Miksi en voi elää yhtäkään päivää ajattelematta mahdollisia sairauksia joita minulla on? Miksi kuolema tuntuu kolkuttavan heti oven takana, vaikka olen vasta kolmekymppinen? Miksi jatkuvasti pitää tarkkailla itseään ja pelätä kaikkea?
Joskus minulla oli aikoja, että tämä turvaton olo johti erilaisiin lihasnykimisiin silmäkulmissa, otsassa ja kasvoissa. Tärinää tuli käsiin ja niskaan, silloin olin myös hyvin herkkä erilaisille äänille, säikähdin esim. töissä jotain kolahdusta niin että vavahdin...Elämä oli silloin yhtä helvettiä ja joskus jäin töistäkin pois.
Tutkimuksiakin näiden oireiden perusteella on tehty eikä mitään vakavampaa ole löytynyt. Onhan se tietty huojentavaa, mutta entäs sitten kun tulee jotain uusia oireita? Pitäiskö taas mennä lääkäriin?
Tällaisena tätä on jatkunut puolet elämästäni ja pääkoppakin on tutkittu niin psyykkisesti kuin nykyteknologiankin avulla. Ei löytynyt skitsofreniaa eikä epilepsiaa, vain "lievää depressiota" ja paniikkihäiriötä vaihtelevasti.
Mutta itsepä sen kuitenkin tiedän että avainsana on PELKO. Ellei se aiheuta kaikkia kipuja ja ahdituksia, tykytystä ja vapinaa, ainakin se lisää niiden voimakkuutta. Ja jotenkin on niin pirullista kun tuntee olevansa aivan yksin näiden vaivojen kanssa, vaikka olen perheellinen ja työssäkäyvä mies. Lääkityksessä voisi olla tarkistamista, mutta sille linjalle ei ole mitään haluja, haluan pitää lääkeannoksen mahdollisimman pienenä. Huoh, kurjaa.
Joskus minulla oli aikoja, että tämä turvaton olo johti erilaisiin lihasnykimisiin silmäkulmissa, otsassa ja kasvoissa. Tärinää tuli käsiin ja niskaan, silloin olin myös hyvin herkkä erilaisille äänille, säikähdin esim. töissä jotain kolahdusta niin että vavahdin...Elämä oli silloin yhtä helvettiä ja joskus jäin töistäkin pois.
Tutkimuksiakin näiden oireiden perusteella on tehty eikä mitään vakavampaa ole löytynyt. Onhan se tietty huojentavaa, mutta entäs sitten kun tulee jotain uusia oireita? Pitäiskö taas mennä lääkäriin?
Tällaisena tätä on jatkunut puolet elämästäni ja pääkoppakin on tutkittu niin psyykkisesti kuin nykyteknologiankin avulla. Ei löytynyt skitsofreniaa eikä epilepsiaa, vain "lievää depressiota" ja paniikkihäiriötä vaihtelevasti.
Mutta itsepä sen kuitenkin tiedän että avainsana on PELKO. Ellei se aiheuta kaikkia kipuja ja ahdituksia, tykytystä ja vapinaa, ainakin se lisää niiden voimakkuutta. Ja jotenkin on niin pirullista kun tuntee olevansa aivan yksin näiden vaivojen kanssa, vaikka olen perheellinen ja työssäkäyvä mies. Lääkityksessä voisi olla tarkistamista, mutta sille linjalle ei ole mitään haluja, haluan pitää lääkeannoksen mahdollisimman pienenä. Huoh, kurjaa.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Ymmärrä TÄYSIN mistä kärsit. Olen juuri samanlainen tapaus. Minulla on ihan jumalaton läjä ollut oireita viimesten vuosien aikana, eikä mitään ole koskaan löytynyt, vaikka kaikki tutkimukset oon läpi käyny. Sinua vaivaa AHISTUNEISUUS.
Itellä on jatkuvaa lihasnykimistä ympäri kehoa ollut monta kuukautta, ja kaikkea muutakin on koko ajan riesana. Nyt pelkään maksa tai haima syöpää, koska minulla on ylävatsassa oikealla jatkuva outo painamisen tunne jne...
Elämäni on täynnä sairauden pelkoa. En juuri muuta tee, kuin tutkin ja pelkään oireitani, jotka tosin ovat hankalia ja momimuotoisia. Mutta mitään ei löydy, vaikka miten tutkii.
jos haluut kirjotella, niin osote on [email protected]
pelkoa ja muitakin pelkoja. Pelkään aina jotain oireita mitä mulla on että ne on jotain vakavaa. Lääkäriin menemiseen on iso kynnys kun pelkään että multa löydetään joku vakava sairaus.
Olen ottanut tarvittaessa pelkotiloihin ja ahdistukseen lääkettä, mutta ei hirveesti ole auttanut. Taidan kuitenkin mennä lääkäriin vaihtamaan tuon lääkkeen.
Kiva tietää että on muitakin jotka pelkäävät sairauksia.
välillä olen aivan varma että sairastan jotain sairautta, kipua on tuntunut vatsan seudulla jo vuosia. varmaa on kuitenkin se, että en kuvittele oireita, välillä kipu on todella kovaa. eikä stressikään kai asiaa auta..
lääkärit tuntuvat ottavan kaiken vitsinä ja kehottavat vain vähentämään alkoholia ja tupakkaa mutta en edes polta säännöllisesti (juon kyllä lähes joka viikonloppu, olen opiskelija vaikkei se nyt varmaan asiaan vaikuta). olisi mukava saada selville onko jotain vialla ja ennen kaikkea päästä tästä jatkuvasta sairauden pelosta.
on samalla mukavaa että ikävää havaita, että kohtalotovereita löytyy. toivottavasti pelot joskus hellittävät itse kunkin kohdalla.
Edelliseen haluisin vaan sanoa, että jos kipu vatsassa on ollut vuosia...se ei ole mitään todellakaan vakavaa:) Itellä on nyt maksa/haimasyövän pelko, koska on oikealla yläällä vatsassa outoja tuntemuksia ja kipuja...ja nyt on vielä tullu etova olokin:(
Pelottaa.....
Samoin täällä..kaikki taudit vuorotellen ja sitten vielä luen kaikista taudeista..ja kaikkein vakavimmat oireet sopivat juuri minuun..
Siltä ainakin tuntuu..Ihme kyllä kun ne oireetkin tuntuvat ihan todellisilta..
Mutta kun tulee muuta ajateltavaa niin oireet itsellä häviää..