Lopetin tupakoinnin 11.2.2006

yö unet jää vähän lyhkäseksi ja pientä alakuloa mielenalueella. Onkohan tää surutyötä rakkaasta kaverista , tupakasta. Todellisuudessa tupakka on vihollinen , joka on naamioitunut ystävän viittaan.

kiristysruuvi kirjoitti:

yö unet jää vähän lyhkäseksi ja pientä alakuloa mielenalueella. Onkohan tää surutyötä rakkaasta kaverista , tupakasta. Todellisuudessa tupakka on vihollinen , joka on naamioitunut ystävän viittaan.

Hyvä hyvä, tsemppiä vaan, kyllä se siitä helpottaa.
Itse lopetin 1.1.2006, ja olen pysynyt päätöksessäni. Monikymmenvuotinen kaveri piti jättää, suru on ollut puserossa, ja alakuloa. Pinnakin oli kireällä. Aluksi oli univaikeuksia, mutta ne menivät ohi noin kuukaudessa. Sitten oli myös ummetusta (edelleenkin), eipä muuta kummempaa. Korvaavia tuotteita en ole käyttänyt. Motivaatio on tärkeintä, se on kyllä ihan tahdon asia! Päätin näyttää itselleni, ja myös toisille, että pystyn siihen, ja luonteen lujuutta löytyy. Ajatelkaa niin, niin onnistutte.

Mrs.January kirjoitti:

Hyvä hyvä, tsemppiä vaan, kyllä se siitä helpottaa.
Itse lopetin 1.1.2006, ja olen pysynyt päätöksessäni. Monikymmenvuotinen kaveri piti jättää, suru on ollut puserossa, ja alakuloa. Pinnakin oli kireällä. Aluksi oli univaikeuksia, mutta ne menivät ohi noin kuukaudessa. Sitten oli myös ummetusta (edelleenkin), eipä muuta kummempaa. Korvaavia tuotteita en ole käyttänyt. Motivaatio on tärkeintä, se on kyllä ihan tahdon asia! Päätin näyttää itselleni, ja myös toisille, että pystyn siihen, ja luonteen lujuutta löytyy. Ajatelkaa niin, niin onnistutte.

Se tasoittaa mielialaa, rentouttaa, parantaa peruskuntoa, olotilaa ja poistaa stressiä. Vaikka se ehkä sinulla saattakin olla vaikeaa, käy juoksemassa kaksi kertaa viikossa säännöllisesti vähintään 35 minuuttia yhtämittaisesti. Kun juokset, juokse niin hiljaa ja tasaisesti, ettei sinun täydy pysähtyä.

Mrs.January kirjoitti:

Hyvä hyvä, tsemppiä vaan, kyllä se siitä helpottaa.
Itse lopetin 1.1.2006, ja olen pysynyt päätöksessäni. Monikymmenvuotinen kaveri piti jättää, suru on ollut puserossa, ja alakuloa. Pinnakin oli kireällä. Aluksi oli univaikeuksia, mutta ne menivät ohi noin kuukaudessa. Sitten oli myös ummetusta (edelleenkin), eipä muuta kummempaa. Korvaavia tuotteita en ole käyttänyt. Motivaatio on tärkeintä, se on kyllä ihan tahdon asia! Päätin näyttää itselleni, ja myös toisille, että pystyn siihen, ja luonteen lujuutta löytyy. Ajatelkaa niin, niin onnistutte.

Vilpittömät onnittelut Sinulle. Uskon, että lopettamisesi onnistuu.
Minä poltin yli 45-vuotta ja heitin vajaa vuosi sitten tupakan pois.Se onnistuu vain oikealla asenteella ja motivaatiolla.Siihen ei auta purkat, ikä laastarit, kunhan on sellainen asenne, kuin Sinulla.
Kestä. Jokainen päivä tulee olemaan vastedes helpompaa.