Hangossa, asiaa tutkitaan. Lintuinfluenssa tulee muuttolintujen mukana ilmeisesti yhtä varmasti kuin kevät. Veneilijöitä tämä koskettaa monella eri tavalla ja monessa paikassa, olemmeko valmistautuneet ja miten toimimme.
Jos ja kun veneilijät löytävät kuolleen (vesi)linnun, kenelle ilmoitetaan, mikä on ilmoituskynnys, miten yleensäkin tulee toimia.
Lintuinfluenssavirus kulkeutuu lintujen jätösten ja esim. jalkojen mukana. Miten laiturinpitäjät toimivat? Tiedossa on laitureita, joista ei "tyhjää" paikkaa löydy. Pitääkö laiturit pestä ja desinfioida, kuka tekee ja kuka maksaa? Miten jalkineet ja esim. koiran tassut voidaan puhdistaa? Linnunpelättimet tulevat arvoon arvaamattomaan, sijaitsevathan monet laiturit muuttolintujen reittien varrella, esim. Raision lahti ja Haahdenniemi.
Nyt kaivattaisiin selkeitä toimintaohjeita, hysteriaanhan ei tietysti ole aihetta. Aikataulukin on melko kireä, ensimmäiset muuttolinnut ovat jo täällä.
Jos ja kun veneilijät löytävät kuolleen (vesi)linnun, kenelle ilmoitetaan, mikä on ilmoituskynnys, miten yleensäkin tulee toimia.
Lintuinfluenssavirus kulkeutuu lintujen jätösten ja esim. jalkojen mukana. Miten laiturinpitäjät toimivat? Tiedossa on laitureita, joista ei "tyhjää" paikkaa löydy. Pitääkö laiturit pestä ja desinfioida, kuka tekee ja kuka maksaa? Miten jalkineet ja esim. koiran tassut voidaan puhdistaa? Linnunpelättimet tulevat arvoon arvaamattomaan, sijaitsevathan monet laiturit muuttolintujen reittien varrella, esim. Raision lahti ja Haahdenniemi.
Nyt kaivattaisiin selkeitä toimintaohjeita, hysteriaanhan ei tietysti ole aihetta. Aikataulukin on melko kireä, ensimmäiset muuttolinnut ovat jo täällä.
Vastaukset 8
Vanhimmat
hysteerinen konttorirotta kun tuollaisia edes viitsit miettiä.
Vain tädellinen tietämättömyys tai suunnaton tyhmyys, ehkä molemmat, voivat tuottaa tuollaisen johtopäätöksen.
Kyllä tuo lintuinfluenssa on syytä ottaa kaikella vakavuudella ja meidän kaikkien, oli sitten veneilijä tai ei, tehdä kaikki mitä tehtävissä on, jootei tauti leviäisi ja tarttuisi yhteenkään ihmiseen.
Joten terve pelko ei tässä asiassa ole pahitteeksi.
Tämä on lainausta lehtijutusta:
Lintuinfluenssan kulkeutuminen Itämeren Saksan puoleiselle rannikolle sai eilen myös suomalaisviranomaiset varpailleen.
Viranomaisten valmiussuunnitelmia kiirehditään, ja siipikarjaa ollaan määräämässä sisätiloihin heti lintujen kevätmuuton alkaessa.
IS esitti asiantuntijoille kysymyksiä lintuinfluenssasta. Mitä pitäisi muistaa jo nyt - tai viimeistään siinä vaiheessa, jos pelätty tauti leviää Suomeen muuttolintujen mukana?
Miten virus tarttuu linnusta ihmiseen? Riittääkö, että sairasta lintua koskettaa?
Virus voi tarttua esimerkiksi lintujen ulosteiden välityksellä sillä edellytyksellä, että ulostetta käpälöidään. Sormien läpi pelkästä kosketuksesta se ei sentään tartu, vaan virusta täytyy joutua hengitysteihin runsaita määriä.
Mitä pitää tehdä, jos linnunkakkaa menee käsiin vahingossa, vaikka kesällä laiturista?
