Eero Heinäluoma on käynnistänyt VVM:ssä selvitystyön kunnallisverotuksen uudistamiseksi siten, että kunnille siirrettäisi enemmän verotusta valtiolta, mikä merkitsee, että kunnat hankkisivat verotulonsa suoraan asukkailtaan eikä valtionverotuksen ja valtionapujen kautta. Näin kansalaiset näkisivät selvemmin, mistä palveluista he maksavat ja kuka ne palvelut tuottaa.
Heinäluoma on myös esittänyt, että verokeskustelu tuodaan eduskuntaan yhtä aikaa hallituksen puitelakiesitysten kanssa, jolloin keskustelu voiidaan käydä samaan aikaan kuntarakenteen ja kunnallisverotuksen muutostarpeista.
Keskustan suunnasta on kuulunut vastustavia ääniä, kun ainakin kuntaministeri, kunnallispolitiikassa elämäntyönsä tehnyt Hannes Manninen suhtautuu nihkeästi Heinäluoman verouudistukseen.
Onko tästä tehtävä johtopäätös, että keskusta ei halua olla avoin ja paljastaa kansalle avoimesti ja suoraan, millaista taloutta kepukunnissa on valtionapujen suojassa harjoitettu, jos uudistus saisi aikaan, että sama raha olisi perittävä suoraan asukkailta kunnallisverona.
Heinäluoma on myös esittänyt, että verokeskustelu tuodaan eduskuntaan yhtä aikaa hallituksen puitelakiesitysten kanssa, jolloin keskustelu voiidaan käydä samaan aikaan kuntarakenteen ja kunnallisverotuksen muutostarpeista.
Keskustan suunnasta on kuulunut vastustavia ääniä, kun ainakin kuntaministeri, kunnallispolitiikassa elämäntyönsä tehnyt Hannes Manninen suhtautuu nihkeästi Heinäluoman verouudistukseen.
Onko tästä tehtävä johtopäätös, että keskusta ei halua olla avoin ja paljastaa kansalle avoimesti ja suoraan, millaista taloutta kepukunnissa on valtionapujen suojassa harjoitettu, jos uudistus saisi aikaan, että sama raha olisi perittävä suoraan asukkailta kunnallisverona.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Taas on Jäbän takki kääntymässä. Eero huono huono ja nyt Eero hyvä hyvä. 6-vuotiaalla on samanlainen ajatuksenjuoksu kuin tuuliviiri-jäpylillä. Ja kohta alkaa kansaneläke juosta!
Lue tarkemmin, niin huomaat, etten ota sanallakaan kantaa Heinäluomaan hyvyyteen tai huonouteen.
Heinäluoma keksimässä pyörää uudelleen.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=4500000000000426&posting=22000000010376206#22000000010376206
Heinäluoma on ajamassa mallia, jossa keskuksiin kerääntyvien verotettavien toimintojen verotusoikeis kuuluisi vain keskuksille. Heinäluoman verotusajatukset ovat lähteneet lapselliselta tasolta.
Muistattehan, että Helsinkiin kertyy myös muualta Suomesta rahoitettavia toimintoja, joista maksetaan verotuloja Helsinkiin.
Heinäluoman kannattaisi vetää ideansa pois, koska siinä taas tehdään turhaa työtä ja esitettäväksi tulisi nykyinen järjestelmä uudestaan keksittynä.
Ei Heinäluoma minusta muuta ehdota kuin sitä, että kunnat verottaisivat jatkossa suoraan senkin vero-osuuden, jonka ne nyt saavat monimutkaisten tukijärjestelmien ja -byrokratian kautta valtion perimistä veroista.
Koska tuo Heinäluoman lapsellinen esiintulo politiikkaan vedettiin läpi "isolla ringillä", niin asiassa ei huomattu sitä, että Heinäluoma ehdotti käytännössä nykyistä järjestelmää. (lue: ei ollut perehtynyt nykyiseen)
Vai mitäs muuta tämä sitten on?
