa hän voittoa siitä 500e. Tähän mennessä tulos on plus miinus nolla. Mutta kuten edellä mainittu rahasto tuotti 100% ruplan arvossa, niin lopputulos onkin 1000e. joten lopputulos ei ole riippuvainen välivaluutan arvonvaihtelusta.

Tietenkin jos asuisin ruotsissa, tai miksei vaikkapa suomessa ja voisin käyttää kruunuja kulutusvaluuttana, minun kannattaisi käyttää kruunuja, mutta silloinkin vain siinä tapauksessa että saan kruunulla saman verran tai saman arvoista tavaraa kuin mitä tilanne oli ennen valuuttojen arvon muutosta, ts. kruunun arvon heikentymistä, eikä tämä käy päinsä Suomessa vaan Ruotsissa. minun täytyisi muuttaa sinne asumaan.

Päinvastoin jos "välivaluuttana" olisi valuutta joka vahvistuu, kuten vaikkapa peso, silloin sen minkä voittaisin valuutan vahvistuessa euroa vastaan ( esim. 50%) häviäisin sijoituskohdemaan valuutan (esim. rupla) heikkenemisessä suhteessa pesoon (esim. 50%).

Muutosprosenttien suuruuden vaihtaminen valuuttojen välillä ei tässä vaikuta itse periaatteeseen siis siihen että vain sijoituskohdemaan ja sijoittajan kotimaan valuutanvaihtelulla on merkitystä. Enkä tarkoita tässä valuuttariskiä, joka on aina olemassa ja vaikuttaa tietenkin lopputulokseen, vaan "välivaluutan" merkityksestä.

Lue lisää

Sekä kaupankäynnin valuutoilla että rahaston valuutalla on merkitystä. Lienemme yhtä mieltä edellisestä. Mitä jälkimmäiseen tulee, jos vaikkapa amarikkalainen rahasto on dollaripohjainen ja se sitten noteerataan suomalaiselle sijoittajalle euroissa, dollarin eurokurssi vaikuttaa suoraan tähän arvoon. Tilanne on aivan sama kuin jos sinulla olisi valuuttatili. Mitään neutraalia "välivaluuttaa" siinä mielessä kuin asian esität ei siis ole olemassakaan.


"Minä esitän esimerkin valuuttakaupasta. On kolme valuuttaa, rupla, kruunu ja euro. On myös kaksi sijoittajaa, toinen ruotsalainen toinen suomalainen ja molemmat sijoittavat ruplaan. Oletetaan että euron ja ruplan kurssi pysyvät samoina. Silloin suomalaisen valuuttakauppaa käyvän voitto on 0%. Oletamme edelleen että samaan aikaan Ruotsin kruunu heikkenee 50% suhteessa sekä euroon että ruplaan. Ruotsalaisen voitto on 50%, eikö totta."

En aivan ymmärrä tätä esimerkkiä. "Samaan aikaan" on hämärä käsite. Jos tarkoitat, että ruotsalainen ostaa kruunuilla ruplia ja kruunu heti sen jälkeen heikkenee 50% suhteessa ruplaan, voi sijoittaja sitten myydä ruplat ja saada niillä tuplasti kruunuja aiempaan verrattuna eli voittoa tulee kruunuissa 100%. Jos kruunu taas heikentyy 50% suhteessa ruplaan juuri ennen kaupantekohetkeä, hän saa kruunuillaan vain puolet aiemmasta ruplamäärästä. Ruplien myynti samaan kurssiin ei sitten tuota kruunuissa voittoa eikä tappiota.

"No, seuraavana vuonna molemmat, sekä ruotsalainen että suomalainen päättävät sijoittaa venäläiseen rahastoon, toinen kruunulla noteerattuun, toinen eurolla noteerattuun. Käy että rahaston arvo nousee 100% suhteessa ruplaan (=euroon). Ruplan osalta käy kuten edellisenä vuonna, se pysyy samanarvoisena suhteessa euroon mutta vahvistuu suhteessä kruunuun 50%. Suomalainen joka on sijoittanut tuohon rahastoon saa tuotoksi 100%, mutta ruotsalainen saakin 150% siksi koska rahaston tuoton lisäksi hän saa voittoa myös valuuttojen arvonmuutoksesta."

