Kaipaan ja muistan ei tuntenut aukkohakkauksia. 50-luvulla ne olivat maalaistenkin keskuudessa kirosanoja ja ymmärrettiin vain sodanjälkeisen kurjuuden pakkoratkaisuina hankittaessa tarvittavaa valuuttaa sotakorvauksiin. Puolukoitahan niilla kankailla sai melko mukavasti, mutta metsittyminen tapahtui hitaasti. Moottorisahamiehen ja hevosen jäljiltä metsä oli melko siisti. Kovin nopeasti metsänhoidon suositukset seuraavat metsäteöllisuuden johtajien toiveita ja teknologian kehitystä. Maalaiset sahaavat itse ne oksat poikki, jolla sattuvat istumaan. Muutama monitoimikoneen omistaja riehuu ja kiroilee elinkeinonsa puolesta.
Se maaseutu
Jota minä
7181
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Wanhaan hyvään aikaan puusta maksettiin sen arvon mukaisesti. Sitä ei elääkseen tarvinnut hakata kuin vähän.
Esimerkkinä puun ostovoimasta voisin mainita auton hintakehityksen.
60-70 lukujen taitteessa uuden henkilöauton sai n. 10-12000 markalla. Siihen ei tarvinnut hakata
kuin n. 1 ha. Nykyisin jos aikoo hankkia uuden vastaavan luokan auton saa metsää hakata n. 5-7 ha.
Kaikki muu kuin raaka-aine on teollisuuden kustannuksissa noussut huomattavasti suhteessa tuottoon. Mm. palkat ja energia.
Lisäksi metsäteollisuuden meno pörssiin oli viimeinen niitti.
Jos puusta maksettaisiin hyvin, niin metsänomistajat pääsääntöisesti suhtautuisivat omaisuutensa eritavalla. Hakkuupaineet vähenisivät, sillä ei ehkä olisikaan tarvetta hakata niin paljoa, kun saisi vähemmälläkin saman.
Tämä mielipide sotii tietenkin kommunisti -ja sosialistihenkisten arvomaailmaa vastaan.
Saksassa on enemmän metsää kuin Suomessa. Siellä aukkohakkuuta ei sallita. Se on rikos.
poloinen, joka uhmakkaasti on esittämässä vaatimuksia ja rajoituksia muiden omaisuudelle.
Ajatteles, saisitko jotain aikaan asiallisesti neuvottelemalla ja pyrkimällä yhteistyöhön metsänomistajien kanssa.
Tuollaiset raakkujat joutaa upottaa suohon.
Metsä kuuluu kaikille luonnon olennoille yhtä suurella oikeudella.
Tästä asiasta ei voi neuvotella.
että kaikille luonnon olennoille eli ei esim. sinulle.
Joten lopettakaa kaikenlainen määräily muiden omaisuudesta.
50-luvun aukkohakkaukset tehtiin poikkeuksena siihen astisesta käytännöstä sotakorvauksien maksamiseksi. Ihmisistä jälki oli pöyristättävää mutta se hyväksyttiin yleisen edun nimissä.
Kun sotakorvaukset oli maksettu, aukkohakkauksia kuitenkin jatkettiin ahneuden vuoksi - "tehometsätalous" oli syntynyt. Raa'asti ympäristöä riistävästä pakkotoimenpiteestä oli syntynyt käytäntö.
Rikollisen tehometsätalouden ympärille on synnytetty oppi, joidenka valheellisia mantroja täälläkin aivopestyinä toistellaan.
Rikos on rikos, eikä se valehtelemalla muuksi muutu.
Muutamat nimittävät erheellisesti metsien talouskäyttöä rikolliseksi toiminnaksi. Kaikki metsään kohdistuvat toimenpiteet ovat metsälakien alaisia, ja niitä todella noudatetaan ja valvotaan. Ei voi puhua rikoksesta.
Metsiin kohdistuvat hakkuut ja kasvatustoimenpiteet ovat pääosiltaan muita, kuin avohakkuita. Avohakkuiden osuus liikkuu vuosittain 25 prosentin ympärillä. Ts. suurin osa on muunalaisia hakkuita ja toimenpiteitä.
Metsänomistajat maksavat metsästään veroja ja veroluonteisia maksuja vuosittain hyödyttäen samalla koko yhteiskuntaa. Metsäteiden rakentaminen ja ylläpito, johon omistajat osallistuvat, hyödyttää metsän virkistyskäyttöä. Korostan vielä, että kaikki toiminta tapahtuu lain ja asetusten mukaan.