Mikähän minussa on vikana, kun harkitsen muuten ihan mukavan poikaystäväni kanssa eroamista pääasiassa siksi, että hän on niin lyhyt?! Siitä olen tehnyt itselleni jonkin helvetin kynnyskysymyksen. En oikein osaa sanoa, onko se häpeää tms. mutta asia ahdistaa. En ole itsekään mikään pitkä, mutta minä olenkin tyttö (tai nainen). Voi apua. Olisi aivan ihanaa, jos täällä olisi joku "kohtalotoveri", jolla on myös tosi lyhyt poikaystävä...
Onko tämä syy harkita eroa?
minä
111987
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
...... mihin tarkoitukseen vain haluaa :)
otan osaa..
ja olen kyllä itsekin välillä löytänyt itseni miettimästä olisiko pitkä mies turvallisempi ja tuntisinko itseni naisellisemmaksi sellaisen pitkän ja jäntevän miehen kainalossa... Mutta lopuksi aina palaan samaan ajatukseen: tämä lyhyt mies on minulle paras ystävä eikä ulkoisten seikkojen saa antaa häiritä siinä määrin että niiden takia jättäisin ihmisen jota rakastan, joka ymmärtää ja jota on hyvä rakastaa.
:)
Kiitos viestistä. Ihan samojen ajatusten kanssa olen paininut ja ollut todella pettynyt itseeni, kun annan ulkoisten seikkojen kiilata luonnepiirteiden ohi. Näin pinnallinen en kuvitellut olevani. Mutta tärkeintähän on juuri tuo, mitä sanoit, eli tärkeintä on, että toisen kanssa on helppo olla. Tunteet ovat kuitenkin se ykkösjuttu.
Eivät saisi merkitä,mutta pitkän miehen kanssa en ole ollut koskaan kotona.
Eivät saisi merkitä, niin, mutta sitä kun ei aina tajua. Pitää vissiin hankkiutua lobotomialeikkaukseen, että lakkaa häiritsemästä. ...kele
Vedä ulos kun se on aukossa happea haukkaamassa.
Siis anteeksi nyt kamalasti, mutta lapamadoista tässä ei ole ollut missään vaiheessa puhetta...Mistä keksitkin?
ihan sama juttu minulla! ollaan tosin oltu yhdessä jo monia vuosia. mutta aina silloin tällöin tämä asia vaivaa... en edes tiedä, tuleeko ajatus minun omasta päästä, vai siitä mitä ulkopuoliset ajattelee. siis kun tuntuu, että joku miettii: mitä tuo tekee noin lyhyen ukon kanssa... kerran yksi kysyikin minulta päissään, että tykkäätkö sinä tuosta pätkästä. olen tosiaan miettinyt, mistä tällainen voi johtua. joskus olen ajatellut, että meillä on jotain muuta pielessä suhteessamme (ja onhan tässä kaikenlaista ollutkin), niin pistän kaiken sen lyhyyden piikkiin... ehkä me ollaan muutenkin jo "kasvettu erillemme" tai jotain. eikä se varmaan siitä lyhyydestä johdu... en tiedä.
Kiva tietää, etten ole yksin näiden kummallisten ajatusten kanssa. Olen harrastanut erään ystäväni kanssa "keittiöpsykologiaa" ja hän kysyi myös, olenko varma, etten kippaa muita ongelmia lyhyyden piikkiin. Siis että voikin olla niin, että jokin muu asia on vialla ja pituudesta on tullut se asia, jonka syyksi kaikki laitetaan. Tuohon en osannut vastata. Minua häiritsevät myös ulkopuolisten kommentit, kuten yhden sukulaisen, joka kysyi, että eikö se ole vähän turhan lyhyt sulle. Pitäisikö uskoa, suuttua, loukkaantua vai antaa olla? On tämä elämä aina välillä vaikeaa.
ihan samoja ajatuksia mulla. miten voi ollakin?! tuosta vielä, että on tosiaan inhottava kun ulkopuoliset kommentoi. mutta ehkä meillä ongelmat johtuu vaan siitä kun tämä mies on minun ensirakkaus, ja valitettavan useinhan ensimmäinen suhde ei kestä. kun niin nuorena on ruettu yhdessä olemaan. saattaa olla, että olis ongelmia vaikka mies olisi pitempi:) tai sitten ei...:D
Kirjoituksestasi on jo aikaa, mutta kommentoin silti, jos vaikka vielä lukisit tämän.
En tiedä kuinka iso piruuseronne on. Usein ihmiset suurentelevat asioita. Loppujen lopuksi kaikki on niin suhteellista. Vaikka löytäisit ihanan ihmisen jonka kanssa ei tarvitsisi pituuseroja miettiä hetkeäkään, ja kaikki olisi täydellistä, jotain muuta voi tulla nurkan takaa. Jonkinlainen taito elämässä on keskittyä siihen kaikkeen hyvään mitä nyt on, koska muutoin se kaikki jäisi vastaanottamatta, ja mitä järkeä on ottaa elämässä vastaan hyvästä vain osa, ainoastaan sen takia että elää toivemaailmassa?
Minä olen miettinyt olisinko ihastuneempi isompikokoiseen mieheen, mutta vertailu on mahdotonta koska kaikki ihmiset ovat osiensa summa. Nauti siis suhteestasi, ehkä joskus olet vielä rakastuneempi jonkun muun kanssa, ehkä et, mutta sitä et voi tietää vielä. Ja jos ihminen eroaisi vain toisen pituuden takia, niin eiköhän hän huomaisi taas epätoivoisesti haluavansa takaisin toisen luo.
Mietitkö asiaa vain silloin kun olette ihmisten ilmoilla? Kyllä naiset pitävät "luontaisestikin" isokokoisista miehistä, mutta mielestäni suurin osa on sosiaalisesti luotua sukupuolirooliodotusten täyttämistä.
Oletteko yhä muuten yhdessä? Katsohan toiseen kertaan miestäsi ja huomaa hänessä ne muutkin miehekkäät puolet ja huuda Rauh! Toivon sinulle kaikkea hyvää!