AS-lapselle NT- vai AS-kasvattaja?

AS-diagnoosia minulla ei ole, mutta oireet on olemassa, ja elän siinä uskossa että diagnoosi riippuu siitä millaisen lausunnon vanha lastentarhaopettajani antaa.
Olen myös kirjoittanut tänne ennen nimimerkillä AS-tutkittava. Ensimmäistä kertaa käytän omaa, rekisteröityä nimimerkkiä, joten tavallaan astun nyt kunnolla ulos kaapista.
Johtuen vallan paskasista (muutamaa poikkeusta lukuunottamatta) naiskokemuksista, ja halusta perustaa perhe, olen päässäni kypsyttänyt seuraavanlaista ideaa. "Tempaisen" lapsen, tai lapsia, "jonkun" kohtuullisen naisen kanssa. Sovitaan yhteishuoltajuus. Lapset on minulla, minä kasvatan niitä, mutta kun olen merellä, niin lapset on äidillä. Äidin mahdollisuudet olla tekemissä lasten kanssa olisi siis varsin kohdallaan. Tulen asumaan suuressa kaupungissa, joten mistään sukkuloinnista toisen luokse ei ole kyse.
Olen itse pääosin NT:n kasvattamana, ja tosiaan, kun lapsuuttani muistelen, niin tuntuu siltä että asiat olisi voinut tehdä minulle helpommaksi. Pidän itseni NT:tä parempana kasvattanaja, edellyttäen että tosiaan olen lapsen biologinen isä, ja että ne on perineet minulta AS-luonteenpiirteet. Minulla on omakohtaisia tietoa ja kokemuksia siitä millaista on olla AS-lapsi normaalien joukossa, ja tiedän siis mitä ongelmia väistämättä tulee, ja vähintään käsitys siitä miten niihin puututaan. Asioita mihin NT ei pysty ilman vankkaa perehdytystä, jos silloinkaan.
Kun chatissa olen kysynyt asiaa, niin joidenkin mielestä pitäisi lapset jättää hankkimatta "jonkun neurologisen poikkeavuuden takia". Yksi taas sanoi oppivansa ja ymmärtävänsä lastaan paremmin kun yksikään isä (just just...), yksi lähihoitaja vastasi juttuun ytimekkäästi "ei" ja yksi nainen sanoi että saatan olla oikeassakin. Vakavasti otettavat mielipiteet siis "ei", "kyllä tuossa on järkeä" ja oma arvio "kyllä". Nyt kysynkin teidän mielipidettä asiasta. "Vapaaehtoisia" en etsi tähän hätään. Opiskelut loppuun ensin.

53

2414

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • mielipiteeni...

      Ehkä AS-isä ymmärtää AS-lasta omalla tavallaan. Mutta ei kylläkään pysty yksin kasvattamaan. Pelkkä ymmärtäminen kun ei riitä.
      AS-lapsi tarvitsee hyvin paljon tukea ja ohjausta pärjätäkseen valtaväestön (eli normaalien) yhteiskunnassa.
      Aspergerilla on yleensäkin ongelmia sosiaalisella puolella ja komminikoinnissa. Jos ei se oikeen hyvin suju isältäkään, niin mitenkäs niitä taitoja opetat lapsellesi? Entäpä kun AS ei osaa asettua toisen asemaan eli ei ole oikeen noita empatia taitojakaan, niin mitenkäs osaat asettua lapsen asemaan?
      Aspergerilta puuttuu laajempi katsontakanta, joka ilmenee jo tekstistäsikin.

      • Assille kommunikointikyky (ja sen myötä sosiaaliset taidot) ja empatia ei ole oppimiskysymyksiä. Niitä vaan ei ole, tai ne on suppeita. Vähän sama kun pakottaisi kuuroja puhumaan. Se ei vaan onnistu.
        Juuri se on pointtini, että NT-huoltaja (NT on siis neurologisesti tyypillinen tästä lähtien) ei pysty kunnolla asettumaan AS-lapsen asemaan. Minulta sen pitäisi sujua helposti, kiitos omien lapsuudenkokemusten. Mitä sinä tekisit kun AS-lasta sitten kiusataan koulussa, tai hänelle annetaan holding-terapiaa päiväkodissa (sitä kuulemma tapahtuu vieläkin)? Minä jos olisin päättässä, niin kummassakaan tapauksessa ei hyvä heilu. Menisin jopa niin pitkälle että remmi heiluisi jos saisin kiusaajat kiinni itse teossa.
        Kävin tänään alkaen puoleltaöin aika hyvän keskustelun yhden naisen kanssa, jonka ex-mies, ja sen myötä osa lapsista, oli asseja. Tosiaan, niitä juttuja vastaan on hyvä sitten peilata omia luonteenpiirteitä, ja siitä vetää jotain johtopäätöksiä siitä miten pärjäisi perhe-elämässä. Pahin ongelma heillä näytti olevan miehen itsekeskeisyys, mikä minulla ei näyttäisi olevan niin paha. Minä haukun naisia vähän leveiksi aina sopivan tilaisuuden tullen, mutta odottavia naisia en lähtisi mollaamaan.
        Alkuperäinen ideani on edelleen varsin toimiva, vaikka yksityiskohtia ja käytännön järjestelyjä voi joutua säätämään. Juridisesti yhteishuoltajuus, pääasiallinen kasvatusvastuu minulla ja lasten äiti apuna jos ja kun sitä tarvitaan.
        Sosiaaliviranomaisten lausunnot voi sitten tästä lähtien työntää suppiloiksi käärittyinä ja hyvin rasvattuina erääseen ystävälliseen paikkaan. Viranomaiset voi antaa, ja usein antaakin, aivan mielivaltaisia lausuntoja, enkä halua niitä tänne sekoittamaan asioita.
        Minun kohdalla on kyse lähinnä lievästä AS-oireyhtymästä. Yhden nettitestin mukaan minulla on asseille ominaisia piirteitä, mutta oli muutamasta pisteestä kiinni että sen mukaan minulla todennäköisesti olisi oireyhtymä. Lääkärikin sanoi että minulla on AS-piirteitä, mutta myös piirteitä mitä ei ole asseille ominaisia. Annan kuitenkin itselleni kertoa että diagnoosi on käytännössä riippuvainen minun ex-lastentarhaopettajan lausunnosta.


      • assitar
        Jean-L kirjoitti:

        Assille kommunikointikyky (ja sen myötä sosiaaliset taidot) ja empatia ei ole oppimiskysymyksiä. Niitä vaan ei ole, tai ne on suppeita. Vähän sama kun pakottaisi kuuroja puhumaan. Se ei vaan onnistu.
        Juuri se on pointtini, että NT-huoltaja (NT on siis neurologisesti tyypillinen tästä lähtien) ei pysty kunnolla asettumaan AS-lapsen asemaan. Minulta sen pitäisi sujua helposti, kiitos omien lapsuudenkokemusten. Mitä sinä tekisit kun AS-lasta sitten kiusataan koulussa, tai hänelle annetaan holding-terapiaa päiväkodissa (sitä kuulemma tapahtuu vieläkin)? Minä jos olisin päättässä, niin kummassakaan tapauksessa ei hyvä heilu. Menisin jopa niin pitkälle että remmi heiluisi jos saisin kiusaajat kiinni itse teossa.
        Kävin tänään alkaen puoleltaöin aika hyvän keskustelun yhden naisen kanssa, jonka ex-mies, ja sen myötä osa lapsista, oli asseja. Tosiaan, niitä juttuja vastaan on hyvä sitten peilata omia luonteenpiirteitä, ja siitä vetää jotain johtopäätöksiä siitä miten pärjäisi perhe-elämässä. Pahin ongelma heillä näytti olevan miehen itsekeskeisyys, mikä minulla ei näyttäisi olevan niin paha. Minä haukun naisia vähän leveiksi aina sopivan tilaisuuden tullen, mutta odottavia naisia en lähtisi mollaamaan.
        Alkuperäinen ideani on edelleen varsin toimiva, vaikka yksityiskohtia ja käytännön järjestelyjä voi joutua säätämään. Juridisesti yhteishuoltajuus, pääasiallinen kasvatusvastuu minulla ja lasten äiti apuna jos ja kun sitä tarvitaan.
        Sosiaaliviranomaisten lausunnot voi sitten tästä lähtien työntää suppiloiksi käärittyinä ja hyvin rasvattuina erääseen ystävälliseen paikkaan. Viranomaiset voi antaa, ja usein antaakin, aivan mielivaltaisia lausuntoja, enkä halua niitä tänne sekoittamaan asioita.
        Minun kohdalla on kyse lähinnä lievästä AS-oireyhtymästä. Yhden nettitestin mukaan minulla on asseille ominaisia piirteitä, mutta oli muutamasta pisteestä kiinni että sen mukaan minulla todennäköisesti olisi oireyhtymä. Lääkärikin sanoi että minulla on AS-piirteitä, mutta myös piirteitä mitä ei ole asseille ominaisia. Annan kuitenkin itselleni kertoa että diagnoosi on käytännössä riippuvainen minun ex-lastentarhaopettajan lausunnosta.