Oikein, paitsi että ruotsalaisen voitto kruunuissa on 200% (rahaston 100% nousu ruplissa/0,5) eikä 150%.

"Edelleen mikäli suomalainen olisi sijoittanut samaan rahastoon joka on noteerattu ruotsin kruunuissa olisi hän saanut seuraavan tuloksen: kruunun arvo olisi pudonnut 50% suhteessa euroon, mutta sen minkä hän häviää kruunun heikkenemisessä, sen hän voittaa ruplan vahvistumisessa (mainittu 50%). Tämä merkitsee suomalaiselle nollatulosta, mutta koska itse Venäjän rahasto on tuottanut 100%, on lopputulos sama kuin jos suomalainen olisi sijoittanut euroissa. Yksinkertaista eikö totta."

Ei ole. Jos rahasto nousee ruplissa 100% ja rupla vahvistuu suhteessa kruunuun 50%, suomalaisen voitto kruunuissa on sama kuin ruotsalaisella eli 200%. Suomalaisen tuotto euroissa euron ruplakurssin pysyessä muuttumattomana on kyllä mainitsemasi 100% mutta esimerkkisi ei ole yleispätevä, sillä kurssin muuttuminen olisi nostanut tai laskenut euromääräistä tuottoa.

"Jos otan ylläolevasta esimerkiksi rahasumman, on se seuraavanlainen (olkoon tässä esimerkissä valuuttojen arvo ALKUTILANTEESSA 1 euro= 10 kruunu ja 1 kruunu= 1 rupla, samoin 1 euro= 10 ruplaa):

Sijoitussumma suomalaisella 1000e, ruotsalaisella 10,000 kruunua.

Suomalaisen vuotuinen tuotto valuuttakaupassa ruplan ja euron säilyttäen saman valuuttakurssin suhteessa toisiinsa 0e."

Oikein, jos kyse on vain valuuttatreidauksesta eikä osakerahastokaupoista.

"Ruotsalaisen vuotuinen tuotto valuuttakaupassa ruplan noustessa 50% suhteessa kruunuun on 5,000 kruunua."

Oikein, edellisellä varauksella.

Jos suomalainen kävisi kauppaa kruunuilla ostaessaan ruplia, hän voittaisi kyllä kruunuissa, mutta menettäisi täsmälleen saman verran koska ruplan arvo on säilynyt samana euron kanssa. 10,000 kruunua kärsisi arvonalennusta 5000 kruunun verran, minkä ruplanvaluttakaupassa voittaisi.

Oikein, aiemmilla varauksilla. Suomalainen saisi aluksi 1000 eurolla 10000 kruunua. Sitten hän ostaisi kruunuilla ruplia ja saisi niitä 10000. Tämän jälkeen ruplan kruunukurssi muuttuu (nousee 50%). Tällä ei ole euroissa merkitystä, ellei ruplan eurokurssi muutu. Plus miinus nolla kuten sanoit. Kruunuja hän ruplillaan saisi nyt 15000 eli tuottoa 10000 kruunulle tulisi 5000 kruunua eli 50%. Euroissa ei tule voittoa eikä tappiota.

"RAHASTOKAUPPA 2 VUOSI

Toisen vuoden tuotto suomalaisen sijoittaessa Venäjän rahastoon ja kurssien säilyttäessä saman arvon rahastotuoton ollessa 100% tekee 1000e."

Mikä tässä oli alkuperäinen sijoitussumma euroissa? Kirjoituksesi perusteella se olisi 500 euroa ilman muutoksia valuuttakursseissa.

"Ruotsalaisen toisen vuoden tuotto sijoitettaessa Venäjän rahastoon (100%) ruplan kurssin noustessa 50% suhteessa kruunuun tuotto on 15,000 kruunua."

