Liukastuin erään yrityksen pihalla ja ranteeni murtui. Sairasloma kesti 7 viikkoa ja minulla oli monenlaisia hankaluuksia vamman takia. Onko kenelläkään kokemuksia siitä, mitä kaikkea voin vaati korvauksena ko. yritykseltä?
Korvauksia liukastumisesta
tälliälli
51478
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Taitaa olla aika vaikea näin pitkän ajan jälkeen todistaa, että liukastuit juuri siellä pihalla ja että se oli huonosti hoidettu liukastuessasi. Suomessa korvauksia tuomitaan aika nihkeästi eli todelliset kulut korvataan, mutta muuten ei olla rempseitä korvauspolitiikassa.
...sama kirjoittaja joka mietti paljonko voi 'vaatia' korvausta. 'Vaatia' voit vaikka mitä, mutta vahingosta vastuussa olevalla ei ole velvollisuutta maksaa muuta kuin se mistä on lain mukaan vastuussa. Jos korvaus haetaan esimerkiksi vastuuvakuutuksesta niin korvaukset maksetaan niiden säännösten mukaan eli lääkärikulut, ansionmenetys, mahdollinen kuntoutus tai avustus kotona, jos ei ole selvitynyt itse ja pysyvästä haitasta voi saada korvausta.
Mutta ei ole olemassa mitään sellaista käytäntöä siitä, että kuka tahansa jotain vahinkoa kärsinyt voi ikän kuin lottoamalla VAATIA jotain summaa, jonka sitten saisi ihan vaan ekstrana kaikkien muiden päälle. Jos yritys/yrityksen vakuutus on jo maksanut vahingonkorvauslain mukaiset korvaukset em. asioista eikä pysyvää vammaa jäänyt, niin et voi vaatia mitään korvausta.
Tai vaatia voit, mutta maksamisvelvollisuutta ei ole.
Ihan vaan tiedoksi, että en ole aikaisemmin kirjoittanut tälle palstalle.
Löysin asiaan liittyviä ohjeita. Kyllä niissä sanotaan selkeästi, että laiminlyönnistä voi vaatia korvauksia. Kulunut aika ei ol ongelma, koska olen ilmoittanut asiata jo puhelimitse vahingon satuttua ko. kiinteistölle ja todistajia on.
Ohjeita:
http://www.vakuutusneuvonta.fi/info/liukopas/print.htm
http://www.liikennevahinkolautakunta.fi/quideline.asp?id=80
Minun tapauksessani korvausvaade menee haarukkaan 1000-2900 euroa.
Vertausta lottoon en ymmärrä. Saan hoitokorvaukset työnantajan vakuutuksesta, koska vaihinko sattui työajalla. "Kipu ja särky"-korvausta tulen ainakin vaatimaan.
...1000-2900e. Go for it. :)
Mutta jos tuollaisia korvauksia sattuisikin olemaan, niin lue määritelmät tuostakin kohtaa kunnolla. Alle kahden kk:n työttömyys: 200-1000e.
Että sillä lailla. Sairausajan palkan lisäksi tarvitsisit pari tonttua vielä päälle..? Johan tässä kannattaisi itsekunkin olla pari kertaa vuodessa turvallaan.
Vahinko on aina vahinko ja ikävää, että sellaisia sattuu. On ihan oikein, että joku maksaa kulut ja kustannukset mitä tulee, jos syy on jonkun muun. Mutta ikävää, että näihin alkaa meillä Suomessakin periytyä jenkkiläinen vaatimisen kulttuuri.
Koska monilla henkilöillä näyttää olevan kummallisia käsityksiä vahingonkorvausoikeudesta, selvitänpä tässä muutamia perusasioita.
Ensinnäkin, se, joka aiheuttaa moitittavalla menettelyllään toiselle vahingon, on korvausvastuussa vahingosta. Vai pitäisikö vahingonaiheuttajan päästä kuin koira veräjästä? Pitäisikö meidän olla huolestuneita sellaisen henkilön rahoista, joka viis veisaa muiden turvallisuudesta? Vahingonkärsijää on turha syyllistää mistään ahneudesta. Tottakai jokaisella on oikeus saada ne korvaukset, joihin voimassa oleva laki hänet oikeuttaa.
Kiinteistön omistajalla/haltijalla on velvollisuus huolehtia siitä, että kiinteistöllä voidaan turvallisesti liikkua. Talvella tämä tarkoittaa sitä, että liukkautta on olosuhteiden edellyttämällä tavalla torjuttava. Yleisesti käytetyt kulkuväylät on siis hiekoitettava tarpeen vaatiessa. Mikäli liukkauden torjunta laiminlyödään ja joku kaatuu tämän vuoksi kiinteistöllä ja saa vammoja, on se, jonka olisi pitänyt huolehtia liukkauden torjunnasta, velvollinen korvaamaan laiminlyönnistään aiheutuneen vahingon. Yksinkertaista, eikö vain.
Korvauksen suuruus määräytyy vahingonkorvauslain ja oikeuskäytännön perusteella. Hoitokulut ja ansionmenetys kuuluu tietysti korvata. Myös muut vahingosta mahdollisesti aiheutuneet kulut tulee korvata (esim. rikkoutuneet/vereentyneet vaatteet, matkakulut hoitoon, ylimääräiset kodinhoitokulut). Lisäksi henkilövahingoissa tulee korvata ns. aineettomat vahingot kuten tilapäinen haitta (entinen kipu ja särky), pysyvä vika ja haitta sekä kosmeettinen haitta. Myös vahingosta aiheutunut psyykkinen häiriötila (esim. masennus, posttraumaattinen stressitila jne.) tulee korvata tilapäisenä tai pysyvänä haittana. Em. korvausten suuruus ei meillä ole mitenkään verrattavissa jenkkiläiseen systeemiin. Kyse on yleensä kohtalaisen pienistä summista. Esimerkiksi rannemurtuma, joka joudutaan leikkaamaan, mutta paranee normaalisti eikä aiheuta suurempaa pysyvää haittaa, oikeuttaa yleensä sellaiseen 1.500-2.000 euron tilapäisen haitan korvaukseen. Vamman laatu muuten ratkaisee sen, mihin korvausluokkaan vamma sijoittuu, ei sen aiheuttama työkyvyttömyys. Uusimmissa normeissa työkyvyttömyyden kestolla ei itse asiassa ole enää juuri mitään merkitystä, vaan vamman laatu ja vaikeusaste sekä sen vaatiman hoidon laatu ja toipumisen kestoaika ratkaisevat vammaluokan.