        "Pahin ongelma heillä näytti olevan miehen itsekeskeisyys, mikä minulla ei näyttäisi olevan niin paha."

        Kenen arvio tuo on? Jos olet itse arvioinut oman itsekeskeisyytesi, niin en voi kuin naurahtaa. Molemmista viesteistäsi paistaa niin vahva itsekeskeisyys, että sinuna miettisin kaksi kertaa suunnitelmaasi lapsen hankkimiseksi. Voin taata että edessä on pahoja ongelmia. Ja jos sitten itse väität aikanaan (jos suunnitelmasi toteutuu), että ongelmia ei ole, pitää kysyä myös siltä toiselta osapuolelta.

        Olen myös varma että mikään järkipuhe ei saa sinua ymmärtämään suunnitelmasi järjettömyyttä. Säälin tulevaa lasta.


      • puolisoa*
        Jean-L kirjoitti:

        Assille kommunikointikyky (ja sen myötä sosiaaliset taidot) ja empatia ei ole oppimiskysymyksiä. Niitä vaan ei ole, tai ne on suppeita. Vähän sama kun pakottaisi kuuroja puhumaan. Se ei vaan onnistu.
        Juuri se on pointtini, että NT-huoltaja (NT on siis neurologisesti tyypillinen tästä lähtien) ei pysty kunnolla asettumaan AS-lapsen asemaan. Minulta sen pitäisi sujua helposti, kiitos omien lapsuudenkokemusten. Mitä sinä tekisit kun AS-lasta sitten kiusataan koulussa, tai hänelle annetaan holding-terapiaa päiväkodissa (sitä kuulemma tapahtuu vieläkin)? Minä jos olisin päättässä, niin kummassakaan tapauksessa ei hyvä heilu. Menisin jopa niin pitkälle että remmi heiluisi jos saisin kiusaajat kiinni itse teossa.
        Kävin tänään alkaen puoleltaöin aika hyvän keskustelun yhden naisen kanssa, jonka ex-mies, ja sen myötä osa lapsista, oli asseja. Tosiaan, niitä juttuja vastaan on hyvä sitten peilata omia luonteenpiirteitä, ja siitä vetää jotain johtopäätöksiä siitä miten pärjäisi perhe-elämässä. Pahin ongelma heillä näytti olevan miehen itsekeskeisyys, mikä minulla ei näyttäisi olevan niin paha. Minä haukun naisia vähän leveiksi aina sopivan tilaisuuden tullen, mutta odottavia naisia en lähtisi mollaamaan.
        Alkuperäinen ideani on edelleen varsin toimiva, vaikka yksityiskohtia ja käytännön järjestelyjä voi joutua säätämään. Juridisesti yhteishuoltajuus, pääasiallinen kasvatusvastuu minulla ja lasten äiti apuna jos ja kun sitä tarvitaan.
        Sosiaaliviranomaisten lausunnot voi sitten tästä lähtien työntää suppiloiksi käärittyinä ja hyvin rasvattuina erääseen ystävälliseen paikkaan. Viranomaiset voi antaa, ja usein antaakin, aivan mielivaltaisia lausuntoja, enkä halua niitä tänne sekoittamaan asioita.
        Minun kohdalla on kyse lähinnä lievästä AS-oireyhtymästä. Yhden nettitestin mukaan minulla on asseille ominaisia piirteitä, mutta oli muutamasta pisteestä kiinni että sen mukaan minulla todennäköisesti olisi oireyhtymä. Lääkärikin sanoi että minulla on AS-piirteitä, mutta myös piirteitä mitä ei ole asseille ominaisia. Annan kuitenkin itselleni kertoa että diagnoosi on käytännössä riippuvainen minun ex-lastentarhaopettajan lausunnosta.

        Asioa selventää Simon Baron-Cohen kirjassaan "Olennainen ero"

        http://www.terracognita.fi/kirjat/9525202828.html   

        (palataan asiaan kun olet sen lukenut;)


      • ritalin
        puolisoa* kirjoitti:

        Asioa selventää Simon Baron-Cohen kirjassaan "Olennainen ero"

        http://www.terracognita.fi/kirjat/9525202828.html   

        (palataan asiaan kun olet sen lukenut;)

        "(palataan asiaan kun olet sen lukenut;)"

        Se on muuten aivan helvetin paksu kirja. täytyis varmaan ottaa välivuosi, niin ehtis sen lukea...

        jos jatketaan jo tästä sen kummemmin kirjoja lukematta, kun sä oot kumminkin sen jo lukenut?


      • puolisoa* kirjoitti:

        Asioa selventää Simon Baron-Cohen kirjassaan "Olennainen ero"

        http://www.terracognita.fi/kirjat/9525202828.html   

        (palataan asiaan kun olet sen lukenut;)

        Tuo oli uusi kirja minulle. Suomalaisessa weppikirjakaupassa "saatavuus vaihtelee", mutta käyn heti maanantaina kysymässä itse kaupasta.
        Ja ja. Jokainenhan tietää että jokaisella kirjalla on oma, kirjakohtainen ISBN-numero, jonka perusteella se tunnistetaan. Kannattaako ottaa tavaksi mainita se aina kun mainitset jonkun kirjan? Tässä tapauskessa se on tällainen kun ISBN 0718146425.
        Spock, niin. Onkohan tavisten joukossa kovin yleistä että on katsonut jokaisen Star Trek-sarjan jokaisen jakson ja jokaisen elokuvan? Yhteensä yli 500 tuntia kuvamateriaalia.


      • alter egosi
        Jean-L kirjoitti:

        Tuo oli uusi kirja minulle. Suomalaisessa weppikirjakaupassa "saatavuus vaihtelee", mutta käyn heti maanantaina kysymässä itse kaupasta.
        Ja ja. Jokainenhan tietää että jokaisella kirjalla on oma, kirjakohtainen ISBN-numero, jonka perusteella se tunnistetaan. Kannattaako ottaa tavaksi mainita se aina kun mainitset jonkun kirjan? Tässä tapauskessa se on tällainen kun ISBN 0718146425.
        Spock, niin. Onkohan tavisten joukossa kovin yleistä että on katsonut jokaisen Star Trek-sarjan jokaisen jakson ja jokaisen elokuvan? Yhteensä yli 500 tuntia kuvamateriaalia.

        Jean-L: Niin kannattaa todella lukea Loving Mr Spock. Kuulostat todella alter egoltasi.


        Ritalin älä masennu toisen kirjan paksuudesta. Kun pääset alkuun - ahmit sen. Sen verran olen oppinut sinun ajattelumaailmaasi tuntemaan...


      • alter egosi kirjoitti:

        Jean-L: Niin kannattaa todella lukea Loving Mr Spock. Kuulostat todella alter egoltasi.


        Ritalin älä masennu toisen kirjan paksuudesta. Kun pääset alkuun - ahmit sen. Sen verran olen oppinut sinun ajattelumaailmaasi tuntemaan...

        Alle 300 sivua menee kevyesti alle viikossa, jopa lontoon murteella kun aihe on näinkin mielenkiintoinen.
        Onko muillakin asseilla muuten mielenkiintoa juuri scifiä kohtaan? Siinähän esiintyy kaikenmaailman ihmiskoneet (Robocop), robotit ja tuntemattomat olennot.


    • vuokrata?

      Mitkä on motiivisi perheen hankintaan?

      • naisen?

        Mitä ihmettä elämässä haluat?


      • äiti
        naisen? kirjoitti:

        Mitä ihmettä elämässä haluat?

        jolla voi leikkiä, jota voi muokata mielensä mukaan. Kauhea kohtalo sekä lapselle että naiselle. Kuten tuolla alempana olevassa viestissä voimme lukea. As-mies näkee vain oman napansa, ei lapsen etua puhumattakaan siitä että lapsen äiti on elävä olento.


      • assikin
        äiti kirjoitti:

        jolla voi leikkiä, jota voi muokata mielensä mukaan. Kauhea kohtalo sekä lapselle että naiselle. Kuten tuolla alempana olevassa viestissä voimme lukea. As-mies näkee vain oman napansa, ei lapsen etua puhumattakaan siitä että lapsen äiti on elävä olento.

        Niin en tiedä oivaltaako tätä totuutta assi itse avustamatta. Mutta assin elämä pyörii paljolti oman navan ympäri. Hän luulee muiden ajattelevan samoin kun itsekin. Paljon vaatii kasvamista - jos sittenkään huomaa, että vaimo ajattelee aivan eri tavoin samoista asioista. Mutta mistä kenkä kiristää on assille arvoitus. Kun ero tulee - se on assille täysi mysteeri. Ei hän pysty ymmärtämään, miksi puoliso hänet jättää. Niin se vain onn harvoin assi ketään jättää. Pakko on ainoa tekijä joka voi assin tyytyväisen elämän muuttaa. Asuu vaikka roskalaatikossa tyytyväisenä koko ikänsä, jos ei muuhun pakoteta. Pakko on assille kuitenkin kauhistus. Hänet saa kyllä pois roskalaatikosta järkeenkin vetoamalla - mutta se on aikaa vievä prosessi. Harvalla puolisolla riittää kärsivällisyyttä - saati sossulla.


