Elikkäs mites ton kytkimen kanssa kannattas pelailla talvisin?
Meinaan, että jos haluis että ei sudi yleensäkään talvella, niin pitäisi lähteä todella varovasti liikkeelle, ja tämähän syö kytkintä. Toisaalta, jos lähtisi liikkeelle niin, että nostaisi kytkimen melko ripeästi ylös, jolloin pyörät hieman sutisivat aivan minimaalisella pintakaasulla.
Eli jos haluaisi säästää kytkintä, kannattaisiko tuo "pikku sutiminen" minimikierroksilla, vai kuluttaako se taas muita osia ( muuta kuin bensaa )? Eikös noin saisi kytkimelle lisää elinaikaa, kuin tissuttelemalla liikennevaloissa varovasti?
Meinaan, että jos haluis että ei sudi yleensäkään talvella, niin pitäisi lähteä todella varovasti liikkeelle, ja tämähän syö kytkintä. Toisaalta, jos lähtisi liikkeelle niin, että nostaisi kytkimen melko ripeästi ylös, jolloin pyörät hieman sutisivat aivan minimaalisella pintakaasulla.
Eli jos haluaisi säästää kytkintä, kannattaisiko tuo "pikku sutiminen" minimikierroksilla, vai kuluttaako se taas muita osia ( muuta kuin bensaa )? Eikös noin saisi kytkimelle lisää elinaikaa, kuin tissuttelemalla liikennevaloissa varovasti?
Vastaukset 11
Vanhimmat
manuaalivaihteiset autot.
siirry sinäkin jo automaattivaihteisiin niin loppuu se hämmentäminen ja aina on pehmee liikkeellelähtö oikea vaihde.
Et taida montaa kilometriä pidempään kytkintä säästämällä päästä. Nykyään nuo kytkimet ovat niin pitkäikäisiä että et sinä auton omistuksen aikana joudu kytkintä vaihtaan vaikka sitä luistatatkin. Mielummin säästä sitä painelaakeria siten että laitat valoissa vapaalle ja nostat kytkimen ylös. Etkä pidä jalkaa siinä kytkinpolkimen päällä. Se on se kuluvampi osa.
painelaakeritkaan nykyään enää kulu. Se kuluminen ja palaminen oli VW puklan aikaa, jolloin painelaakeri oli hiililaakeri...
Vanha konsti tuohon sutimiseen on lähteä kakkosella liikkeelle, toimii!
Sitäpaitsi kyllä automaatinkin saa sutimaan, jos painaa varomattomasti kaasua. Minulla on automaatissakin 1 ja 2 asennot, jotka auttavat mm liikkeelle lähdössä, toki muutenkin.
auttavat verrattuna siihen että lähtisi d:llä?
yhtään mitään. Kuten ei kakkosella lähteminen keppivaihteisellakaan. Kyllä se on ihan jalan ja aivon välinen asia.
Nyt ei pojut oikein enää tiedä asiasta mitään!
Manuaalilla kakkosella ei ole yhtä suurta vääntöä kuin ykkösellä. Parhaiten tuon toteaa kokeilemalla, uskokaa pois!
Kyllä auton valmistajakin suosittelee automaatilla käyttämään liukkaalla paikalla kakkosta sutimisen estämiseksi. Tämäkin on käytännössä havaittu.
Te taidatte olla sen verran nuorempia, että tykkäätte ruopaista liikkeelle lähdöissä ja ette tämän vuoksi ymmärrä, mistä täällä oikein puhutaan...
aja sinä vaan sitä mondeota äläkä jorise joutavia.
Nyt uskallan epäillä toisen Monteo-miehen tietämystä automaatin pakkokytkentäasentojen todellisesta toiminnasta. Nääs tavallisessa automaattivaihteisessa autossa asento 2 tarkoittaa, että loota ei vaihda kakkosta suuremmalle vaihteelle. Silläkin asennolla liikkeelle lähtö tapahtuu siis ykkösellä, se vaihtaa kakkoselle aivan normaalisti, mutta ei enään siitä suuremmille vaihteille.
Jos jossakin neuvotaan, että automaatilla pitäisi liukkauden takia käyttää pakkokytkentää (asento 1 tai 2), niin ehkä taustalla on pelko suuremmilla nopeuksilla tapahtuvasta sutimisesta. Jos (ilman sutimisen estoa oleva) automaattilootainen auto alkaa sutimaan reilusti, niin nopeuden suurentuessa se D-asennossa pistää suurempaa pykälää. Jos vääntö riittää edelleen kuopimiseen, niin sutiminen on helposti niin suurta, että siinä on äidin pikku rallikuskilla ratissa pitelemistä.
Manuaalivaihteisella kakkosvaihteen käyttäminen liukkaalla on tosiaan vanha konsti.
Minusta pikku sutaus on paikallaan.
- Kytkinlevyä kuluttaa se, kun käyttää liikaa kaasua.
- Sutimista taas estää lähtö kakkosvaihteella, koska pyörille tulee vähemmän vääntöä, ei jaksa niin helposti sutia. Kuitenkin kakkosella lähtö kuluttaa kytkintä enemmän.
Katsos kytkin kuluu silloin kun luistaa: Moottorin vauhtipyörä pyörii sellaisella nopeudella, jollaista määräät kaasulla. Aluksi auto paikallaan, vaihde päällä, siis kytkinlevy vaihteen akselilla pysähdyksissä. Nostat kytkintä, painelevy painaa kytkinlevyn pyörivää vauhtipyörää vasten. Hankausta niin kauan kuin kytkinlevy on moottorin nopeudessa eli auto kyseisellä vaihteella moorrorin nopeudessa. Itse määräät, hankautatko kytkintä moottorin kierrosluvun tyhjäkäynti 800 vai kaasu pohjassa 6000 kierrosta minuutissa vai mitä siltä väliltä mukaiseen nopeuteen.
Jos haluat säästää sekä kytkintä että renkaita, lähdet ykkösellä niin pienellä kaasulla kuin sammumatta lähtee ja niin nopeasti kuin saat kytkimen nostettua. Nääs kytkimen luiston määrä on kytkimen hankausaika kertaa moottorin kierrosluku jaettuna kahdella (jos pyörät ei sudi).