Jos ruotsalainen sijoittaa 10000 kruunua (?) ruplapohjaiseen rahastoon joka nousee 100%, ruplan samalla vahvistuessa suhteessa kruunuun 50%, kasvaa 10000 kruunua 2x10000/0,5= 40000 kruunuksi, voittoa siis 30000 kruunua eli 300%.

"Kun taas suomalainen sijoittaa kruunupohjaiseen rahastoon, hän häviää kruunun heikentymisen tähden 50%, eli 500e, mutta koska rupla nousee arvoltaan 50%, saa hän voittoa siitä 500e. Tähän mennessä tulos on plus miinus nolla. Mutta kuten edellä mainittu rahasto tuotti 100% ruplan arvossa, niin lopputulos onkin 1000e. joten lopputulos ei ole riippuvainen välivaluutan arvonvaihtelusta."

Jos suomalainen sijoittaa 1000 euroa ruplapohjaiseen rahastoon oka nousee 100%, on hänen tuottonsa kruunuissa kuten ruotsalaisella (300%). Heikentyneillä kruunuilla (40000) saa euroja nyt 2000 eli tuotto on euroissa sijoitustensa arvon laskevalle sijoittajalle 100%.

"Tietenkin jos asuisin ruotsissa, tai miksei vaikkapa suomessa ja voisin käyttää kruunuja kulutusvaluuttana, minun kannattaisi käyttää kruunuja, mutta silloinkin vain siinä tapauksessa että saan kruunulla saman verran tai saman arvoista tavaraa kuin mitä tilanne oli ennen valuuttojen arvon muutosta, ts. kruunun arvon heikentymistä, eikä tämä käy päinsä Suomessa vaan Ruotsissa. minun täytyisi muuttaa sinne asumaan."

Oikein.

"Päinvastoin jos "välivaluuttana" olisi valuutta joka vahvistuu, kuten vaikkapa peso, silloin sen minkä voittaisin valuutan vahvistuessa euroa vastaan ( esim. 50%) häviäisin sijoituskohdemaan valuutan (esim. rupla) heikkenemisessä suhteessa pesoon (esim. 50%).

Jos sijoitat 100 euroa pesopohjaiseen Venäjä-rahastoon ja peso vahvistuu 50% suhteessa euroon, on sinulla sen jälkeen 200 euroa ellei rahaston arvo pesoissa muutu. Tämä ei riipu ruplan arvon heilahteluista, koska rahaston pohjavaluutta ei ole rupla.

"Muutosprosenttien suuruuden vaihtaminen valuuttojen välillä ei tässä vaikuta itse periaatteeseen siis siihen että vain sijoituskohdemaan ja sijoittajan kotimaan valuutanvaihtelulla on merkitystä. Enkä tarkoita tässä valuuttariskiä, joka on aina olemassa ja vaikuttaa tietenkin lopputulokseen, vaan "välivaluutan" merkityksestä."

Euroissa tuottona laskeva sijoittajan tuottoon vaikuttavat:

- Rahaston nousu pohjavaluutassaan
- Euron kurssin muutos suhteessa pohjavaluuttaan
- Pohjavaluutan kurssin muutokset suhteessa euroon ja sijoitusmaan valuuttaan

ESIMERKKI

Sijoitetaan 100 euroa dollaripohjaiseen Venaja-rahastoon. Oletetaan kaikkien valuuttojen olevan aluksi samanarvoisia ja tuoton ruplissa 100%. Lisaksi

a) Rupla vahvistuu 50% suhteessa dollariin ja 100% suhteessa euroon

b) Rupla vahvistuu 50% suhteessa dollariin ja sen eurokurssi pysyy samana.

Aluksi 100e=100d=100r. Lopuksi

a) 100r --> 200r = 200/1,5d = 133d = 200/2e = 100e
b) 100r --> 200r = 200/1,5d - 133d = 200e

Huomaa, että efektiivisesti ostat mainitsemaasi "välivaluuttaa" sijoittaessasi "senmääräiseen" rahastoon. Kohdemaan valuutta vaikuttaa sekä tähän että omaan valuuttaasi.