      • joooo
        äiti kirjoitti:

        jolla voi leikkiä, jota voi muokata mielensä mukaan. Kauhea kohtalo sekä lapselle että naiselle. Kuten tuolla alempana olevassa viestissä voimme lukea. As-mies näkee vain oman napansa, ei lapsen etua puhumattakaan siitä että lapsen äiti on elävä olento.

        Kaikki eivät ymmärrä assin ajatusmaailmaa. Joten turha on alkaa assia haukkumaan tai solvaamaan.
        Hän on tästä ymmärtämöttmyydestä kärsinyt ikänsä ja siksi ollut koulukiusattukin. Assi ei ymmärrä että hän ehkä juuri omalla käytöksellään ja epäkohteliaisuudellaan aiheuttaakin sen että joutuu kiusaamisen uhriksi.

        Se jolla ei oo mitään kokemusta asseista, ei kannattaisi tälle palstalle tulla kommentoimaan.

        Assille asiat pitää vääntää rautalangasta.


      • viäntäjä
        joooo kirjoitti:

        Kaikki eivät ymmärrä assin ajatusmaailmaa. Joten turha on alkaa assia haukkumaan tai solvaamaan.
        Hän on tästä ymmärtämöttmyydestä kärsinyt ikänsä ja siksi ollut koulukiusattukin. Assi ei ymmärrä että hän ehkä juuri omalla käytöksellään ja epäkohteliaisuudellaan aiheuttaakin sen että joutuu kiusaamisen uhriksi.

        Se jolla ei oo mitään kokemusta asseista, ei kannattaisi tälle palstalle tulla kommentoimaan.

        Assille asiat pitää vääntää rautalangasta.

        tässähän sitä on jo monen viestin voimalla väännetty sitä rautalankaa.
        Taisi alkuper. Jean-L ymmärtää yskän kun ei ole enää tullut kommentoimaan.


      • assikin
        joooo kirjoitti:

        Kaikki eivät ymmärrä assin ajatusmaailmaa. Joten turha on alkaa assia haukkumaan tai solvaamaan.
        Hän on tästä ymmärtämöttmyydestä kärsinyt ikänsä ja siksi ollut koulukiusattukin. Assi ei ymmärrä että hän ehkä juuri omalla käytöksellään ja epäkohteliaisuudellaan aiheuttaakin sen että joutuu kiusaamisen uhriksi.

        Se jolla ei oo mitään kokemusta asseista, ei kannattaisi tälle palstalle tulla kommentoimaan.

        Assille asiat pitää vääntää rautalangasta.

        Omasta kokemuksesta tässä puhutaan. On meitä monenlaista kengän kuluttajaa. Neroja kaikki omalla alallaan - joten voi sitä kokemuksen rintaäänellä kehuakin, kun ei muut kyllä kehu - eikä huomaa. Harvemmin se vaimo huomaa, kuinka korvaamattomia olemme.

        Mutta kyllä kaikki otetaan meistä irti nykyaikana - varsinkin kaupungissa. Maaseudun rauha on assille paras paikka. Monet meistä siellä odottelee omaa rakasta. Onneksi on nettideitit keksitty. Jos oikein onnekas on, saattaa saada sieltä jonkun eronnenn sijaisäidinkin, kun oma äitimuori alkaa olla jo liian vanha pojan huoltajaksi.


      • Jean-L
        assikin kirjoitti:

        Niin en tiedä oivaltaako tätä totuutta assi itse avustamatta. Mutta assin elämä pyörii paljolti oman navan ympäri. Hän luulee muiden ajattelevan samoin kun itsekin. Paljon vaatii kasvamista - jos sittenkään huomaa, että vaimo ajattelee aivan eri tavoin samoista asioista. Mutta mistä kenkä kiristää on assille arvoitus. Kun ero tulee - se on assille täysi mysteeri. Ei hän pysty ymmärtämään, miksi puoliso hänet jättää. Niin se vain onn harvoin assi ketään jättää. Pakko on ainoa tekijä joka voi assin tyytyväisen elämän muuttaa. Asuu vaikka roskalaatikossa tyytyväisenä koko ikänsä, jos ei muuhun pakoteta. Pakko on assille kuitenkin kauhistus. Hänet saa kyllä pois roskalaatikosta järkeenkin vetoamalla - mutta se on aikaa vievä prosessi. Harvalla puolisolla riittää kärsivällisyyttä - saati sossulla.

        En ole itsekäs enkä itsekeskeinen. Omat tarpeet on toki tärkeimpiä kun vieraiden vastaavat, mutta tuskin perhe ja lähiomaiset mitään vieraita ole.
        Uskokaa tai älkää, assit käyttäytyy itsekeskeisesti koska ei huomaa, helposti tai ei ollenkaan, mitä tarpeita muilla on, jollei niitä väännetä rautalangasta. Tämä on aikalailla eri juttu kun narsismi, jossa käsittääkseni henkilö ei edes välitä muista?


      • viäntäjä kirjoitti:

        tässähän sitä on jo monen viestin voimalla väännetty sitä rautalankaa.
        Taisi alkuper. Jean-L ymmärtää yskän kun ei ole enää tullut kommentoimaan.

        ... sain tietää koko oireyhtymästä vasta marraskuun lopussa viime vuonna. Ennen sitä ei ollut pienintä aavistustakaan siitä miksi on niin vaikeaa.
        En ole toistaiseksi huomannut tässä keskustelussa mitään ylivoimaista estettä alkuperäiselle idealle.


    • niksu

      jolla on paljon as piirteitä (taitapa olla hänkin as) ymmärtää mua paremmin kuin äiti, joka ei taatusti ole as. Toisaalta, kun tiedetään, että lapsi on as, taitaa olla hyvä, että kasvattajana olisi nt. Nt:n on helpompi tukea lasta niissä puuteissä, mitä as:llä on kuin as henkilön. Nt:n on taas helponpi ymmärtää as:aa, kun tietää mistä on kyse. As lapsi pitäisi opettaa selviämään nt ihmisetn maailmassa. Lisäksi maailmanhan on myös täynnä kaikenlaisia hihuleita, psykoja, ilkeitä ääliöitä ym. ja niidenkin kanssa pitäisi selviytyä.

    • mulle

      Mikä on NT?

      • nina

        Se tarkoittaa ns. normaalia - siis joka ei ole as.


      • Lyhenne NT tulee siis englannista, ja tarkoittaa neurologically typical, eli henkilöä jolla ei ole lantussa mitään poikkeamia. Suomeksi lyhenne kääntyy suoraan.


    • Simaämpäri

      Suunnitelmasi on raakile monilta osin:

      "Tempaisen" lapsen/-t "jonkun" kohtuullisen naisen kanssa. Sovitaan yhteishuoltajuus. Lapsi/-et on minulla, minä kasvatan niitä, mutta kun olen merellä, niin lapset on äidillä."

      => Yksikään nainen ei suostu koneeksi, joka tekee sinulle lapsen ja luovuttaa tekeleensä sinulle silmää räpäyttämättä. vai oletatko jonkun tekevän sinulle lapsen ja sitten painuvansa taka-alalle?

      => Mainitsemasi kohtuullinen nainen on lapsen äiti, oletko ottanut huomioon, että äiti ei välttämättä halua luopua lapsestaan?

      => Perustatko perheen ja teet lapsia vain tempaistaksesi lapset itsellesi? Oletko varma, että lapset haluavat, tai heille on eduksi olla kahdessa eri kodissa, ja miten sinulle sattuu sopimaan?

      => Oletko aivan varma, että sinä olisit sittenkään, perusteluistasi huolimatta paras mahdollinen lähihuoltaja? Minkä arvon annat naiselle?

      "lapset on perineet minulta AS-luonteenpiirteet. Minulla on omakohtaisia tietoa ja kokemuksia siitä millaista on olla AS-lapsi normaalien joukossa, ja tiedän siis mitä ongelmia väistämättä tulee, ja vähintään käsitys siitä miten niihin puututaan. Asioita mihin NT ei pysty ilman vankkaa perehdytystä, jos silloinkaan."

      Lapsesi eivät välttämättä ole as-lapsia ja toisaalta, on suuri mahdollisuus, että as-tyyppisen äidin kanssa saisitte vieläkin erityisempiä lapsia. Riittäisikö sinun intosi ja taitosi kasvattamaan huomattavasti vaatimattomimmilla sosiaalisilla taidoilla varustettua lasta, kuin itse olet, elämään NT:iden yhteiskunnassa? Esimerkki ja mallioppiminen on kaiken A&O, jos taitoja ei luonnostaan ole.