"....Koska verotulot vaihtelevat suuresti eri kunnissa, Heinäluoma pitää tärkeänä tasausjärjestelmää, jolla jokainen kunta kuitenkin saisi minimimäärän tuloja."
http://www.hs.fi/teksti/tuoreet/artikkeli/1101980825135 (huom julk. vuodelta 3.9.2005)
Heinäluoman kyvyt Suomen kakkosministeriksi herätti epäilyni jo syksyllä.
Kysehän on siitä, että jäljelle jätettäisi enää pieni tasauksen mahdollisuus, kun päävastuu kunnan kaikkien menojen kattamisesta annetaan kunnille ja otetaan vastaavasti pois valtiolta.
Eihän siinä ole mieltä, että valtio kerää suurimman osan kuntien menojen kattamiseksi tarvittavista veroista ja eduskunta riitelee siitä, miten nuo verot kunnille tasataan.
Kerätköön kunnat kaikki veronsa itse ja jos tasausta tarvitaan, niin sillä on paljon marginaalisempi rooli kuin nykysysteemissä.
En kannata sellaisia "uudistuksia", joilla sotketaan tilanne vielä sekavammaksi.
Samassa uudistuksessa pitäisi kunnilta viedä pois vastuutkin asioista, joihin eivät voi taloudenpidolla vaikuttaa.
Ilmeisesti tämä Heinäluoman esittämä lapsellinen ajatus on mennyt monella taholla läpi.
Saattaisi tulla melkoinen lovi keskushallinnon rahoitukseen. Keskushallinnon, joka maksaa veronsa yhteen kaupunkiin mutta rahoitetaan muualta Suomesta.
... propagandaa, luo sellaisen kuvan, että hän on tervehdyttämässä verotusta ja että hänen järjestelmästään hyötyisi sossujen kannatusalueet, suuret keskukset veronmaksukykyisine asukkaineen.
Heinäluomakin joskus sivulauseessa sanoo, että tasausjärjestelmää tarvitaan. Mutta valtionosuusjärjestelmä on juuri se tasausjärjestelmä. On paljon yksinkertaisempaa, että valtio kerää nuo tasaukseen tarvittavat rahat ja jakaa ne sitten nykyään hyvin kehittyneen tasausjärjestelmän puitteissa.
Heinäluoman mallissa jouduttaisiin tasaus tekemään juuri saman systeemin mukaisesti, mutta siinä rikkaat kunnat joutuisivat suoraan maksamaan kunnallisverotuloistaan osan tuohon tasausjärjestelmään. Silloin tarvittaisiin vielä uusi elin hoitamaan tuota tasauskassaa, nyt sen hoitaa valtion nykyiset ministeriöt.
Huvittavana lisänä tähän valtionosuuskeskusteluun olen tuonut seuraavan jutun: Kun Lipposen ja Niinistön johtamat hallitukset ryhtyivät harjoittamaan voimakasta keskittämispolitiikkaa erikoisesti Helsingin seudulle ja tänne muutti maakunnista veronmaksukykyistä väkeä ja yrityksiä ja valtaosa maakuntien kunnista kurjistui. Tämä peruspalveluja rahoittavan kunnallistulojen tasauksen tarve kasvoi. Aikaisemmin rikkaimmat kunnat, kuten Espoo, Kauniainen, Salo ja Helsinki, eivät saaneet valtionosuuksia lainkaan. Mutta tasauksen tarpeen kasvaessa Lipposen hallituksen aikana ne joutuivat lisäksi luovuttamaan tasausjärjestelmään omia kunnallisverotulojaan.
Minusta on paikallaan keskustella siitä, että kuntien verotusoikeutta lisätään, jotta kuntien taloudellinen itsenäisyys ja riippumattomuus valtion tuista kasvaa. Jonkinasteista, pientä tasausta aina tarvitaan, koska kunnat ovat erilaisia.
Katsotaan asiaa terkemmin sitten, kun asia tulee yksityiskohtaisemmin julki.
