minkälaista on opiskelu yliopistossa?

tuntien määrät eikä tuttien ..:D

Vaikea toki sanoa mitään yleistä, mutta itse opiskelen humanistisessa tiedekunnassa kieliä, joten sen perusteella voin jotain sanoa.

Eka syksynä oli kohtalaisen tiuha tahti, päivät oli lähinnä 8-14 tai 10-16, mutta jonakin viikonpäivänä saattoi olla vain yksi luento tai ei sitäkään. Pahimmillaan oli 14 kpl (90 minuutin) luentoja viikossa ja loppuvuodesta vain kaksi luentoa viikossa.. Kurssit siis alkavat eri aikoihin, eikä yliopistossa ole jaksosysteemiä eikä koeviikkoja joten viikot voivat olla hyvinkin vaihtelevia.

Tällä hetkellä minulla on 8 luentoa viikossa ja se on ihan ok määrä, sillä eihän se opiskelu todellakaan tässä vaiheessa enää rajoitu siihen että raahaudut yliopistolle ja nukahdat pöydän ääreen, etkä seuraa koko luentoa. Yliopistoon ei kannata pyrkiä jos ei ole oikeasti aineesta kiinnostunut, paitsi jos aikoo hakea seuraavassa haussa jotakin sellaista ainetta lukemaan johon on hyötyä aiemmista opinnoista.

Humanistisessa on itsellä ainakin ollut lähinnä 30-60 hengen luentoja (joilla siis pääpiirteittäin luennoitsija puhuu ja muut seuraavat) ja sit ihan tällaisia tunteja pienissä ryhmissä (noin kymmenen henkeä), joilla osallistutaan tuntien keskusteluihin, tehdään esitelmiä, suullisia esitelmiä ja kirjallisia töitä. Riippuu pitkälti toki kurssin pitäjästä ja sisällöstä, mutta kyllä on paljonkin kursseja joissa ns. "pitää puhua".

Kursseista toki selviää läpi jos vähänkään luennoilla (kaikki ei pakollisia) käy, mutta yliopistossa arvosanoilla ole enää niinkään väliä vaan sillä että ensin oppii oppimaan ja myöhemmin huomaa tulevansa koko ajan "tyhmemmäksi" kun havaitsee että on kaikenlaista mielenkiintoista tutkimusta tehty aiheista, mitkä eivät ole itsellä koskaan mieleen juolahtaneetkaan.

Pääsykokeissa kun onnistuu niin sit pääsee lukemaan yliopistoon ja siellähän on suht helppoa tutustua muihinkin aineisiin ja vaihtaakin alaa jos löytää jotain mielenkiintoisempaa.

Varmasti parempaa kuvausta löydät yliopisto-oppaista, joita ainakin minulle tyrkytettiin joka suunnasta lukiossa ollessani. Lisäksi netistä voit katsoa yliopistojen sivuilta minkälaisia kursseja aineisiin sisältyy käytännössä. Niin ja se opohan tietää näistä asioista paljonkin ja hankkii lisätietoja, joten rohkeasti kyselemään... :)

...opiskelen yhteiskuntatieteellisessä ja käyn luennolla istumassa sillon kun jaksaa kiinnostaa, eli en kovin usein...istuskelen kotona lukemassa tentteihin..ei oo ollut yhtäkään ryhmätyötä joskus ehkä joutuu miettimään parin kanssa jotain tehtävää jonka luennoitsija antaa mutta ei sitäkään ole pakko tehdä jos istuu tarpeeksi torjuvan näköisenä ;). No joo tuolla menolla sitä vaan hankkii itselleen sadan vuoden yksinäisyyden...Että en suosittele. Kyllä niitä ryhmä- ja paritöitä sit viimeistään seminaareissa täytyy tehdä...Mutta eipä tuo kovin paljon ole kun ajattelee että opiskelu kestää n. 5v.

Opiskelin aikaisemmin kieliä, ja voi jeesus sitä meininkiä. Läsnäolopakko ja hirvittävästi kotitehtäviä. Keskeytin, koska pää ei kestänyt sellaista peruskoulumeininkiä.

Sitten vaihdoin yhteiskuntatieteelliseen ja ah! akateemisen vapauden aika koitti. Tein kirjatentteinä kaiken minkä vain voin, jotta ei tarvitsisi puuduttaa persettään niin paljon unettavilla luennoilla.

Kukin taaplaa tyylillään. Olen sen verran levoton, että minulla on vaikeuksia istua aloillani luennoilla ja keskittyä. Joku toinen ei taas tykkää yhtään lukea kotona tenttikirjoja.

Eli alasta riippuu, minkälaista opiskelu on. Omasta puolestani voin sanoa, että lukio vei ehkä kymmenen kertaa enemmän aikaa ja henkistä energiaa kuin yliopisto.

Valitettavasti akateemista vapautta on nykyään rajoitettu määräämällä takarajat valmistumiselle. Minä en olisi nyt viittä vaille valmis maisteri, mikäli en olisi saanut pitää välivuosia ja miettiä, mitä oikeastaan haluan opiskella ja tehdä elämässäni. Nykysysteemillä olisin varmaan jäänyt sille tielle.