      Oletko ajatellut, että paskamaiset naiskokemuksesi voivat johtua sosiaalisesta kyvyttömyydestäsi lähestyä toista ihmistä? Ehkä olet itsekeskeinen ja omaehtoinen? Minusta sinun tulisi ensin hakeutua parisuhdekurssille, jossa opettelisit taitoja, joilla saat pidettyä seurustelusuhteen koossa, sen jälkeen vasta alat ajatella lapsen hankkimista ja toivot koko sydämestäsi, että nainen kestää sinua loppuun saakka ja saat elää isänä perheessä.

      Olen tutustunut moniin tapauksiin, jossa mies/isä käy outoa yhden miehen sotaa saadakseen lapset pois äidiltä, itselleen ja olen vakuuttunut, että nämä miehet ovat tavalla tai toisella as-ihmisiä. Kykenemättömiä näkemään omia puutteitaan sosiaalisissa suhteissaan, tavassaan kohdata perhe ja viranomaiset ainoana kiintotähtenä saada lapset itselleen, koska ovat omasta mielestään niin paljon parempia kuin kukaan toinen. Joka tapauksessa he kokevat yhteiskunnan ja koneiston kohdelleen heitä väärin ja he rasittavat lapsiaan ja oikeuslaitosta jatkuvalla käsittelyjen kierteillä saadakseen tahtonsa läpi.

      • herrasväki

        Assi-isät vasta perääantamattomia on varo vain naimasta! Assi-isä ei anna periksi, sillä hän luulee olevansa aina oikeassa. Hän on kyllä melkein yhtä sitkeä kuin assi-äiti. Kiljusten herrasväki syntyy kun assilapset vielä perheeseen putkahtaa. Eikä assi-isät syntyvyyden säännöstelystä piittaa. Ehei! Kokonainen assiheimo siitä ympärille syntyy...

        Tyypillistä assi-ajattelua. Perhe suunnitellaan valmiiksi. Sitten vasta naidaan - kuka nyt sitten sopivasti hollille osuu - ja toteutetaan suunnitelma. Ei assi toiselta osaa lupaa pyytää, sillä luulee vastapuolen ajattelevan samoin kuin itsekin.


      • Simaämpäri
        herrasväki kirjoitti:

        Assi-isät vasta perääantamattomia on varo vain naimasta! Assi-isä ei anna periksi, sillä hän luulee olevansa aina oikeassa. Hän on kyllä melkein yhtä sitkeä kuin assi-äiti. Kiljusten herrasväki syntyy kun assilapset vielä perheeseen putkahtaa. Eikä assi-isät syntyvyyden säännöstelystä piittaa. Ehei! Kokonainen assiheimo siitä ympärille syntyy...

        Tyypillistä assi-ajattelua. Perhe suunnitellaan valmiiksi. Sitten vasta naidaan - kuka nyt sitten sopivasti hollille osuu - ja toteutetaan suunnitelma. Ei assi toiselta osaa lupaa pyytää, sillä luulee vastapuolen ajattelevan samoin kuin itsekin.

        Minä tein sen jo, ja saan maksaa siitä lopun ikäni. Mutta voiko läheisriippuvainen nainen vastustaa jämäkkää, älykästä, komeaa rehellistä miestä joka palvoo naista? ....... No, jälkeenpäin vasta ymmärsin, että palvominen ei ollutkaan rakkautta ja tipahdin jalustalta heti kun en jaksanutkaan enää olla hänelle mieliksi. Kuvaan astui julmuus ja kylmyys. Pois as-mies ei liitosta ihan vähin keinoin päästä. Lakituvan kautta piti oma osuuteni omaisuudesta hakea pois ja sen jälkeen alkoikin taistelu lapsista. Hävittyään huoltajuusoikeudenkäynnin mies koki tulleensa väärin kohdelluksi sosiaalitoimen taholta ja minä olen manipuloija-valehtelija, ja minua hyysätään lastensuojelun taholta. Hän ei näe omia sosiaalisia puutteitaan ja kaikissa muissa on aina vika. Sekin, että lapset eivät halua mennä viikonlopputapaamisiin on äidin vika. Mutta laki pakottaa minut sakon uhalla tekemään kuten tapaamissopimuksessa sanotaan.

        Perheeseeni kuuluu as-lapsi. Olen elänyt as-elämää aikuisen ja lapsen kanssa.


      • >>=> Yksikään nainen ei suostu koneeksi, joka tekee sinulle lapsen ja luovuttaa tekeleensä sinulle silmää räpäyttämättä. vai oletatko jonkun tekevän sinulle lapsen ja sitten painuvansa taka-alalle?>=> Mainitsemasi kohtuullinen nainen on lapsen äiti, oletko ottanut huomioon, että äiti ei välttämättä halua luopua lapsestaan?>=> Oletko aivan varma, että sinä olisit sittenkään, perusteluistasi huolimatta paras mahdollinen lähihuoltaja? Minkä arvon annat naiselle?>Lapsesi eivät välttämättä ole as-lapsia ja toisaalta, on suuri mahdollisuus, että as-tyyppisen äidin kanssa saisitte vieläkin erityisempiä lapsia. Riittäisikö sinun intosi ja taitosi kasvattamaan huomattavasti vaatimattomimmilla sosiaalisilla taidoilla varustettua lasta, kuin itse olet, elämään NT:iden yhteiskunnassa? Esimerkki ja mallioppiminen on kaiken A&O, jos taitoja ei luonnostaan ole.>Oletko ajatellut, että paskamaiset naiskokemuksesi voivat johtua sosiaalisesta kyvyttömyydestäsi lähestyä toista ihmistä? Ehkä olet itsekeskeinen ja omaehtoinen? Minusta sinun tulisi ensin hakeutua parisuhdekurssille, jossa opettelisit taitoja, joilla saat pidettyä seurustelusuhteen koossa, sen jälkeen vasta alat ajatella lapsen hankkimista ja toivot koko sydämestäsi, että nainen kestää sinua loppuun saakka ja saat elää isänä perheessä.>Olen tutustunut moniin tapauksiin, jossa mies/isä käy outoa yhden miehen sotaa saadakseen lapset pois äidiltä, itselleen ja olen vakuuttunut, että nämä miehet ovat tavalla tai toisella as-ihmisiä. Kykenemättömiä näkemään omia puutteitaan sosiaalisissa suhteissaan, tavassaan kohdata perhe ja viranomaiset ainoana kiintotähtenä saada lapset itselleen, koska ovat omasta mielestään niin paljon parempia kuin kukaan toinen. Joka tapauksessa he kokevat yhteiskunnan ja koneiston kohdelleen heitä väärin ja he rasittavat lapsiaan ja oikeuslaitosta jatkuvalla käsittelyjen kierteillä saadakseen tahtonsa läpi.


      • herrasväki kirjoitti:

        Assi-isät vasta perääantamattomia on varo vain naimasta! Assi-isä ei anna periksi, sillä hän luulee olevansa aina oikeassa. Hän on kyllä melkein yhtä sitkeä kuin assi-äiti. Kiljusten herrasväki syntyy kun assilapset vielä perheeseen putkahtaa. Eikä assi-isät syntyvyyden säännöstelystä piittaa. Ehei! Kokonainen assiheimo siitä ympärille syntyy...

        Tyypillistä assi-ajattelua. Perhe suunnitellaan valmiiksi. Sitten vasta naidaan - kuka nyt sitten sopivasti hollille osuu - ja toteutetaan suunnitelma. Ei assi toiselta osaa lupaa pyytää, sillä luulee vastapuolen ajattelevan samoin kuin itsekin.

        Juuri tuollainen kiljukerho on yksi asia mistä haluan lastani varjella, hintaan mihin hyvänsä.
        Toinen on erityisluokat. Huh, kun muistelee sitä luokkaa mitä meidän ala-asteella oli, niin se oli kyllä sellainen ihmisten kaatopaikka ettei mitään rajaa. Sinne laitettiin yleensä häirikköoppilaat pois normaaleja häiritsemästä. Minun lapsia ei sellaseen seuraan laiteta!
        Luokka, joka koostuu pelkästään autisteista, on sitten aivan eri juttu. Sellaiselle laittaisin lapseni erittäin mielelläni.


      • Simaämpäri kirjoitti:

        Minä tein sen jo, ja saan maksaa siitä lopun ikäni. Mutta voiko läheisriippuvainen nainen vastustaa jämäkkää, älykästä, komeaa rehellistä miestä joka palvoo naista? ....... No, jälkeenpäin vasta ymmärsin, että palvominen ei ollutkaan rakkautta ja tipahdin jalustalta heti kun en jaksanutkaan enää olla hänelle mieliksi. Kuvaan astui julmuus ja kylmyys. Pois as-mies ei liitosta ihan vähin keinoin päästä. Lakituvan kautta piti oma osuuteni omaisuudesta hakea pois ja sen jälkeen alkoikin taistelu lapsista. Hävittyään huoltajuusoikeudenkäynnin mies koki tulleensa väärin kohdelluksi sosiaalitoimen taholta ja minä olen manipuloija-valehtelija, ja minua hyysätään lastensuojelun taholta. Hän ei näe omia sosiaalisia puutteitaan ja kaikissa muissa on aina vika. Sekin, että lapset eivät halua mennä viikonlopputapaamisiin on äidin vika. Mutta laki pakottaa minut sakon uhalla tekemään kuten tapaamissopimuksessa sanotaan.