... muutu, vaikka valtionverotusoikeutta siirrettäisiin kunnille. Teillä koklipeillä on vain tämän Heinäluoman mallin avulla tarkoitus kurjistaa edelleen jo ennestään kurjistamianne alueita ja lisätä hyvinvointia vaurailla alueilla.
Jos kuntien tarvitsema raha tulee nykyistä enemmän suoraan kunnallisveroista ja vähemmän valtionveroista, siinä ei ole mitään kurjistamista, vaan selkeää kuntien itsenäisyyden lisäämistä. Tasauksella varmisatetaan vain se, että oikeudenmukaisuus ei jää toteutumatta.
... puhua kuntien itsenäisyyden lisääntymisestä, jos kunnalle annetaan oikeus verottaa esimerkiksi 1 milj. € suoraan kuin saada se suoraan valtion kassasta, jolloin myös tasaus tulee suoritettua.
Silloin, kun kunta verottaa itse rahansa, se on aina vähemmän riippuvainen valtiosta, eli itsenäisempi.
Vai oletko sitä mieltä, ettei kunnille pidä antaa vastuuta itsenäisemmästä taloudenhoidosta?
Onko vapaampaa ja vastuuttomampaa toimia niin, että valtiolta vaaditaan kuin että itse verotettaisi?
... asuu vain vanhuksia tai työttömiä tekee vapaudella, riippumattomuudella valtiosta jataajemmalla verotusoikeudella? Nykyisessä järjestelmä verotulojen tasaus tapahtuu melkein automaattisesti.
En jatka enää aiheesta, menee juupas, eipäs, ...
...että hallitus on antamassa esityksen puitelaista, jonka kautta mainitsemasi köyhät kunnat voivat uudistaa rakenteensa sellsisiksi, että tulevaisuus muuttuu paremmaksi.
Sairaanhoidon kaltaiset lainsäädännöllä kokonaan määritellyt ja kunnan taloudenhoidosta riippumattomat Suomen kansalaisaisista aiheutuvat olisi perusteltua siirrettäväksi maksettavaksi kokonaan valtiontaloudesta.
Kuntarakenteellahan ei ole merkitystä siihen, että maaseutukunnat joillakin alueilla kärsivät esimerkiksi vanhusten suuresta määrästä ja sitä kautta korkeista menoista vanhusten- ja sairaanhoidossa. Jotkut kehittyvät kunnat puolestaan joutuvat investoimaan paljon lasten opetukseen, eikä tässäkään kysymys ole epäedullisesta kuntarakenteesta.
Kuntien vapaaehtoisen harkinnan varassa olevat jäähallit ja konserttisalit jokainen kunta maksakoon omasta pussistaan. Kunnilla on tietysti oikeus hakea näihinkin veikkausvoittorahoja, jotka eivät kuulu valtiontalouteen.
Hyvä nyrkkisääntö on, että ne toiminnot, joista valtio lainsäädännöllään suoraan määrää, maksaa valtio. Sellaiset toiminnot, jotka ovat yksin kunnan päätöksenteon varassa, maksaa kunta.
>>Hyvä nyrkkisääntö on, että ne toiminnot, joista valtio lainsäädännöllään suoraan määrää, maksaa valtio. Sellaiset toiminnot, jotka ovat yksin kunnan päätöksenteon varassa, maksaa kunta.
Kunnat on määritelty valtion laissa.
Olen kyllä samaa mieltä siitä, että kaikille kansalaisille aiheutuvista lainsäädännöllisistä menoista kantaisi vastuun valtio. Tässä pitää kuitenkin ottaa mysö sellainen yhtäläisyysperiaate käyttöön, että valtio kustantaa tietyn perustason kutakin kuntalaista kohti. Jos tuo perustaso ylitetään jossakin kunnassa esim. kunnan epätaloudellisen kaavoituspolitiikan vuoksi, kunnan pitäisi itse kantaa vastuun mokistaan.