Saippuapesu riittää. Aikuinen osaa tietysti varoa, ettei pistä seuraavaksi kättä suuhun, mutta lasten tekemisiä pitää valvoa. Pitää kuitenkin korostaa, että joka tapauksessa vain häviävän pieni osa lintujen kakoista sisältää virusta.
Tarttuuko virus tavallista helpommin lapsiin tai vanhuksiin?
Ei tiedetä, että ikäryhmien välillä olisi eroa. Iso osa sairastuneista on ollut lapsia, mutta se johtuu siitä, että he ovat altistuneet tartunnalle leikkiessään ja takapihoilla kontatessaan. Riskialueilla ei pidä päästää lasta liikkumaan ilman valvontaa.
Onko lomamatka syytä peruuttaa, jos kohdemaa kuuluu tautiriskimaihin?
Riittää kun muistaa talonpoikaisjärjen, hyvän käsihygienian sekä välttää paikkoja, joissa siipikarjaa myydään. Jos uimarannalla on kuolleita lintuja, ei sinne pidä mennä uimaan.
Kysymyksiin vastasivat Kansanterveyslaitoksen influenssalaboratorion johtaja Reijo Pyhälä, Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitoksen professori Liisa Sihvonen ja BirdLife Suomen tiedottaja Lauri Hänninen.
Tietääkseni virus tarvitsee eloperäisen alustan selviytyäkseen hengissä. Virus ei menesty kovin kauaa kuolleessa linnussa tai sen kakassa saati linnun höyhenissä tai räpylän jäljissä...
Korjatkaa jos olen väärässä!
Koko mailmassa on tähän mennessä kuollut lintuinfluensaan alle 100 ihmistä. Ja maailman väkiluku on n. 6 miljardia. Aivan tavalliseen flunssaan taitaa kuolla jopa Suomessa enemmän ihmisiä kuin 100. Puhumattakaan esim liikenteestä, ja hukkuuhan joka vuosi yli 100 henkilöä. Miksi ei näiden asioiden takia olla paniikissa?
Lintuinfluenssa muuttuu maailman laajuiseksi ongelmaksi vasta siinä vaiheessa kun se muodostaa tyypin joka tarttuu ihmisestä ihmiseen. Tämä ei kuitenkaan muodostu Suomessa koska täällä eivät kanat ja muu siipikarja asu samoissa tiloissa ihmisten kanssa.
Miten sitten pitäisi muuttaa tapojaan? Jos on tapana ollut kuolleiden linnunraatojen käsittely paljain käsin, tai linnun paskojen hierominen käsiin niin varmaankin kannattaa pestä kädet ennen kuin alkaa ruokailemaan. Normaali ihminen ymmärtääkseni vältää jo nyt kuolleita raatoja oli ne sitten lintuja tai nisäkkäitä ja sama erilaisten paskojen kanssa.
on aivan turhaa tässä vaiheessa aloittaa ihmisten pelottelu. Tiedotusvälineet voisivat käyttää aiheeseen uhratun ajan ja palstatilan oleellisempiin asioihin, kyllä viranomaiset valistavat kansalaisia, jos tilanne sitä vaatii.
Viranomaisten toiminnan varaan en uskaltaisi tuudittautua, vaikka yleensä niin onkin pakko tehdä.
Tieteen Kuvalehdessä oli juttua siitä, mikä koetaan uhkaksi ja mikä ei. Esimerkiksi ydinvoima on yksi pelottavimpia asioita, mitä löytyy. Silti se on tilastojen mukaan äärettömän turvallista. Autoilu taas aiheutta valtavasti uhreja joka päivä, siitä ollaan huolissaan, mutta ei paniikissa. Kyse on siitä, mikä koetaan tutuksi ja mikä vieraaksi. Lintuinfluenssasta ei tiedetä paljoakaan ja sillä on mahdollisuus levitä pandemiaksi, joten pahin mahdollisuus on karmea. Siksi se herättää pelkoa. Liikenne ei varmaan nykyisestä muutu hallitsemattomasti mihinkään, joten sen kanssa osataan olla.