Onko kenellekään muulle käynyt niin, että on päässyt siitä pahimmasta ujoudestaan eroon jos on joutunut syömään masennuslääkkeitä? Itselläni diagnosoitiin masennus viime syksynä ja sain lääkekuurin, joka on vieläkin menossa. Ehkä joskus joulun tienoolla (ja varsinkin joululoman jälkeen) luonteeni on jollain tapaa muuttunut avoimemmaksi ja rohkeammaksi, kynnys jutteluun ei enää ole niin suuri kuin masentuneena. Olen toki luonteeltani hieman "ujo" tai nykyään varmaankin vieraiden seurassa harvasanainen, mutta uskon että masennus pahensi vielä sitä ujoutta. Nyt kun olen toipumassa masennuksesta, tuntuu kuin näkisin itseni jotenkin uudessa valossa ja uskallan paremmin olla sosiaalinen ja jutella ihmisten kanssa. Olisi mielenkiintoista lukea jos muut on olleet masennuslääkekuurilla ja tällaista vastaavaa on sattunut... masennuksesta parannuttuani tosin yksinäisyys tuntuu pahemmalta kuin masentuneena, tekee mieli olla ihmisten kanssa ja taistella sitä yksinäisyyttä vastaan. Masentuneena sitä viihtyi paremmin omissa oloissaan eikä kaivannut niin kamalasti seuraa. No, onneksi on pari hyvää kaveria. Nekin olen tainnut saada masennuksesta toivuttuani, kiitos hyvän hoidon...
ujous hävisi osittain
masennuksesta eroon
2808
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
silloin niistä varmaan oli apua..sanoisin että niiden avulla selvisin silloin..
Minulle parasta lääkettä on oman itseni toteuttaminen... kun teen mitä tykkään niin olen onnellinen.. kaverit ja tutut ja muut ovat aina ilahduttavia, mutta multa menee hermot jos niiden kanssa pitää olla liian paljon... joskus tuntuu että pitää olla oikeasti hiukan itsekäs että pärjää, muuten satuttaa vain itseänsä. Oma rauha, ja sitten kun olen tehnyt juttuni hyvin niin olen hyvällä mielellä, ja kaveritkin tykkää enemmän.
ihan kuin meikäläisen suusta. olen käyttänyt em. lääkkeitä ja käytän vieläkin. viihdyn itsekseni ja teen omia juttujani. tuo lääkkeiden käyttö ei ole ollut kohdallani mitenkään huono asia. pystyn olemaan paljon suorempi ihmisiä kohtaan. tämän huomaan esim. työpaikalla jos joku yrittää "pompotella". osaan olla tarvittaessa hyvinkin aggressiivinen. mutta ainoastaan silloin jos siihen on aihetta. positiivisen palautteen antaminen ihmisille on ollut ehkä vaikein asia mulle, mutta nyt sitäkin voi opetella. ja se on kaikkein palkitsevinta. jo se että saa toisen hyvälle tuulelle on suorastaan ihmeellistä.