Onko jollain muulla lisättävää tähän keskusteluun?

Taalat kirjoitti:

Sekä kaupankäynnin valuutoilla että rahaston valuutalla on merkitystä. Lienemme yhtä mieltä edellisestä. Mitä jälkimmäiseen tulee, jos vaikkapa amarikkalainen rahasto on dollaripohjainen ja se sitten noteerataan suomalaiselle sijoittajalle euroissa, dollarin eurokurssi vaikuttaa suoraan tähän arvoon. Tilanne on aivan sama kuin jos sinulla olisi valuuttatili. Mitään neutraalia "välivaluuttaa" siinä mielessä kuin asian esität ei siis ole olemassakaan.


"Minä esitän esimerkin valuuttakaupasta. On kolme valuuttaa, rupla, kruunu ja euro. On myös kaksi sijoittajaa, toinen ruotsalainen toinen suomalainen ja molemmat sijoittavat ruplaan. Oletetaan että euron ja ruplan kurssi pysyvät samoina. Silloin suomalaisen valuuttakauppaa käyvän voitto on 0%. Oletamme edelleen että samaan aikaan Ruotsin kruunu heikkenee 50% suhteessa sekä euroon että ruplaan. Ruotsalaisen voitto on 50%, eikö totta."

En aivan ymmärrä tätä esimerkkiä. "Samaan aikaan" on hämärä käsite. Jos tarkoitat, että ruotsalainen ostaa kruunuilla ruplia ja kruunu heti sen jälkeen heikkenee 50% suhteessa ruplaan, voi sijoittaja sitten myydä ruplat ja saada niillä tuplasti kruunuja aiempaan verrattuna eli voittoa tulee kruunuissa 100%. Jos kruunu taas heikentyy 50% suhteessa ruplaan juuri ennen kaupantekohetkeä, hän saa kruunuillaan vain puolet aiemmasta ruplamäärästä. Ruplien myynti samaan kurssiin ei sitten tuota kruunuissa voittoa eikä tappiota.

"No, seuraavana vuonna molemmat, sekä ruotsalainen että suomalainen päättävät sijoittaa venäläiseen rahastoon, toinen kruunulla noteerattuun, toinen eurolla noteerattuun. Käy että rahaston arvo nousee 100% suhteessa ruplaan (=euroon). Ruplan osalta käy kuten edellisenä vuonna, se pysyy samanarvoisena suhteessa euroon mutta vahvistuu suhteessä kruunuun 50%. Suomalainen joka on sijoittanut tuohon rahastoon saa tuotoksi 100%, mutta ruotsalainen saakin 150% siksi koska rahaston tuoton lisäksi hän saa voittoa myös valuuttojen arvonmuutoksesta."

Oikein, paitsi että ruotsalaisen voitto kruunuissa on 200% (rahaston 100% nousu ruplissa/0,5) eikä 150%.

"Edelleen mikäli suomalainen olisi sijoittanut samaan rahastoon joka on noteerattu ruotsin kruunuissa olisi hän saanut seuraavan tuloksen: kruunun arvo olisi pudonnut 50% suhteessa euroon, mutta sen minkä hän häviää kruunun heikkenemisessä, sen hän voittaa ruplan vahvistumisessa (mainittu 50%). Tämä merkitsee suomalaiselle nollatulosta, mutta koska itse Venäjän rahasto on tuottanut 100%, on lopputulos sama kuin jos suomalainen olisi sijoittanut euroissa. Yksinkertaista eikö totta."

Ei ole. Jos rahasto nousee ruplissa 100% ja rupla vahvistuu suhteessa kruunuun 50%, suomalaisen voitto kruunuissa on sama kuin ruotsalaisella eli 200%. Suomalaisen tuotto euroissa euron ruplakurssin pysyessä muuttumattomana on kyllä mainitsemasi 100% mutta esimerkkisi ei ole yleispätevä, sillä kurssin muuttuminen olisi nostanut tai laskenut euromääräistä tuottoa.