        Perheeseeni kuuluu as-lapsi. Olen elänyt as-elämää aikuisen ja lapsen kanssa.

        ... niin voisin kysyä, että onko todellakin lasten edun mukaista pitää heidät sellaisessa kodissa, jonka ainoa kasvattajana pitää heitä virheinä, josta pitää maksaa koko loppuikänsä?


      • ritalin
        Simaämpäri kirjoitti:

        Minä tein sen jo, ja saan maksaa siitä lopun ikäni. Mutta voiko läheisriippuvainen nainen vastustaa jämäkkää, älykästä, komeaa rehellistä miestä joka palvoo naista? ....... No, jälkeenpäin vasta ymmärsin, että palvominen ei ollutkaan rakkautta ja tipahdin jalustalta heti kun en jaksanutkaan enää olla hänelle mieliksi. Kuvaan astui julmuus ja kylmyys. Pois as-mies ei liitosta ihan vähin keinoin päästä. Lakituvan kautta piti oma osuuteni omaisuudesta hakea pois ja sen jälkeen alkoikin taistelu lapsista. Hävittyään huoltajuusoikeudenkäynnin mies koki tulleensa väärin kohdelluksi sosiaalitoimen taholta ja minä olen manipuloija-valehtelija, ja minua hyysätään lastensuojelun taholta. Hän ei näe omia sosiaalisia puutteitaan ja kaikissa muissa on aina vika. Sekin, että lapset eivät halua mennä viikonlopputapaamisiin on äidin vika. Mutta laki pakottaa minut sakon uhalla tekemään kuten tapaamissopimuksessa sanotaan.

        Perheeseeni kuuluu as-lapsi. Olen elänyt as-elämää aikuisen ja lapsen kanssa.

        Tuli vaan mieleeni, että oliko tuossa nyt niin, että mies mielisteli naista ja yritti siten hyötyä tästä jotenkin?
        Itselle on tärkeää, että välitän toisesta aidosti. Välillä kyllä pelottaa, että teen väärin ja olen itsekäs. Musta tuntuu siltä, että elämä on jotenkin tyhjää ilman ihmistä, jota rakastaa ja jonka kanssa elää.
        Miksei riitoja voi sitten selvittää puhumalla? Kai nyt assikin pystyy toista ymmärtämään?
        Tulee sellainen olo noista teidän kokemuksista, että olette kokeneet todella kovia as ihmisten seurassa. Anteeksi pyyntö heidän puolestaan.

        Olen kyllä huomannut itsekkin as ihmisten kanssa näitä ongelmia, että elämä voisi olla hankalaa. Yksi muistutti kovasti psykopaattia ja toinen skitsofreenikkoa. Sellaisten kanssa on erittäin vaikea olla, jotka vihaavat ihmisiä ja manipuloivat jne. Myöskin kovin itsekeskeisen ihmisen kanssa voisi ennenpitkää kyllästyä helposti.

        Jos suhde olisi ihanteellinen, niin siinä molemmat eläisivät toisilleen. Ainakin haluaisin sellaista, missä saisin elää sen toisen vuoksi. Itseni takia ei oikein jaksa kiinnostaa elää. Mut haluisin, että se toinen on myös sellainen, että olisi epäitsekäs.
        Assit ei ehkä halua sitten ymmärtää toisia. Sitä samaa vikaa voi olla kyllä muissakin. Paljon auttaa se, kun haluaa asettua toisen asemaan ja pystyy olemaan surullinen siitä, mitä on toiselle aiheuttanut.


      • huimia
        Jean-L kirjoitti:

        >>=> Yksikään nainen ei suostu koneeksi, joka tekee sinulle lapsen ja luovuttaa tekeleensä sinulle silmää räpäyttämättä. vai oletatko jonkun tekevän sinulle lapsen ja sitten painuvansa taka-alalle?>=> Mainitsemasi kohtuullinen nainen on lapsen äiti, oletko ottanut huomioon, että äiti ei välttämättä halua luopua lapsestaan?>=> Oletko aivan varma, että sinä olisit sittenkään, perusteluistasi huolimatta paras mahdollinen lähihuoltaja? Minkä arvon annat naiselle?>Lapsesi eivät välttämättä ole as-lapsia ja toisaalta, on suuri mahdollisuus, että as-tyyppisen äidin kanssa saisitte vieläkin erityisempiä lapsia. Riittäisikö sinun intosi ja taitosi kasvattamaan huomattavasti vaatimattomimmilla sosiaalisilla taidoilla varustettua lasta, kuin itse olet, elämään NT:iden yhteiskunnassa? Esimerkki ja mallioppiminen on kaiken A&O, jos taitoja ei luonnostaan ole.>Oletko ajatellut, että paskamaiset naiskokemuksesi voivat johtua sosiaalisesta kyvyttömyydestäsi lähestyä toista ihmistä? Ehkä olet itsekeskeinen ja omaehtoinen? Minusta sinun tulisi ensin hakeutua parisuhdekurssille, jossa opettelisit taitoja, joilla saat pidettyä seurustelusuhteen koossa, sen jälkeen vasta alat ajatella lapsen hankkimista ja toivot koko sydämestäsi, että nainen kestää sinua loppuun saakka ja saat elää isänä perheessä.>Olen tutustunut moniin tapauksiin, jossa mies/isä käy outoa yhden miehen sotaa saadakseen lapset pois äidiltä, itselleen ja olen vakuuttunut, että nämä miehet ovat tavalla tai toisella as-ihmisiä. Kykenemättömiä näkemään omia puutteitaan sosiaalisissa suhteissaan, tavassaan kohdata perhe ja viranomaiset ainoana kiintotähtenä saada lapset itselleen, koska ovat omasta mielestään niin paljon parempia kuin kukaan toinen. Joka tapauksessa he kokevat yhteiskunnan ja koneiston kohdelleen heitä väärin ja he rasittavat lapsiaan ja oikeuslaitosta jatkuvalla käsittelyjen kierteillä saadakseen tahtonsa läpi.

        Mutta hyvin olet miettinyt - miten selvitä. Eli lykkyä tykö.


      • vaan...
        Jean-L kirjoitti:

        ... niin voisin kysyä, että onko todellakin lasten edun mukaista pitää heidät sellaisessa kodissa, jonka ainoa kasvattajana pitää heitä virheinä, josta pitää maksaa koko loppuikänsä?

        ehkä omaa katkeruuttasi ymmärrät väärin.

        Ei kirjoittaja lapsiaan pidä virheenä vaan suhdetta. Olen itse kokenut samantapaisen suhteen, jonka onneksi älysin ajoissa lopettaa. Olen kuitenkin analysoinut sen toisen osapuolen enemmänkin narsistiksi kuin assiksi. Joka tapauksessa vielä jälkeenkin päin pelottaa mitä kaikkea olisi voinut tapahtua ellen olisi tajunnut.


      • Simaämpäri
        Jean-L kirjoitti:

        ... niin voisin kysyä, että onko todellakin lasten edun mukaista pitää heidät sellaisessa kodissa, jonka ainoa kasvattajana pitää heitä virheinä, josta pitää maksaa koko loppuikänsä?

        Maksan lopunikäni suurta laskua siitä, että sain lapseni as-miehen kanssa, joka on omaehtoinen, yhdenasianmies, jolla ei ole alkeitakaan empatiasta, jolla ei ole kykyä nähdä lastensa parasta, joka haluaa kostaa koko kapasiteetillaan minulle, sen että en enää jaksanut elää hänen kanssaan. Kärsijöinä yhden miehen taistelussa ovat vain ja ainoastaan lapset! Isä on ajanut tilanteen siihen pisteeseen, että lapset eivät halua enää tavata häntä, vähiten murrosikäinen as-lapsi.

        Tunnen suurta surua asiasta, olen pahoillani kaikesta, varsinkin siitä, että en jaksanut enää ymmärtää ja tukea häntä hänen vaikealla tiellään, mutta minulla ei ollut vaihtoehtoa, lasten takia. Lapsille on suotava normaali elämä, lapsilla on oikeus elää normaalissa kodissa, ja siinä ei aikuisen miehen, joka on tavallaan lapsenkengissä, ole mitään oikeuksia.

        Hänkin halusi lapset itselleen, omaisuudekseen, kuten sinä. Mitenkään muuten hän ei ole koskaan osallistunut lasten elämään. Se, että minä olen huolehtinut lapsista koko heidän olemassa olon ajan, sillä ei ollut mitään merkitystä (hänen mielestään) kun hän päätti haluta lapset. Kun lausunto isän kykenemättömyydestä hallita omaa elämäänsä, saati lasten, tuli sossusta, hänen oli nöyrryttävä pakon edessä, mutta tuskinpa hän lopettaa. Sen verran hän on tolkuissaan, ettei vahingoita minua, jota pelkään aika ajoin kuitenkin. As-miehen viha on koko elämän kestävää, minä olen kohde, ja siksi kadun nuoruuden typeryyttäni. En suinkaan lapsiani.


