Luin tossa päivällä 1970-luvun Päivämiehiä ja tuli mieleen yksi seikka. Tiedän, että syntyvyyden säännöstely on kaikissa muodossain vl-opin mukaan kiellettyä. Monessa kohti 1970-luvun lehtiä puhuttiin siitä, kuinka äidille ei tule tehdä sterilisaatiota, vaikka uusien lasten tekeminen voisi saattaa äidin hengen vaaraan.
Onko kanta sterilisaation vieläkin näin jyrkkä? Tunnen tapauksen, jossa vl-naiselle on tehty sterilisaatio hänen mennessä naimisiin, koska tämä nainen on psyykkisesti vaikeasti sairas. Uskovainen lääkäri oli sitä suositellut. Onko kanta höllentynyt tämän asian suhteen?
Onko kanta sterilisaation vieläkin näin jyrkkä? Tunnen tapauksen, jossa vl-naiselle on tehty sterilisaatio hänen mennessä naimisiin, koska tämä nainen on psyykkisesti vaikeasti sairas. Uskovainen lääkäri oli sitä suositellut. Onko kanta höllentynyt tämän asian suhteen?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Jos äidin henki/terveys on todella uhattuna, niin sterilisaatiota tehdään myös vl:sten keskuudessa. Esim. useat keisarinleikkaukset voivat olla kohtalokkaita äidin hengelle. Uskoon sisältyy myös elämää suojeleva käsitys!! Tämän voi lukea myös myöhemmistä, uudemmista kannanotoista (ei siis vain minun päähänpistoja). Jos lasten äidin henki on uhattuna, niin äidin henkeä on suojeltava. Eli suoraan sanottuna käsitys tiukasta linjasta on muuttunut! Mistä saa vanhoja Päivämiehiä luettavaksi? Olisi ihan mielenkiintoista lukea!
Itse olen niitä vanhoja Päivämiehiä lukenut ja kopioinut Oulun yliopistolla, kävin kopioimassa ne artikkelit, jotka on mun gradun kannalta tarpeellisia. Ilmeisesti ainakin kirkon tutkimuskeskuksella on myös niitä arkistoituna. Ja sit joillakin yksittäisillä kirjastoilla.
Sterilisaatiosta ei edes teoreettisena mahdollisuutena puhuttu 70- ja 80-luvulla. Sen tiedän, sillä olen asiasta haastatellut vanhempia ihmisiä.
Ehkäisystä ja sterilisaatiosta on käyty täällä paljon keskustelua, esim. täällä:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000490&posting=22000000013294703
Kannanotto PÄivämiehestä vuodelta 1979:
"Ei milloinkaan eikä missään muodossa ihmiselämän ehkäisy tule Jumalan lapsilla kysymykseenkään. Jumalan lapsina me tiedämme, että se on Pyhä asia Jumalan elämä, ja elämän mahdollisuudet on kätketyt juuri siemeneen. Siksi ei missään muodossa ehkäisyä ole hyväksytty. Vaikka niinkin kävisi että uskovainen äiti taikka lapsi kuolisi synnytyksessä, taikka odotusaikana, niin he pääsisivät taivaaseen."
Päivämies 14.2.1979
Päivämies 22.12.1975 nimimerkki Heva sanoo "...olenkohan painanut kirjoituksillani niitä äitejä, jotka ovat joutuneet sterilisaatio- tai aborttisyntiin ja ovat jaksaneet silti synnin kuintekin upottaa armon mereen". Ilmeisesti 1970-luvlla siis kuitenkin on keskusteltu sterilisaatiosta. Samassa kirjoituksessa Heva edelleen jatkaa asian pohtimista ja sitä mikä hänen kantansa asiaan on, hän katsoo että äitiä ei tulisi alistaa sterilisaatioon tai aborttiin.
esim. viime vuonna tai toissa vuonna on asian tiimoilta kirjoiteltu ja ihan suoraan sieltä voi lukea, että kannanotto on lieventynyt äidin terveyden ollessa uhattuna. Onneksi näin.
Eikö olisi selvintä, että asiasta saarnattaisiin kirkkaasti ja selkeästi saarnoissa. Tai voisi olla seurakuntailta joka olisi kokonaan omistettu näille avioelämän, terveen sukupuolielämän ja avio-onnen, perhekokoon littvyien kysymysten, ehkäisyn,sterilisaation ja niihin liittyien fyysisen ja psyykkisen terveyden kysymyksiin.
Nämä asiat ovat suuria kysymyksiä, ja vaikuttavat vuosikymmeniä perheen ja pariskunann elämässä. Ei olisi liikaa jos näille teemoille varattaisiin yksi seurakuntailmta joka rauhanyhdistyksessä.
Päivämiehen kirjoitusten rivien välistä totuuden kaivelu tuntuu aika tavalla nöyryyttävältä ja lapselliselta.
Pientäkään lievennystä ehkäisykieltoon ei ole näkyvissä ainakaan viimekesäisessä suviseurojen puhujien ja seurakuntavanhinten kokouksen laatimassa julkilausumassa.
Niin se on aina meikäläisyydessä ollut, että totuus löytyy tulkintojen kautta Päivämiehen rivien välistä.
Mutta onko se oikein?
Ei se ole oikein.
Oikein on, että jokainen aikuinen kristitty ottaa vastuun omasta elämästään, omista päätöksistään ja elää niiden mukaisesti vastuullista krstityn elämää puhtaalla omallatunnolla.
Ja on myös niin että tuo omatunto sanoo yhdelle yhtä ja toiselle toista. Niin on tässä sterilisaatiokysymyksessä, kuin muissakin vastaavissa.
Ei ole yhtenäistä koko siionia tyydyttävää kantaa ensimmäiseenkään tällaiseen asiaan. Aina on niitä jotka hyväksyvät enemmän ja niitä jotka eivät hyväksy mitään ja siltä väliltä.
MUTTA
Yhteistä seurakuntaa ei kuitenkaan saa ehdoin tahdoin pahentaa.
Yksilö itse on vastuussa omista tekemisistään ja tekemättäjättämisistään yksin ja suoraan Jumalalle täysin henkilökohtaisesti.
Sitä tarkoitusta varten Jumalan ääni kuuluu omassatunnossamme. Ja Luther opettaa meitä tarkastelemaan omaatuntoamme alati 10 käskyn valossa, onko se niiden mukainen.
Suosittelen sellaista tarkastelua kaikille. Ainakin paljon ennen ja tärkeämpänä kuin että ko tarkoitusta varten ruvetaan päikkäreiden rivienvälejä lukemaan.
...