Haluaisin antaa rohkaisua kaikille, jotka masentuneina pohtivat, käyttääkö masennuslääkkeitä vai ei. Kärsin vuosia masennuksesta. Kokeilin terapiaakin, mutta koin sen täysin turhaksi (psykologi vain istui hiljaa ja odotti, että aina keksin jotain sanottavaa). En millään olisi halunnut käyttää lääkkeitä, koska äitini aikoinaan käytti rauhoittavia ja muistan, kuinka hänen silmänsä seisoivat päässä. No lopulta olin niin poikki, että oli pakko turvautua lääkärin apuun. Hän lohdutti minua kertomalla, että kukaan ei voi aivojensa kemialle mitään. Jotkut vaan tarvitsevat lääkehoitoa masennukseensa, koska aivojen kemia ei ole kunnossa. Olen kolme viikkoa ollut nyt SSRI-lääkityksellä ja ensi kertaa elämässäni tunnen olevani kokonainen ihminen ja tasapainossa. Voi kun olisin ymmärtänyt jo aikaisemmin turvautua lääkärin apuun ja lääkitykseen. Mitään sivuvaikutuksia alun pahoinvointia lukuunottamatta en ole kokenut. Älä syyllistä itseäsi lääkkeiden vuoksi, kukaan meistä masentuneista ei niitä turhaan käytä. Joillekin on tarpeen jutella asioistaan ammattilaisen kanssa, joillekin saada lääkitystä. Minulle auttoi vain lääkitys - ja olen kiitollinen siitä, että näitä uusia lääkkeitä masennukseen on nykyään tarjolla.
Vihdoinkin tasapainossa
Lapsi
91028
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
... että sait apua ja voit hyvin! Aurinkoista elämää Sinulle!
toimiva linkki
http://www.intenex.net/pipermail/mindfreedom-news/2005-November/000014.html
ps.muista aina:
http://www.cchr.org/
Tosi kannustavalta kuulostaa! Ja hienoa että olet saanut avun lääkkeestä, nyt sitten vihdoin ja viimein! Kyllä masennuksen kanssa sinnittely omin voimin on ihan turhaa, ja jos lääkkeitä tarvitsee, niin ei siitä kannata häpeää tuntea. Kuten mainitsitkin niin aivokemiasta riippuu paljon. Ja eihän ihminen mitään sille mahda jos aivojen välittäjäaineet ovat jostain syystä epätasapainossa. Niitä korjataan lääkkeillä aivan kuin sydänsairauttakin. Masennus vaan on, vieläkin valitettavasti, jotenkin häpeällinen sairaus, toisin kuin nyt se sydänsairaus vaikkapa. Johtuisiko osaltaan siitäkin että ihmisillä on siitä sen verran vähän tietoa, ja näin syntyy ennakkoluuloja. Kiitos kirjoituksestasi, aloin itsekin pohtimaan että miksi ihmeessä koen häpeää siitä että joudun masennuslääkettä käyttämään! Voimia sinullekin!
hienoa että olet saanut apua..
harmi että psykologisi oli sinulle epäsopiva, heitäkin on erilaisia, riippuu koulutuksestakin miten työskentelevät..
ehkä parempi sinulle olisi ollut eri koulukunnan edustaja..
lääkitystä ei tarpeen hävetä ollenkaan, monelle välttämätön..sekin riippuu masennuksen vaikeusasteesta.. lievä masennus ei vaadi lääkehoitoa..
tsemppiä sinulle, kaikkea hyvää!!
jokaiselle löytyy apukeino jostain..me niin erilaisia.. reippaasti vaan masennusta hoitamaan kaikki ketkä hoitoa tarvitsevat
Mitenköhän sellainen häiriö aivojen kemiassa todetaan,kun en ole koskaan kuullut kenenkään niitä lääkkeitä popsivien aivoja mitenkään tutkittaneen?
Kuulehan sinä, kyllä lääkäreillä on varmaankin tietoa masennuksesta pitkältä aikaväliltä. Et ehkä tunne ketään masentunutta saati että itse olisi kokenut sen. Tehdäänhän kuolleille ruumiinavauksia,aivoista saadaan selville monennäköistä. Kokemus puhuu tässäkin sairaudessa, joka muuten on sairaus muitten joukossa, eikä mikään huuhaa - juttu. Myös lääke - kokeiluilla on suuri osuutensa tutkimustuloksissa, eihän ne auttaisi jos olisivat tarpeettomia. Itse olen sairastanut toistuvaa masennusta jo seitsemättä vuotta, enkä vielä ole oppinut sitä hallitsemaan. Jos kyse olisi pelkästä tahdosta niin tuskinpa kukaan tätä tautia sairastaisi. Tiesitkö että masennus on pahimmillaan hengenvaarallinen sairaus? Paha olo ja ahdistus käyvät ylitsepääsemättömiksi eikä näe muuta ulospääsyä kuin kuolema oman käden kautta. Otapa selvää asioista ennenkuin arvostelet, vai ymmärsinkö väärin sun kirjoituksen?
masennuksessa on tietyt oireet.. kyllä ne ammatti-ihminen tunnistaa.. itsekin voi tutustua masennuksen oireisiin vaikkapas netissä..
masennustestejäkin on olemassa, psykologit tekevät niitä.. aivoja ei tartte tutkia.. kyllä kyse on tunnepuolen asioista, sisällä paljon käsittelemättömiä asioita elämän varrelta..
tietyt labrakokeet on varalta hyvä selvittää ettei somatiikka aiheuta masennusta..
jos masennus on päässyt pahaksi, on vaikea, lääkehoito välttämätön..
on yleensä se, että serotoniini-nimisen aineen pitoisuus aivoissa pienenee liikaa. Tätä hoidetaan serotoniinin takaisinoton estäjillä, joihin useimmat masennuslääkkeet kuuluvat. Kyse on siis varsin yksinkertaisesta kemiasta eikä mistään huuhaasta...
varoitus psyko-huumeista
http://www.intenex.net/pipermail/mindfreedom-news/2005- November/000014.html
ps.muista aina:
http://www.cchr.org/