      • Simaämpäri
        ritalin kirjoitti:

        Tuli vaan mieleeni, että oliko tuossa nyt niin, että mies mielisteli naista ja yritti siten hyötyä tästä jotenkin?
        Itselle on tärkeää, että välitän toisesta aidosti. Välillä kyllä pelottaa, että teen väärin ja olen itsekäs. Musta tuntuu siltä, että elämä on jotenkin tyhjää ilman ihmistä, jota rakastaa ja jonka kanssa elää.
        Miksei riitoja voi sitten selvittää puhumalla? Kai nyt assikin pystyy toista ymmärtämään?
        Tulee sellainen olo noista teidän kokemuksista, että olette kokeneet todella kovia as ihmisten seurassa. Anteeksi pyyntö heidän puolestaan.

        Olen kyllä huomannut itsekkin as ihmisten kanssa näitä ongelmia, että elämä voisi olla hankalaa. Yksi muistutti kovasti psykopaattia ja toinen skitsofreenikkoa. Sellaisten kanssa on erittäin vaikea olla, jotka vihaavat ihmisiä ja manipuloivat jne. Myöskin kovin itsekeskeisen ihmisen kanssa voisi ennenpitkää kyllästyä helposti.

        Jos suhde olisi ihanteellinen, niin siinä molemmat eläisivät toisilleen. Ainakin haluaisin sellaista, missä saisin elää sen toisen vuoksi. Itseni takia ei oikein jaksa kiinnostaa elää. Mut haluisin, että se toinen on myös sellainen, että olisi epäitsekäs.
        Assit ei ehkä halua sitten ymmärtää toisia. Sitä samaa vikaa voi olla kyllä muissakin. Paljon auttaa se, kun haluaa asettua toisen asemaan ja pystyy olemaan surullinen siitä, mitä on toiselle aiheuttanut.

        " Jos suhde olisi ihanteellinen, niin siinä molemmat eläisivät toisilleen "


      • Simaämpäri
        Jean-L kirjoitti:

        >>=> Yksikään nainen ei suostu koneeksi, joka tekee sinulle lapsen ja luovuttaa tekeleensä sinulle silmää räpäyttämättä. vai oletatko jonkun tekevän sinulle lapsen ja sitten painuvansa taka-alalle?>=> Mainitsemasi kohtuullinen nainen on lapsen äiti, oletko ottanut huomioon, että äiti ei välttämättä halua luopua lapsestaan?>=> Oletko aivan varma, että sinä olisit sittenkään, perusteluistasi huolimatta paras mahdollinen lähihuoltaja? Minkä arvon annat naiselle?>Lapsesi eivät välttämättä ole as-lapsia ja toisaalta, on suuri mahdollisuus, että as-tyyppisen äidin kanssa saisitte vieläkin erityisempiä lapsia. Riittäisikö sinun intosi ja taitosi kasvattamaan huomattavasti vaatimattomimmilla sosiaalisilla taidoilla varustettua lasta, kuin itse olet, elämään NT:iden yhteiskunnassa? Esimerkki ja mallioppiminen on kaiken A&O, jos taitoja ei luonnostaan ole.>Oletko ajatellut, että paskamaiset naiskokemuksesi voivat johtua sosiaalisesta kyvyttömyydestäsi lähestyä toista ihmistä? Ehkä olet itsekeskeinen ja omaehtoinen? Minusta sinun tulisi ensin hakeutua parisuhdekurssille, jossa opettelisit taitoja, joilla saat pidettyä seurustelusuhteen koossa, sen jälkeen vasta alat ajatella lapsen hankkimista ja toivot koko sydämestäsi, että nainen kestää sinua loppuun saakka ja saat elää isänä perheessä.>Olen tutustunut moniin tapauksiin, jossa mies/isä käy outoa yhden miehen sotaa saadakseen lapset pois äidiltä, itselleen ja olen vakuuttunut, että nämä miehet ovat tavalla tai toisella as-ihmisiä. Kykenemättömiä näkemään omia puutteitaan sosiaalisissa suhteissaan, tavassaan kohdata perhe ja viranomaiset ainoana kiintotähtenä saada lapset itselleen, koska ovat omasta mielestään niin paljon parempia kuin kukaan toinen. Joka tapauksessa he kokevat yhteiskunnan ja koneiston kohdelleen heitä väärin ja he rasittavat lapsiaan ja oikeuslaitosta jatkuvalla käsittelyjen kierteillä saadakseen tahtonsa läpi.

        " mikä on todennäköisyys että se periytyy jos isi on assi ja äiti tavis? "


      • Simaämpäri
        vaan... kirjoitti:

        ehkä omaa katkeruuttasi ymmärrät väärin.

        Ei kirjoittaja lapsiaan pidä virheenä vaan suhdetta. Olen itse kokenut samantapaisen suhteen, jonka onneksi älysin ajoissa lopettaa. Olen kuitenkin analysoinut sen toisen osapuolen enemmänkin narsistiksi kuin assiksi. Joka tapauksessa vielä jälkeenkin päin pelottaa mitä kaikkea olisi voinut tapahtua ellen olisi tajunnut.

        Minäkin kuvittelin ensin exäni olevan narsistinen luonne, mutta tänä päivänä tiedän hänen olevan aspergerin. Amerikkalainen tutkimus, jonka luin vuoden vaihteessa viittaa voimakkaasti siihen suuntaan, että asperger ja narsismi ovat lähes yksi ja sama asia.


      • tutkimus?
        Simaämpäri kirjoitti:

        Minäkin kuvittelin ensin exäni olevan narsistinen luonne, mutta tänä päivänä tiedän hänen olevan aspergerin. Amerikkalainen tutkimus, jonka luin vuoden vaihteessa viittaa voimakkaasti siihen suuntaan, että asperger ja narsismi ovat lähes yksi ja sama asia.

        "Amerikkalainen tutkimus, jonka luin vuoden vaihteessa viittaa voimakkaasti siihen suuntaan, että asperger ja narsismi ovat lähes yksi ja sama asia"

        Mikä se tutkimus oli?


      • assi
        Simaämpäri kirjoitti:

        Maksan lopunikäni suurta laskua siitä, että sain lapseni as-miehen kanssa, joka on omaehtoinen, yhdenasianmies, jolla ei ole alkeitakaan empatiasta, jolla ei ole kykyä nähdä lastensa parasta, joka haluaa kostaa koko kapasiteetillaan minulle, sen että en enää jaksanut elää hänen kanssaan. Kärsijöinä yhden miehen taistelussa ovat vain ja ainoastaan lapset! Isä on ajanut tilanteen siihen pisteeseen, että lapset eivät halua enää tavata häntä, vähiten murrosikäinen as-lapsi.

        Tunnen suurta surua asiasta, olen pahoillani kaikesta, varsinkin siitä, että en jaksanut enää ymmärtää ja tukea häntä hänen vaikealla tiellään, mutta minulla ei ollut vaihtoehtoa, lasten takia. Lapsille on suotava normaali elämä, lapsilla on oikeus elää normaalissa kodissa, ja siinä ei aikuisen miehen, joka on tavallaan lapsenkengissä, ole mitään oikeuksia.

        Hänkin halusi lapset itselleen, omaisuudekseen, kuten sinä. Mitenkään muuten hän ei ole koskaan osallistunut lasten elämään. Se, että minä olen huolehtinut lapsista koko heidän olemassa olon ajan, sillä ei ollut mitään merkitystä (hänen mielestään) kun hän päätti haluta lapset. Kun lausunto isän kykenemättömyydestä hallita omaa elämäänsä, saati lasten, tuli sossusta, hänen oli nöyrryttävä pakon edessä, mutta tuskinpa hän lopettaa. Sen verran hän on tolkuissaan, ettei vahingoita minua, jota pelkään aika ajoin kuitenkin. As-miehen viha on koko elämän kestävää, minä olen kohde, ja siksi kadun nuoruuden typeryyttäni. En suinkaan lapsiani.

        "As-miehen viha on koko elämän kestävää, minä olen kohde, ja siksi kadun nuoruuden typeryyttäni. En suinkaan lapsiani."

        Assimiehet eivät ole pitkävihaisia - nyt puhut psykopaatista!


      • yöastiaan?
        Simaämpäri kirjoitti:

        " mikä on todennäköisyys että se periytyy jos isi on assi ja äiti tavis? "

        Oliko tällä miehellä ämpäri (narsisti)-diagnoosi vai yöastia(asperger) -diagnoosi?


      • Simaämpäri
        assi kirjoitti:

        "As-miehen viha on koko elämän kestävää, minä olen kohde, ja siksi kadun nuoruuden typeryyttäni. En suinkaan lapsiani."

        Assimiehet eivät ole pitkävihaisia - nyt puhut psykopaatista!