Jos siis jossakin kunnassa esim. suositaan haja-asutusrakentamista ja sen vuoksi joudutaan perustamaan useita kouluja yhden sijaan, kunnan pitäisi itse kantaa vastuuta tällaisesta epätaloudellista asutuspolitiikasta. Näissä pitäisi päästä sellaiseen laskentamalliin, missä taloudellisesti tehokkaimmin toimivan kunnan menot valtio korvaa täysimääräisesti lakisääteisten osalta ja muiden osalta korvatta summa lasketaan sitten vertailukuna tähän tehokkaimpaan malliin. Tämä pakottaisi kaikki kunnat hakeutumaan kohti tehokkainta toimintatapaa, elleivät ne halua itse noudattaa jotain muuta politiikkaa ja sitten itse myös maksaa siitä.
Tuskinpa se, että kunnat maksaisivat oppilaskohtaiset keskimääräiskustannukset ylittävän osuuden omasta kassastaan, olisi mikään kynnyskysymys sinänsä. Niinhän nykyisinkin on.
Silloin vain tuo perusidea katoaisi eli kasvavat kunnat eivät saisi lisää valtionapua sen nojalla, että ne joutuvat investoimaan uusiin kouluihin.
Kunnissa, joissa on runsaasti haja-asutusta, tuota kouluinvestointiongelmaa ei ole ollut enää kymmeneen vuoteen, kun ikäluokat ovat pienentyneet. Valtiolle sellaiset kunnat tulisivat hyvinkin edullisiksi.
Sinänsähän mitään haja-asutusta suosivia kuntia ei ole olemassakaan, sillä kunnilla on vain muodollinen rakennusluvan myöntäjän rooli, kun joku haluaa rakentaa talon haja-asutusalueelle.
... lakisääteiset peruspalvelut valtion maksettavaksi.
Mutta, mitä tekemistä tällä on siihen, että Manninen suhtautuu epäillen Heinäluoman malliin? Eihän Heinäluoma ole esittänyt palvelujen siirtämistä valtion maksettavaksi.
Minusta olisi hyyvä periaate, että se, joka tuottaa palvelut myös rahoittaa ne, eli päätösvalta tuloista ja menoista on samoissa käsissä.
Mannisen epäilyt luin Hesarista, taisi olla eilen.
... kunnat rahoittavat kunnalliset palvelut. Toiset kunnat tarvitsevat vain verotulojen tasaukseen valtionosuukia enemmän tai vähemmän, toiset eivät lainkaan. Heinäluoman mallissa kävisi aivan samoin. Tasaus olisi vain mutkikkaampi siten että ensin ne verorahat tulisivat jonkin toisen kunnan kassaan ja sieltä ne kiikutettaisiin jonkin järjestelmän kautta toiseen kuntaan.
Ei tästäkään kannata jatkaa; juupas, eipäs, ...
...tavoite pitäisi olla, että kunta rahoittaisi vain omat palvelunsa, ei toisten kuntien palveluja, ja tarvittava tasaus tehtäisi valtionverosta eikä kunnllisveron tasauksina.
Kyllä nyt on parasta, ette yritä keksiä pyörää uudestaan, semminkään jos et osaa sillä ajaa.
Valtionosuudet tärkeimpiin peruspalveluihin ovat yhtä suuret koko maassa. Kunnat "kärsivät" jo nyt itse siitä, jos tuottavat palvelunsa kalliisti.
Heinäluoma on esityksellään kyseenalaistanut verotulojen tasausjärjestelmän, joka siis on kuntien sisäistä tulontasausta kuntien verotulotason keskiarvosta 10% ylöspäin ja alaspäin poikkeavien kesken.
Jos valtio kustantaisi kaikki palvelut, ei nykyinen kuntien välinen tasaustarve vähenisi vaan se lsiääntyisi.
Jäbä ei tunnne ollenkaan Suomen valtionosuusjärjestelmää.
Palveluiden järjestämisen valtionosuudet ovat prosenttiosuuksiltaan yhtä suuret koko maassa. Eniten valtionosuuksia saa tietenkin Helsinki.