"Se on lähtökohta, että seuraavaan hallitukseen tulee vain sellaisia puolueita, jotka tukevat perustuslain muuttamista", julisti Matti Vanhanen (kesk.) kiemurrellessaan joulukuun alussa Eero Heinäluoman (sd.) kupeessa kriisinhallintakiemuroita koskevassa tiedotustilaisuudessa.
Tiistaina Vanhanen viihtyi paremmin Torinossa, kun Heinäluoma esitteli Helsingissä perustuslain muutoksen sijaan poikkeuslakia.
Ei ihme, sillä urheilutoimittajat eivät tiettävästi tiedustelleet Vanhaselta, onko seuraava hallitus sitten virkamieshallitus, kun yksikään puolue ei enää ole perustuslain muuttamisen kannalla.
Jälleen kerran Keskustan Pelle-Hermanni söi sanansa.
Tiistaina Vanhanen viihtyi paremmin Torinossa, kun Heinäluoma esitteli Helsingissä perustuslain muutoksen sijaan poikkeuslakia.
Ei ihme, sillä urheilutoimittajat eivät tiettävästi tiedustelleet Vanhaselta, onko seuraava hallitus sitten virkamieshallitus, kun yksikään puolue ei enää ole perustuslain muuttamisen kannalla.
Jälleen kerran Keskustan Pelle-Hermanni söi sanansa.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Täysin tuulesta temmattu asia, tuosta "uhoamisesta"
Ei minkäännäköistä perää.
Muistan hyvin, että joulun alla pääministerin tuodessa kriisinhallintalain eduskuntaan ja sen jälkeisten tapahtumien jälkeen Vanhanen tosiaan uhosi, että seuraavankin eduskunnan ja hallituksen pitää sitoutua muuttamaan perustuslakia niin, että presidentillä on määräysvalta joukkojen lähettämisestä. Vanhanen sanoi, että tästä pitää tehdä kynnyskysymys seuraavan hallituksen muodostamiselle.
Jos oikein muistan, niin se oli Heinäluoma eikä Vanhanen, joka uhosi, ettei 2007 vaalien jälkeen ole asiaa hallitukseen sellaisella puolueella, joka ei kannata hallituksen esitystä EU-vallan siirrosta hallitukselta ja pääministeriltä (joille EU-asioiden päätösvalta perustulain mukaan kuuluu) presidentin valtaoikeuksien piiriin.
Tuolloin kokoomus kieltäytyi kannattamasta poikkeuslakia, mutta on myöhemmin muuttanut mielensä, koska poikkeuslaki on järkevin tapa päästä hoitamaan EU:n nopean toiminnan joukkojen laillisuus ensi vuoden alusta, ja samalla saadaan poikkeuslailla aikaa itse pääasian pohtimiseen, eli siihen, missä pitäisi valtaoikeuksien rajanvedon kulkea, kun tehdään päätöksiä EU:n sisäisestä sotilaallisesta yhteistyöstä.
Asia ei nimittäin ole käytännössä kovin yksinkertainen. Tehtäviä päätöksiä nimittäin on ainakin kahdenlaisia: 1) päätökset siitä, että suomalaisia yksiköitä annetaan EU:n sotilasjohdon alaisuuteen valmiusjoukoiksi ja 2) päätöksiä siitä, milloin ja mihin ko. valmiusjoukot operatiivisiin tehtäviin lähetetään.
1) -kohdan asiat kuuluvat ilman muuta eduskunnan, hallituksen ja presidentin yhteiseen käsittelyyn, jossa kuka tahansa kolmesta osapuolesta voi veto-oikeudellaan estää päätöksenteon ainakin teorian tasolla, mutta tuskin kuitenkaan käytännössä.
2) -kohdan päätöksenteko on jo sellaista kriisinhallintaa, jossa on tehtävä hyvin nopeita päätöksiä. Tuntuisi siis aika oudolta, jos EU:n sotilasjohto joutuisi odottelemaan operatiivisten tehtävien täytäntöönpanoa, jos se joutuisi odottelemaan sitä, että jäsenvaltioiden parlamentit ja presidentit ennätävät käsitellä asian ja tehdä uusia päätöksiään.
Tämän vuoksi kokoomus lienee katsonut, että poikkeuslaki on paras tapa päästä asiassa alkuun, kuh voidaan sitten käytännön kokemusten myötä rauhassa pohtia, miten itse perustuslakia kannattaa lähteä muuttamaan.
Se, että muut puolueet demareita ja perussuomalaisia lukuunottamatta tulivat samalle kannalle poikkeuslain suhteen oli hyyvä asia. Tässä tilanteessa Heinäluomankin oli nieltävä karvas kalkki, kun selvisi, ettei perustuslain muuttamiselle synny kannatusta.
Vanhanen ansaitsee kiitoksen siitä, että hän ajoi keskustan itsenäisesti ainoalle järkevälle kannalle odottelematta demareiden kantaa, jota keskusta on aiemmin näyttänyt seurailevan.