        Ei kai yleensä, mutta kun

        kuvioissa on vahva koordinoija ja kartanlukija
        systemaattinen järjestelijä ja puolestatekijä
        joka on yhden-asian-nainen
        joka pitää asian koko ajan mielessä,
        niin as-mieskin on pitkävihainen.

        Kuten vanhin lapseni sanoi
        "Ei iskällä olisi intoa tällaiseen, mutta kun SILLÄ on ..."


      • Simaämpäri
        yöastiaan? kirjoitti:

        Oliko tällä miehellä ämpäri (narsisti)-diagnoosi vai yöastia(asperger) -diagnoosi?

        Vuosia sitten televisiosta tuli doggari as-ihmisistä. Katsoimme sitä yhdessä ja kun erästä keski-ikäistä as-miestä ja hänen vaimoaan haastateltiin, exäni sanoi, että hän on selvästi asperger. Muuta diagnoosia hänellä ei ole. Vain kaikki se mitä olen itseni ja lasteni takia lukenut ja tutkinut puoltaa hänen sanomaansa.

        JOS olisimme vielä yhdessä, saisin hänet tutkimuksiin, joka voisi helpottaa hänenkin elämäänsä ja hän saisi jonkun konkreettisen syyn siihen miksi hän on sellainen kuin on. Tässä riitatilanteessa hän ottaisi ehdotuksen tyttyilynä ja pilkkana.

        Kun luet narsistisen luonteen ominaisuuksia, suurin osa käy käsikädessä voimakkaan asperger-ihmisen kanssa. Ei aina, mutta hyvin pitkälti. Ja tämä on vain mutua, siihen mitä olen lukenut ja kokenut. Mutta amer. tutkimus tuli kuin tilauksesta vankentamaan ajatuksiani, liekö totta, se tutkimus, olen skeptinen.

        Narsistillakaan ei ole kovin hyvää itsetuntoa, kuten harvalla as-ihmiselläkään, ja itseään he peilaavat toisiin ihmisiin ja mikä sen parempi kohde on kuin omakuva - peilissä?

        Kun palsta aloitti, kirjoitin tällä nikillä syystä, että lapseni oppi sisäsiistiksi apunaan vanha simaämpäri; sana tuo minulle erittäin hienoja muistoja mieleen.


      • Simaämpäri
        tutkimus? kirjoitti:

        "Amerikkalainen tutkimus, jonka luin vuoden vaihteessa viittaa voimakkaasti siihen suuntaan, että asperger ja narsismi ovat lähes yksi ja sama asia"

        Mikä se tutkimus oli?

        Olisin heti laittanut linkin juttuun jonka luin, jos muistaisin sen. Mutta nyt se on hiukan vaivan takana, koska joudun käymään monta linkkiä läpi; laitan sen kun löydän. En ehkä tänään, koska joudun jättämään koneeni yksin työpaikalle muutamaksi päiväksi.

        Kuten mainitsin toisessa puheenvuorossani, olen skeptinen kaikenlaisiin tutkimuksiin, koska varsinkin Amerikka on luvattu maksettujen tutkimusten maa. Mutta miksi kukaan haluaisi maksaa narsismi-asperger- väitteestään, koska se ei hyödytä taloudellisesti ketään?


      • Simaämpäri
        tutkimus? kirjoitti:

        "Amerikkalainen tutkimus, jonka luin vuoden vaihteessa viittaa voimakkaasti siihen suuntaan, että asperger ja narsismi ovat lähes yksi ja sama asia"

        Mikä se tutkimus oli?

        Psykopaattiaspergernarsisti-otsikolla linkissä:

        http://www.saunalahti.fi/msiivola/krit/tunne_alysi.html


      • Simaämpäri
        assi kirjoitti:

        "As-miehen viha on koko elämän kestävää, minä olen kohde, ja siksi kadun nuoruuden typeryyttäni. En suinkaan lapsiani."

        Assimiehet eivät ole pitkävihaisia - nyt puhut psykopaatista!

        Loukkaako vertaus sinua ja miksi?

        Minusta pitää olla silmät avoimina ja tutkia kaikkia vaihtoehtoja, joita on vilauteltu!
        Mihin perustat väitteesi, että as-miehet eivät ole pitkävihaisia?

        Minusta asia on mielenkiintoinen. Eikä narsistikaan itselleen mitään voi, miksi narsismi-"dg" olisi sen kamalampi vaihtoehto kuin as'kaan?

        Minusta narsismi on vain sana, jonka ympärillä on negatiivinen aura, ja as jotenkin enemmän lääketieteellinen väittämä. Jospa mytologian Narkissos onkin ollut asperger?

        Olen pahoillani jos pohdiskeluni loukkaa jota-kuta, se ei ole tarkoitukseni. Pelkästään mielenkiinnosta lapsiani (ja yleensä lahjakkaita ihmisiä) kohtaan olen ottanut harrastuksekseni saada lisäselvitystä assiin muutenkin kuin perinteisen lääketieteen antamin eväin.

        Olen myös erittäin kiinnostunut skitsofreenisten ja autistien ihmisten yhteneväisyyksistä.


      • joona
        Simaämpäri kirjoitti:

        Minäkin kuvittelin ensin exäni olevan narsistinen luonne, mutta tänä päivänä tiedän hänen olevan aspergerin. Amerikkalainen tutkimus, jonka luin vuoden vaihteessa viittaa voimakkaasti siihen suuntaan, että asperger ja narsismi ovat lähes yksi ja sama asia.

        jos Amerikassa on yksi tutkimus jonka mukaan as ja narsistinen luonnehäiriö saattaisivat olla sama asia, niin toisaalta sitä vastaan väittävät kymmenet muut tutkimukset. Tuskinpa yksikään suomalainen(kaan) alan asiantuntija allekirjoittaisi tuota väitettä.


      • joona
        Simaämpäri kirjoitti:

        Loukkaako vertaus sinua ja miksi?

        Minusta pitää olla silmät avoimina ja tutkia kaikkia vaihtoehtoja, joita on vilauteltu!
        Mihin perustat väitteesi, että as-miehet eivät ole pitkävihaisia?

        Minusta asia on mielenkiintoinen. Eikä narsistikaan itselleen mitään voi, miksi narsismi-"dg" olisi sen kamalampi vaihtoehto kuin as'kaan?

        Minusta narsismi on vain sana, jonka ympärillä on negatiivinen aura, ja as jotenkin enemmän lääketieteellinen väittämä. Jospa mytologian Narkissos onkin ollut asperger?

        Olen pahoillani jos pohdiskeluni loukkaa jota-kuta, se ei ole tarkoitukseni. Pelkästään mielenkiinnosta lapsiani (ja yleensä lahjakkaita ihmisiä) kohtaan olen ottanut harrastuksekseni saada lisäselvitystä assiin muutenkin kuin perinteisen lääketieteen antamin eväin.

        Olen myös erittäin kiinnostunut skitsofreenisten ja autistien ihmisten yhteneväisyyksistä.

        Vaikka selvästikin sinusta on kiva luoda teorioita ja asettaa entiset teoriat kyseenalaisiksi, älä sentään koko tieteenalaa kuittaa omilla pohdinnoillasi.

        Alan tutkijoilla on näkemystä ja kokemuksesta moninkertaisesti yli sen mitä sinulla. Ovatpa myös perehtyneet muuallakin tehtyyn tutkimukseen.

        Minun lyhyellä ja kapealla perspektiivilläni as ja naristinen luonnehäiriö ovat kyllä kovin kaukana toisistaan.


      • joona
        Simaämpäri kirjoitti:

        Vuosia sitten televisiosta tuli doggari as-ihmisistä. Katsoimme sitä yhdessä ja kun erästä keski-ikäistä as-miestä ja hänen vaimoaan haastateltiin, exäni sanoi, että hän on selvästi asperger. Muuta diagnoosia hänellä ei ole. Vain kaikki se mitä olen itseni ja lasteni takia lukenut ja tutkinut puoltaa hänen sanomaansa.

        JOS olisimme vielä yhdessä, saisin hänet tutkimuksiin, joka voisi helpottaa hänenkin elämäänsä ja hän saisi jonkun konkreettisen syyn siihen miksi hän on sellainen kuin on. Tässä riitatilanteessa hän ottaisi ehdotuksen tyttyilynä ja pilkkana.

        Kun luet narsistisen luonteen ominaisuuksia, suurin osa käy käsikädessä voimakkaan asperger-ihmisen kanssa. Ei aina, mutta hyvin pitkälti. Ja tämä on vain mutua, siihen mitä olen lukenut ja kokenut. Mutta amer. tutkimus tuli kuin tilauksesta vankentamaan ajatuksiani, liekö totta, se tutkimus, olen skeptinen.

        Narsistillakaan ei ole kovin hyvää itsetuntoa, kuten harvalla as-ihmiselläkään, ja itseään he peilaavat toisiin ihmisiin ja mikä sen parempi kohde on kuin omakuva - peilissä?