"Jos otan ylläolevasta esimerkiksi rahasumman, on se seuraavanlainen (olkoon tässä esimerkissä valuuttojen arvo ALKUTILANTEESSA 1 euro= 10 kruunu ja 1 kruunu= 1 rupla, samoin 1 euro= 10 ruplaa):

Sijoitussumma suomalaisella 1000e, ruotsalaisella 10,000 kruunua.

Suomalaisen vuotuinen tuotto valuuttakaupassa ruplan ja euron säilyttäen saman valuuttakurssin suhteessa toisiinsa 0e."

Oikein, jos kyse on vain valuuttatreidauksesta eikä osakerahastokaupoista.

"Ruotsalaisen vuotuinen tuotto valuuttakaupassa ruplan noustessa 50% suhteessa kruunuun on 5,000 kruunua."

Oikein, edellisellä varauksella.

Jos suomalainen kävisi kauppaa kruunuilla ostaessaan ruplia, hän voittaisi kyllä kruunuissa, mutta menettäisi täsmälleen saman verran koska ruplan arvo on säilynyt samana euron kanssa. 10,000 kruunua kärsisi arvonalennusta 5000 kruunun verran, minkä ruplanvaluttakaupassa voittaisi.

Oikein, aiemmilla varauksilla. Suomalainen saisi aluksi 1000 eurolla 10000 kruunua. Sitten hän ostaisi kruunuilla ruplia ja saisi niitä 10000. Tämän jälkeen ruplan kruunukurssi muuttuu (nousee 50%). Tällä ei ole euroissa merkitystä, ellei ruplan eurokurssi muutu. Plus miinus nolla kuten sanoit. Kruunuja hän ruplillaan saisi nyt 15000 eli tuottoa 10000 kruunulle tulisi 5000 kruunua eli 50%. Euroissa ei tule voittoa eikä tappiota.

"RAHASTOKAUPPA 2 VUOSI

Toisen vuoden tuotto suomalaisen sijoittaessa Venäjän rahastoon ja kurssien säilyttäessä saman arvon rahastotuoton ollessa 100% tekee 1000e."

Mikä tässä oli alkuperäinen sijoitussumma euroissa? Kirjoituksesi perusteella se olisi 500 euroa ilman muutoksia valuuttakursseissa.

"Ruotsalaisen toisen vuoden tuotto sijoitettaessa Venäjän rahastoon (100%) ruplan kurssin noustessa 50% suhteessa kruunuun tuotto on 15,000 kruunua."

Jos ruotsalainen sijoittaa 10000 kruunua (?) ruplapohjaiseen rahastoon joka nousee 100%, ruplan samalla vahvistuessa suhteessa kruunuun 50%, kasvaa 10000 kruunua 2x10000/0,5= 40000 kruunuksi, voittoa siis 30000 kruunua eli 300%.

"Kun taas suomalainen sijoittaa kruunupohjaiseen rahastoon, hän häviää kruunun heikentymisen tähden 50%, eli 500e, mutta koska rupla nousee arvoltaan 50%, saa hän voittoa siitä 500e. Tähän mennessä tulos on plus miinus nolla. Mutta kuten edellä mainittu rahasto tuotti 100% ruplan arvossa, niin lopputulos onkin 1000e. joten lopputulos ei ole riippuvainen välivaluutan arvonvaihtelusta."

Jos suomalainen sijoittaa 1000 euroa ruplapohjaiseen rahastoon oka nousee 100%, on hänen tuottonsa kruunuissa kuten ruotsalaisella (300%). Heikentyneillä kruunuilla (40000) saa euroja nyt 2000 eli tuotto on euroissa sijoitustensa arvon laskevalle sijoittajalle 100%.

"Tietenkin jos asuisin ruotsissa, tai miksei vaikkapa suomessa ja voisin käyttää kruunuja kulutusvaluuttana, minun kannattaisi käyttää kruunuja, mutta silloinkin vain siinä tapauksessa että saan kruunulla saman verran tai saman arvoista tavaraa kuin mitä tilanne oli ennen valuuttojen arvon muutosta, ts. kruunun arvon heikentymistä, eikä tämä käy päinsä Suomessa vaan Ruotsissa. minun täytyisi muuttaa sinne asumaan."