Tällä kertaa Vanhanen viitoitti tien, ja Heinäluoman oli pakko tulla perässä. Tässä asiassa ei ole mitään aihetta moittia Vanhasen toimintaa. nyt meillä nimittäin on hyvää aikaa valmistella itse perustuslain muutos siinä hengessä, että parlamentarismia vahvistetaan muiden EU-maiden suuntaan. Niissähän päätösvalta on hyvin selvästi hallituksilla ja pääministereillä.
Vanhanenkin on ilmeisesti, presidentinvaalin jäätyä taakse, tajunnut sen, ettei Halosen vallanhimo haalia presidentille lisää valtaa pääministerin vallan kustannuksella olekaan sen hengen mukaista, jossa perustuslakia aikanaan lähdettiin uudistamaan.
Ei ole esittää dokumenttia, mutta kyllä mediassa oli jonkinlainen tyrmistys siitä, että Vanhanen oli vihaisesti perustuslain muuttamisen kannalla. Eli kepu, demarit ja kokoomus ovat kaikki "nukkuneet yön yli".
Vanhanen vallankäyttäjien suurimpana kulissina on tehnyt täydellisimmän käännöksen.
Sellainen poliitikko on viisas poliitikko, joka asioita huolellisesti harkittuaan valitsee vaihtoehdoista sen, joka johtaa parhaaseen lopputulokseen, vaikka olisi ennen harkintaansa ollutkin toista mieltä.
Tuohan jo selittääkin nykyistä linjaasi.
Tosiasiassa oli pakko valita vaihtoehdoista se, joka saadaan läpi, jotta joukkoja voidaan olemassa olevan aikataulun puitteissa alkaa kokoamaan.
Nyt annettava ehdotus pysyvästä poikkeuslaista on siinä mielessä mielenkiintoinen, että sillä kävellään Sasin perustuslain tulkinnan yli.
Kumpi sitten on parempi, perustuslain muuttaminen vai pysyvä poikkeuslaki? Kokoomuksen mielestä perustuslain ohittava poikkeuslaki. Taisi Vanhanen tässäkin asiassa olla alun alkaern oikeassa.
Tosiasiassa oli pakko valita vaihtoehdoista se, joka saadaan läpi, jotta joukkoja voidaan olemassa olevan aikataulun puitteissa alkaa kokoamaan.
------------------
Juuri noin tässä kävi.
Nyt annettava ehdotus pysyvästä poikkeuslaista on siinä mielessä mielenkiintoinen, että sillä kävellään Sasin perustuslain tulkinnan yli.
-------------
Ei poikkeuslaki ole pysyvä. Eduskunta voi halutessaan kumota sen yksinkertaisella äänten enemmistöllä, vaikka poikkeuslain säätämiseen tarvitaankin 5/6 osaqn kannatus.
Eikä Sasin yli kävellä millään tavalla, koska poikkeuslaki aiotaan säätää perustuslain mukaisella tavalla.
Kumpi sitten on parempi, perustuslain muuttaminen vai pysyvä poikkeuslaki? Kokoomuksen mielestä perustuslain ohittava poikkeuslaki. Taisi Vanhanen tässäkin asiassa olla alun alkaern oikeassa.
-------------------
Poikkeuslaki tarvitaan nyt. Perustuslain muuttamiselle on hyvä saada enemmän harkinta- ja valmisteluaikaa. Tästä on nyt jokainen merkittävä puolue samaa mieltä, kun SDP:kin joutui tosiasioiden eteen oman uhoamisensa jälkeen, ja Suvi-Anne Siimeskin pani vasurimöhlijät kuriin.
Perustuslakiuudistuksen yksimielinen suuntaus oli vahvistaa parlamentarismia, eli eduskunnan valtaa siirtämällä päätösvallan rajoja siten, että presidentin valtaoikeudet vähenevät ja kansanvalta eduskunnassa laajenee.
SDP lähti vikuroimaan vastaan. Vasemmisto halusi säilyttää demaripresidenteillä edes rippeet Kekkosen yksinvallasta. Tästä syystä perustuslaki muotoiltiin alun perin huonoksi Martti Ahtisaaren aikana.
Vanhasen hallitus kompastui perustuslain tulkinnanvaraisuuteen, kun laki selvästi sanoo, että valtioneuvosto päättää Suomen EU-politiikasta. Kun vasemmisto väkisin haluaa, että presidentti päättää sotajoukoista, niin konflikti oli valmis.
Vasemmisto halusi pressidentin vallan lisäykselle pysyvämmän muodon vaatimalla perustuslain muuttamista. onneksi muut puolueet ovat olleet viisaampia, kun ne tyytyvät poikkeuslakiin. Perustuslain muutos on nimittäin vakava asia, joka vaatii harkintaa eikä sellaista uhkailua, jota Heinäluoma käytti.
Toivottavasti seuraava eduskunta ymmärtää käynnistää perustuslain muutoksen siinä hengessä, että parlamentarismi, eduskunnan valta laajenee.
Poikkeuslaki ratkaisee lähiajan pulmat. Perustuslain hienosäätö on tehtävä harkitummin, koska kaikkien puolueiden sisällä on jakolinjoja sen suhteen halutaanko vahvistaa parlamentarismia vai toivotaanko "vahvaa presidenttiä"