        Kun palsta aloitti, kirjoitin tällä nikillä syystä, että lapseni oppi sisäsiistiksi apunaan vanha simaämpäri; sana tuo minulle erittäin hienoja muistoja mieleen.

        assin ja narsistin luonteessa on hyvin syvällekäypä perusero. Assi ei ole manipuloiva, päinvastoin hän jää suu auki koko manipulointikäsitteen edessä. Naristin yksi peruspiirteitä on toisten manipulointi.
        Tästä aukeaa sitten näiden luonteiden erot, jotka näkyvät hyvin selvinä kun tuon tajuaa.


      • ritalin
        assi kirjoitti:

        "As-miehen viha on koko elämän kestävää, minä olen kohde, ja siksi kadun nuoruuden typeryyttäni. En suinkaan lapsiani."

        Assimiehet eivät ole pitkävihaisia - nyt puhut psykopaatista!

        Aspergerin oireyhtymän diagnosointikriteereissä on kohta; henkilö ei kykene unohtamaan kokemiaan loukkauksia. As tekee tuossa kyseisessä tilanteessa toisen elämän hankalaksi, koska on suuttunut ja surullinen.
        Psykopaatti tekee vain siksi, että haluaa pilata toisen elämän.
        Lisäksi vielä, että aika luuseri kaveri, jos hakee oikeudesta asiaan tukea.

        Niin ja voisin vielä lisätä, että as kyllä luokitellaan rikospsykologiassa sosiopatiaksi ja tavallinen ihminen ei pysty tekemään sellaisia väkivaltarikoksia, mitä assi pystyy.


      • niksu
        joona kirjoitti:

        assin ja narsistin luonteessa on hyvin syvällekäypä perusero. Assi ei ole manipuloiva, päinvastoin hän jää suu auki koko manipulointikäsitteen edessä. Naristin yksi peruspiirteitä on toisten manipulointi.
        Tästä aukeaa sitten näiden luonteiden erot, jotka näkyvät hyvin selvinä kun tuon tajuaa.

        paremmin ei voisi assin ja narsisitin eroa sanoa. Liian usein myös assi joutuu narsisitin uhriksi, niin kuin itsen olen joutunut.


      • niksu
        assi kirjoitti:

        "As-miehen viha on koko elämän kestävää, minä olen kohde, ja siksi kadun nuoruuden typeryyttäni. En suinkaan lapsiani."

        Assimiehet eivät ole pitkävihaisia - nyt puhut psykopaatista!

        mies, mutta vietävän pitkävihainen. Jos koe tulleeni tahallisesti loukatuksi, en anna ikinä anteeksi. Tosin en pyri tuhoamaan loukkaajaa, niin kuin psyko tekee. Psykohan ottaa elämän tehtäväkseen loukkaajansa tuhoamisen. Mä taas keskityn koiriini ja hevosiini, mutta loukkaajaan suhtaudun jäätävästi.


      • niksu
        Simaämpäri kirjoitti:

        Minäkin kuvittelin ensin exäni olevan narsistinen luonne, mutta tänä päivänä tiedän hänen olevan aspergerin. Amerikkalainen tutkimus, jonka luin vuoden vaihteessa viittaa voimakkaasti siihen suuntaan, että asperger ja narsismi ovat lähes yksi ja sama asia.

        kehitytään, kun minä kuvan kehitys lähtee kehittymään väärin esim. vääränlaisen äiti-lapsi suhteen takia. Assiksi taas synnytään. Siinähän tuo ero tulikin.
        Periaatteessa assistakin voi tulla narsisiti.


      • huimia kirjoitti:

        Mutta hyvin olet miettinyt - miten selvitä. Eli lykkyä tykö.

        Tuskin voidaan puhua suunnitelmasta vielä tässä vaiheessa. Ideasta pikemminkin. Ja toistaiseksi olen saanut täällä lukea varsin vähän mitä saisi minut pitämään ideani huonona.
        Tiedä häntä, jos tapaan jonkun järkevän, kohtuullisen naisen, niin hyvinkin voi olla mahdollista että haluan perustaa sen kanssa normaalin perheen. Jos ei, niin voin sitten mahdollisesti katsoa miten toteuttamiselpoinen tuo alkuperäinen idea loppujen lopuksi on.
        Kiitos jokatapauksessa hyvästä palautteesta. Tosiaan, olen saanut kuulla olevani analyyttinen ja harkitseva tyyppi.


      • niiiiiiin
        Jean-L kirjoitti:

        Tuskin voidaan puhua suunnitelmasta vielä tässä vaiheessa. Ideasta pikemminkin. Ja toistaiseksi olen saanut täällä lukea varsin vähän mitä saisi minut pitämään ideani huonona.
        Tiedä häntä, jos tapaan jonkun järkevän, kohtuullisen naisen, niin hyvinkin voi olla mahdollista että haluan perustaa sen kanssa normaalin perheen. Jos ei, niin voin sitten mahdollisesti katsoa miten toteuttamiselpoinen tuo alkuperäinen idea loppujen lopuksi on.
        Kiitos jokatapauksessa hyvästä palautteesta. Tosiaan, olen saanut kuulla olevani analyyttinen ja harkitseva tyyppi.

        et ole asperger vaan sinulla on narsistinen luonnehäiriö.


      • Erityisluokkalainen
        Jean-L kirjoitti:

        Juuri tuollainen kiljukerho on yksi asia mistä haluan lastani varjella, hintaan mihin hyvänsä.
        Toinen on erityisluokat. Huh, kun muistelee sitä luokkaa mitä meidän ala-asteella oli, niin se oli kyllä sellainen ihmisten kaatopaikka ettei mitään rajaa. Sinne laitettiin yleensä häirikköoppilaat pois normaaleja häiritsemästä. Minun lapsia ei sellaseen seuraan laiteta!
        Luokka, joka koostuu pelkästään autisteista, on sitten aivan eri juttu. Sellaiselle laittaisin lapseni erittäin mielelläni.

        Olen hyvin vihainen kiitos sinun halventavan paskanjauhonnan tuloksenä syntyneen ydinkusijätteesi sisältävän viestisi anteeksi todella huono kielenkäyttöni mutta SINÄ sanot viestissäsi että ME
        kaikki erityisluokan oppilaat olisimme jotain paskasakkia. Sanon sinulle nyt että KAHTO PEILIIN ja mieti olisikohan sinussa itsessäsi jotain "epänormaalia" ja muuten luokallani on yksi lievästäi autistinen oppilas ja hän pärjää ihan hyvin meidän "epänormaalien" "kaatopaikka" ihmisten
        kanssa ps:Äläkä koskaan enää luule olevasi kyllin normaali sanomaan asiaa luokasta josta et mitään tiedä


    • isotyttö.

      Olette varmaan lukeneet sadun komesta karhusta ja pikkutytöstä, joka sovitti itsensä heidän talouteensa...

      Isotyttöjen nallekarhutarina on Barbara Jacobs; Loving Mr Spock.

      Voi auttaa ymmärtämään - miksi tuli valittua juuri tuon ison nallekarhun sänky.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Nainen, yrittäessäsi olla vahva olet heikoksi tullut

      Tiedätkö mitä todellinen vahvuus on? Selviätkö, kun valtakunnat kukistuvat? Miten suojaudut kun menetät kaiken? :/
      Ikävä
      213
      1732
    2. Miettimisen aihetta.

      Kannattaa yrittää vain niitä oman tasoisia miehiä. Eli tiputa ittes maan pinnalle. Tiedoksi naiselle mieheltä.
      Ikävä
      141
      1455
    3. Sun ja kaivattusi

      ikäero? Kumpi vanhempi, m vai n?
      Ikävä
      76
      1283
    4. Mitkä on 3 viimeistä sanaa

      sun ja kaivattusi viesteilyssä? Ensin sun, sitten kaivatun?
      Ikävä
      54
      1173
    5. Kai sä näät

      Ku sua katson et olen aika rakastunut. Rakkaus ei vain ole aina niin yksinkertaista
      Ikävä
      74
      1075
    6. Mikä on ollut

      Epämiellyttävin hetki sinun ja kaivattusi romanssissa?
      Ikävä
      109
      999
    7. Nainen miltä tuntuu olla ainoa nainen Suomessa, joka kelpaa ja on yheen sopiva minulle

      Sydämeni on kuin muuri, valtavat piikkimuurit, luottamusongelmat, ulkonäkövaatimukset, persoonavaatimukset ja älykkyysva
      Ikävä
      55
      970
    8. Kesän odotuksia hyrynsalmella

      Kyllä kesällä hyrynsalmellakin on mahdollisuus osallistua kylän menoon monella tavalla . On kaunislehdon talomuseolla
      Hyrynsalmi
      7
      963
    9. Just nyt mä

      En haluais sanoa sulle mitään. Voisi vaikka istua vierekkäin hiljaa. Ehkä nojaten toisiimme. Tai maata vierekkäin, ilman
      Ikävä
      53
      880
    10. Piristä mua ystävä

      Hyvä💫...
      Ikävä
      82
      850
    Aihe