Oikein.

"Päinvastoin jos "välivaluuttana" olisi valuutta joka vahvistuu, kuten vaikkapa peso, silloin sen minkä voittaisin valuutan vahvistuessa euroa vastaan ( esim. 50%) häviäisin sijoituskohdemaan valuutan (esim. rupla) heikkenemisessä suhteessa pesoon (esim. 50%).

Jos sijoitat 100 euroa pesopohjaiseen Venäjä-rahastoon ja peso vahvistuu 50% suhteessa euroon, on sinulla sen jälkeen 200 euroa ellei rahaston arvo pesoissa muutu. Tämä ei riipu ruplan arvon heilahteluista, koska rahaston pohjavaluutta ei ole rupla.

"Muutosprosenttien suuruuden vaihtaminen valuuttojen välillä ei tässä vaikuta itse periaatteeseen siis siihen että vain sijoituskohdemaan ja sijoittajan kotimaan valuutanvaihtelulla on merkitystä. Enkä tarkoita tässä valuuttariskiä, joka on aina olemassa ja vaikuttaa tietenkin lopputulokseen, vaan "välivaluutan" merkityksestä."

Euroissa tuottona laskeva sijoittajan tuottoon vaikuttavat:

- Rahaston nousu pohjavaluutassaan
- Euron kurssin muutos suhteessa pohjavaluuttaan
- Pohjavaluutan kurssin muutokset suhteessa euroon ja sijoitusmaan valuuttaan

ESIMERKKI

Sijoitetaan 100 euroa dollaripohjaiseen Venaja-rahastoon. Oletetaan kaikkien valuuttojen olevan aluksi samanarvoisia ja tuoton ruplissa 100%. Lisaksi

a) Rupla vahvistuu 50% suhteessa dollariin ja 100% suhteessa euroon

b) Rupla vahvistuu 50% suhteessa dollariin ja sen eurokurssi pysyy samana.

Aluksi 100e=100d=100r. Lopuksi

a) 100r --> 200r = 200/1,5d = 133d = 200/2e = 100e
b) 100r --> 200r = 200/1,5d - 133d = 200e

Huomaa, että efektiivisesti ostat mainitsemaasi "välivaluuttaa" sijoittaessasi "senmääräiseen" rahastoon. Kohdemaan valuutta vaikuttaa sekä tähän että omaan valuuttaasi.

Onko jollain muulla lisättävää tähän keskusteluun?

Lue lisää

Käytännössähän homma toimii näin, että jos sijoitat ruotsalaiseen rahastoyhtiöön joka taas sijoittaa venäjälle, niin sijoitussummasi muutetaan merkitsemishetken päivän kurssin mukaan eurosta ruotsinkruunuksi.
Ja sen jälkeinen arvonkehitys lasketaan kruunuissa, mutta sitten kun lunastat sijoituksesi pois, niin katsotaaan taas sen päivän kruunun kurssi euroon. Tätä varmaan tarkoititkin

tai sitten ei kirjoitti:

Käytännössähän homma toimii näin, että jos sijoitat ruotsalaiseen rahastoyhtiöön joka taas sijoittaa venäjälle, niin sijoitussummasi muutetaan merkitsemishetken päivän kurssin mukaan eurosta ruotsinkruunuksi.
Ja sen jälkeinen arvonkehitys lasketaan kruunuissa, mutta sitten kun lunastat sijoituksesi pois, niin katsotaaan taas sen päivän kruunun kurssi euroon. Tätä varmaan tarkoititkin

Lue lisää

Kyllä. Kyseessä on siis yhdistetty rahasto- ja valuuttasijoitus. Toinen valuuttariski tässä tapauksessa olisi suoraan rahaston kruunuarvoon heijastuvat muutokset kruunun ruplakurssissa.

Näinhän se menee valuuttojen osalta. Valuuttakurssimuutokset vain korostavat rahaston voittoa tai tappiota. Sijoituskohteella tietysti on merkitystä.