Vaikka Molo on syyteharkinnassa, voi lopputulos silti olla sama kuin tässä tapauksessa:
"Valtionsyyttäjä Pekka Koponen ei nosta syytettä Kone–Partek-jutussa Koneen pääjohtajaa Antti Herliniä ja hallituksen sihteeriä Tapio Hakakaria vastaan. Riittävää näyttöä törkeästä sisäpiiritiedon väärinkäytöstä ei Koposen mielestä ollut.
Koposen mielestä asian suullinen pääkäsittely oikeudessa ei toisi asian selvittelyyn olennaista uutta. Herlinin ja Hakakarin epäiltiin käyttäneen hyväkseen sisäpiiritietoa Partek-kaupoissa.
Herlinien sijoitusyhtiö alkoi ostaa Partekin osakkeita ja myydä Koneen osakkeita ennen Koneen julkista ostotarjousta Partekista. Kun ostotarjous tuli julkiseksi toukokuussa 2002, Partekin osakkeen arvo nousi ja Koneen osakkeen arvo laski.
Rahoitustarkastus laski, että Herlinien yhtiöiden saama hyöty osakekaupoissa oli 0,9–1,1 miljoonaa euroa. Herlinien sijoitusyhtiö osti esimerkiksi ajanjaksona 21.3.– 24.4.2002 Partekin osakkeita 2,3 miljoonalla eurolla ja myi Koneen osakkeita 3,1 miljoonalla eurolla. Kauppoja oli tehty aiemminkin, joten hyöty voi olla tätä suurempi.
Koponen kuvaa, että Kone–Partek-juttu on klassinen esimerkki sisäpiiriepäilystä, jossa juttu kaatuu näytön puutteeseen.
– Varmaa on, että epäiltyjen hallussa on ollut sisäpiirin tietoa. Tiedetään myös, että jossain vaiheessa on Partek-hanke tullut vireille."
"Valtionsyyttäjä Pekka Koponen ei nosta syytettä Kone–Partek-jutussa Koneen pääjohtajaa Antti Herliniä ja hallituksen sihteeriä Tapio Hakakaria vastaan. Riittävää näyttöä törkeästä sisäpiiritiedon väärinkäytöstä ei Koposen mielestä ollut.
Koposen mielestä asian suullinen pääkäsittely oikeudessa ei toisi asian selvittelyyn olennaista uutta. Herlinin ja Hakakarin epäiltiin käyttäneen hyväkseen sisäpiiritietoa Partek-kaupoissa.
Herlinien sijoitusyhtiö alkoi ostaa Partekin osakkeita ja myydä Koneen osakkeita ennen Koneen julkista ostotarjousta Partekista. Kun ostotarjous tuli julkiseksi toukokuussa 2002, Partekin osakkeen arvo nousi ja Koneen osakkeen arvo laski.
Rahoitustarkastus laski, että Herlinien yhtiöiden saama hyöty osakekaupoissa oli 0,9–1,1 miljoonaa euroa. Herlinien sijoitusyhtiö osti esimerkiksi ajanjaksona 21.3.– 24.4.2002 Partekin osakkeita 2,3 miljoonalla eurolla ja myi Koneen osakkeita 3,1 miljoonalla eurolla. Kauppoja oli tehty aiemminkin, joten hyöty voi olla tätä suurempi.
Koponen kuvaa, että Kone–Partek-juttu on klassinen esimerkki sisäpiiriepäilystä, jossa juttu kaatuu näytön puutteeseen.
– Varmaa on, että epäiltyjen hallussa on ollut sisäpiirin tietoa. Tiedetään myös, että jossain vaiheessa on Partek-hanke tullut vireille."
Vastaukset 4
Vanhimmat
Paitsi että moven tapauksessa näyttöä on riittävästi kun poijat leuhottaa touhuillaan täysin avoimesti. Sisäpiirikaupoissa asiasta ollaan täysin "hys hys". Moven taustat, toimintatavat ja tiedot nyt tietää kaikki. Kuvio on ollut selvillä täälläkin jo vaikka kuinka kauan.
ja julkista. Jo olisi tarkoitus tomia lainvastaisesti ei tietoja olsisi näin julkisesti saatavaissa.
Koko yrityksen aineisto on poliisilla yrityksen aloitteesta lähetetty koska poliisi ei siitä ollut kiinnostunut. Ei sittenkään vaikka Laiho pani yrityksen uudelleen tutkintaan.
Yritttiköhän poliisi tutkia uuden tutkinnan pelkästään Haipolan aineiston pohjalta?
"...on poliisilla yrityksen aloitteesta lähetetty koska..."
on mennyt aivopesu perille. valitettavasti.
Poliisi ei halua käydä yhtään enempää paperisotaa kuin on pakko. Se ei ole lakiasiaintoimisto, joka selvittää etukäteen, onko joku vedätys laillinen vai ei. Siinä on käynyt niin, että poliisi on vihdoinkin saanut näyttöä etsintälupaa varten, jotta aineisto voidaan Movelta hakea. Nyt etsitään vain, kuka pannaan syytteeseen.