Liito-orava kaipaa suojelua!

Harvoin nähty liito-orava (Pteromys volans) on luonnossa noin 140-grammainen, suurisilmäinen yöeläjä. Tosin keväällä ja alkukesällä poikasten ollessa pieniä sen voi nähdä valoisallakin. Tarvittaessa tuo salaperäinen, tavallista oravaa pienempi hopeanharmaa "siipiorava" kykenee liitää leiskauttamaan etu- ja takajalkojensa välisellä liitopoimullaan yli 50 metriä, jotkut jopa 80 metriä.

Tuo lehvästöakrobaatti puuhaa lähes pelkästään puussa:maassa se on kömpelö eikä juurikaan tallusta yli satametrisen aukean läpi. "Liitikselle" hyvässä metsässä on paljon kolopuita pesäpaikoiksi ja lehtipuita silmuineen, siemenineen, lehtineen ja norkkoineen ravinnoksi. Etenkin haapa on sille tärkeä, kuten kymmenille muillekin eliölajeille. Norkkoja se kerää talvivarastoonkin etenkin kuusten oksille. "Karvarukkasen" asuinalue on tavallisesti suhteellisen helppo havaita pienistä, noin riisinjyvän kokoisista usein kullankellertävistä, toisinaan tummanruskeista papanoista ja papanaröykkiöistäkin etenkin suurten kuusten mutta myös haapojen juurella.

Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on lailla kielletty (luonnonsuojelulain 49 §). Silti tuo EU-maista ainoastaan Suomessa, levinneisyysalueensa länsilaidalla elävä, jo vuonna 1923 rauhoitettu laji laji on vähentynyt täällä tasaisesti. Sen määrä on vähentynyt viime vuosikymmenellä 20-30 %, joillain paikoin enemmänkin, jonka vuoksi laji on uhanalaisluokituksessa v. 2000 määritelty valtakunnallisesti vaarantuneeksi (VU). Useimmat arviot Suomen liito-oravien parimäärästä vaihtelevat 10 000 ja 40 000 välillä. Suomella onkin EU-maista päävastuu liito-oravan tulevaisuuden turvaamisessa. Liito-oravan tappaja joutuukin pulittamaan valtiolle noin 1 000 € ja sakot.

Vanhoja kuusisekametsiä ja haapoja suosivana se potee paikoin ankaraakin asuntopulaa. Moneen ihmissilmään somalta näyttävä "siistitty" metsä onkin siipiveikolle kauhistus. Se on kärsinyt etenkin pesintään soveltuvien sekametsien hakkuista ja elinympäristönsä pirstoutumisesta. "Liiturille" tehdyistä pöntöistä on apua, vaikkakaan pöntötys ei pitkällä tähtäimellä korvaa tärkeintä seikkaa, sopivaa elinympäristöä.

http://www.jyu.fi/viestinta/tarjavk/liito-orava/1liito.jpg

http://mansetori.uta.fi/vuores/Liito_orava.jpg
0123
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset

Vanhimmat

Ei vielä vastauksia

Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.

Kommentoi aloitusta


Aulis kirjoitti:

Harvoin nähty liito-orava (Pteromys volans) on luonnossa noin 140-grammainen, suurisilmäinen yöeläjä. Tosin keväällä ja alkukesällä poikasten ollessa pieniä sen voi nähdä valoisallakin. Tarvittaessa tuo salaperäinen, tavallista oravaa pienempi hopeanharmaa "siipiorava" kykenee liitää leiskauttamaan etu- ja takajalkojensa välisellä liitopoimullaan yli 50 metriä, jotkut jopa 80 metriä.

Tuo lehvästöakrobaatti puuhaa lähes pelkästään puussa:maassa se on kömpelö eikä juurikaan tallusta yli satametrisen aukean läpi. "Liitikselle" hyvässä metsässä on paljon kolopuita pesäpaikoiksi ja lehtipuita silmuineen, siemenineen, lehtineen ja norkkoineen ravinnoksi. Etenkin haapa on sille tärkeä, kuten kymmenille muillekin eliölajeille. Norkkoja se kerää talvivarastoonkin etenkin kuusten oksille. "Karvarukkasen" asuinalue on tavallisesti suhteellisen helppo havaita pienistä, noin riisinjyvän kokoisista usein kullankellertävistä, toisinaan tummanruskeista papanoista ja papanaröykkiöistäkin etenkin suurten kuusten mutta myös haapojen juurella.

Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on lailla kielletty (luonnonsuojelulain 49 §). Silti tuo EU-maista ainoastaan Suomessa, levinneisyysalueensa länsilaidalla elävä, jo vuonna 1923 rauhoitettu laji laji on vähentynyt täällä tasaisesti. Sen määrä on vähentynyt viime vuosikymmenellä 20-30 %, joillain paikoin enemmänkin, jonka vuoksi laji on uhanalaisluokituksessa v. 2000 määritelty valtakunnallisesti vaarantuneeksi (VU). Useimmat arviot Suomen liito-oravien parimäärästä vaihtelevat 10 000 ja 40 000 välillä. Suomella onkin EU-maista päävastuu liito-oravan tulevaisuuden turvaamisessa. Liito-oravan tappaja joutuukin pulittamaan valtiolle noin 1 000 € ja sakot.

Vanhoja kuusisekametsiä ja haapoja suosivana se potee paikoin ankaraakin asuntopulaa. Moneen ihmissilmään somalta näyttävä "siistitty" metsä onkin siipiveikolle kauhistus. Se on kärsinyt etenkin pesintään soveltuvien sekametsien hakkuista ja elinympäristönsä pirstoutumisesta. "Liiturille" tehdyistä pöntöistä on apua, vaikkakaan pöntötys ei pitkällä tähtäimellä korvaa tärkeintä seikkaa, sopivaa elinympäristöä.

http://www.jyu.fi/viestinta/tarjavk/liito-orava/1liito.jpg

http://mansetori.uta.fi/vuores/Liito_orava.jpg

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu