Rasvahapot syövässä

Tohtori.fi-sivustolla sanotaan:
Rypsiöljy ja kasvirasvamargariinit sisältävät omega-3-rasvahappoja 10 %, muita tyydyttymättömiä rasvahappoja 85 % ja tyydyttyneitä rasvahappoja 5 %.
Eipä siis ole hääppöinen omega-3:n lähde tuo rypsiöljy.

Tässä lainausta Bio-Vitan sivuilta, jossa on tosi hyvä katsaus:

Omega-3-sarjaan (n-3) kuuluvat alfalinoleenihappo (ALA), eikosapentaeenihappo (EPA), dokosaheksaeenihappo (DHA) ja eikosatetraeenihappo (ETA). Niistä syntyy elimistössä tulehdusta ehkäiseviä ja vaimentavia nanomolekyylejä, resolviineja, dokosatrieenejä ja protektiinejä. Ne tarjoavat aivan uudenlaisen selityksen omega-3-rasvahappojen monille hyville terveysvaikutuksille (lue lisää).

Alfalinoleenihappoa (18:3n-3), ALA, on vihreissä ja lehtevissä kasviksissa kuten pähkinöissä sekä tietyissä kasviöljyissä, erityisesti pellava- ja soijaöljyissä. Viimemainitusta yli 90 % on monityydyttymättömiä rasvahappoja, josta 2/3 on ALAa. ALAa on myös kalassa, erityisesti rasvaisissa kaloissa, kuten sillissä, makrillissa, sardiinissa.

ALA on omega-3-rasvahappojen lähtöaine elimistössä. Toisin sanoen ALA muuttuu maksassa osittain muiksi pitempiketjuisiksi omega-3-rasvahapoiksi, siis myös kalaöljystä tunnetuiksi EPA- ja DHA-rasvahapoiksi. Yhdysvaltain Sydänliitto (AHA) lisäsi ALAn uudistettuihin ravintosuosituksiinsa, jotka julkaistiin 19.11.2002 Circulation-lehdessä. Kolesterolilääkitys vähentää veren ALA-pitoisuutta ja muuttaa muutoinkin rasvahappotasapainoa huonoon suuntaan (lue uutinen).

ALA ylläpitää solukalvojen normaalia rakennetta ja toimintaa. ALAlla on monia muitakin hyödyllisiä vaikutuksia elimistössä: Se alentaa kohonnutta kolesterolia ja verenpainetta, ehkäisee rytmihäiriöitä, estää tulehdusvälittäjäaineiden (sytokiinien) syntyä tulehdustaudeissa, ehkäisee useita syöpätyyppejä (mm. rinta- ja eturauhassyöpiä) ja normalisoi aivojen ja ääreishermoston poikkeavaa toimintaa.

Suomalaisessa ravinnossa tätä rasvahappoja tulisi olla 5–10 kertaa enemmän kuin mitä nykyään saadaan. ALAn ja LA:n saannin suhteen tulisi olla 1:1, kun se nykyisin on 1:4.

Eikosapentaeenihappoa (20:5n-3), EPA, on pääasiassa kalassa ja kalaöljyssä. Se on tärkein aine aivojen toiminnan ja näön kannalta. EPA parantaa erityisesti aivojen ja silmän yhteistyötä, koordinaatiota. EPA on tärkein "aivoravinne" neurologisissa ja psykiatrisissa häiriöissä. EPA (mutta ei DHA) on antidepressiivinen, antipsykoottinen ja anti-inflamatorinen. Se vähentää verihiutaleitten kokkaroitumistaipumusta (veritulpan vaaraa). EPAn anti-inflammatorinen vaikutus perustunee suurelta osin resolviinin tuotantoon kudoksissa.

EPAn "farmaseuttinen" versio etyyli-EPA (70–90-prosenttinen E-EPA) on huomattavasti tehokkaampaa kuin tavallisen kalaöljyn EPA. Etyyli-EPAa käytetään ja tutkitaan parhaillaan vilkkaasti mielenterveysongelmien ja epilepsian hoidossa. Lue lisää

Dokosaheksaeenihappoa (22:6n-3), DHA, on pääasiassa kalassa ja kalaöljyssä. Elimistö muuttaa EPAa DHA:ksi, ja sillä on tärkeä merkitys aivojen ja silmien verkkokalvon normaalille toiminnalle. DHA-painotteiset rasvahappovalmisteet eivät ole niin tehokkaita kuin ennen luultiin. DHA:sta syntyy kudoksissa dokosatrieenejä, dokosanoideja ja neuroprotektiineja. DHA ei ole tehokas lisähoitona psykiatrisissa tiloissa.

Yhdysvaltain terveysviraston tutkimuksen mukaan foolihappo edistää DHA:n synteesiä ja vapautumista maksasta. Näin foolihappo osallistuu myös välttämättömien rasvahappojen aineenvaihduntaan. Se auttaa ymmärtämään, miksi foolihapolla on niin laajat terveysvaikutukset.

Eikosatetraeenihappoa, ETA, on kalaöljyssä ja erityisesti vihersimpukkauutteessa. ETA on tehokasta ainetta erilaisten tulehdusten (erityisesti niveltulehdusten) ja astman ehkäisyssä ja hoidossa.