Mehemille

"
Et suoranaisesti. Uskovaisia on kutsuttu vl:iksi vasta 1900-luvun alkupuolelta. Eri puolella maailmaa uskovaisia pieniä lapsia ei nykyäänkään kutsuta uskovaisiksi. Jossain kaukaisessa maassa saattaa myös tietämättämme vaikuttaa uskonyhteisö, jossa opetetaan täsmälleen kuten vl:suus. Veikkaanpa, että jos sellainen on olemassa, siihen kuuluvia ei kutsuta vl:iksi. Hinduperheeseen syntyvää pientä lasta tuskin kutsutaan missään kristityksi ja vl:ksi, vaikka vl-opin mukaan hän on uskovainen."

- Erehdyin kuitenkin. En tarkoittanut tosiaankaan mitään noin itsestäänselvää. No, itse asiassa arvasin erehtyväni :-).

"
Vain jos hän on pienen lapsen tasolla oleva kehitysvammainen. Omasta valinnastaan syntiä tehnyt ihminen tarvitsee aina Kristuksen armoa. Ihminen tarvitsee tietyn määrän järkeä ymmärtääkseen, mitä synti on. Sen sijaan ihmisellä ei ole lainkaan järkeä ymmärtämään uskon salaisuutta. "

- Tarkoitin todella, että kirjoittamastasi seuraa minun logiikallani että ei-kristitty aikuinen voi olla "uskovainen". Esimerkkinä sellaisesta ihmisestä on Aabraham. Hän ei ollut kristitty.

"Vauva "mukautuu" yhteiseen ymmärrykseen Pyhän Hengen kautta, ei oman ymmärryksensä. Koska voimme vaatia sitä vauvalta, voimme vaatia sitä aikuisiltakin, koska on vain yksi usko. Aikuinen mukautuu yhteiseen ymmärrykseen Pyhän Hengen avaamin uskon silmin - ei oman ymmärryksensä kautta. Huomaa, että Pyhä Henki ei ole osa uskovaisen ihmisen (lapsen tai aikuisen) persoonaa, vaikka onkin uskovaisissa ja uskovaiset Pyhässä Hengessä. Kun sanomme ymmärtävämme jotain uskon kautta, ymmärrämme asiat niin kuin Pyhä Henki ne meille ilmoittaa. Omalla järjellämme olemme kykynemättömiä ymmärtämään taivaallisia. Uskon avaama ymmärtämys on täysin eri asia kuin vaikka opillinen tuntemus. Uskon kautta vauva on yhdessä hengessä, yhdessä mielessä, yhdessä ymmärryksessä meidän kanssamme, ja me vauvan kanssa."

- Ajatuksesi vauvan mukautumisesta Pyhän Hengen kautta on mielestäni tarpeetonta aikuisten selittelyä. Selittämisen tarve syntyy näin: Ensiksi ajattelet, että aikuisen tulee mukautua, ja siitä päättelet, että vauvankin tulee mukautua ja että hän sen tekee. Tekisi mieli kysyä, että etkö yritäkin tehdä vauvaa aikuisten kaltaiseksi, kun Jeesus kehotti aikuisia tulemaan lasten kaltaiseksi?
- En hyväksy ajatusta, että aikuisen tulisi erottaa "järjen ääni" muusta olemassaolostaan ja sitten tukahduttaa tuo järjen ääni uskon asioissa. Vauvakaan ei tee niin. Sellainen on täysin sen vastaista, mitä ajattelen aitoudesta. Sellainen on täysin sen vastaista, että uskon Jumalan luoneen minut ja kaikki olennot. Jos ihmisen pitäisi tukahduttaa jotakin itsestään kelvatakseen Jumalalle tai "pysyäkseen uskomassa", armo olisi oman teon takana, tässä tapauksessa järjen äänen tukahduttamisen takana. En ikinä uskaltaisi antaa lapsilleni opettaa sellaista oppia. Luulen, että tuo oppi ei kestä kuolemassa.

"Pieni lapsi luottaa sokeasti vanhempiinsa, mutta vierastaa ja pelästyy vieraita. Lammas tuntee paimenensa äänen, mutta vieraita ääniä se ei seuraa. Niin on myös Jumalan valtakunnassa: "Ja kuin hän omat lampaansa päästää ulos, käy hän heidän edellänsä, ja lampaat seuraavat häntä, sillä he tuntevat hänen äänensä. Mutta ei he muukalaista seuraa, vaan pakenevat häntä; sillä ei he tunne muukalaisten ääntä." (Joh.10:4-5.) Jumalan lapset seuraavat Hyvän Paimenen ääntä, sokeasti luottaen, että Hyvä Paimen johdattaa heidät viheriäisille niityille virvoittavien vetten tykö ja kantaa heitä, kun omat voimat eivät riitä. Muukalaista (esim. ekumeenista) paimenta he eivät seuraa, sillä he eivät tunne hänen vierasta ääntään."

- Asiaa pohtiessani huomasin, että tämä vertaus äänen tunnistamisesta ja seuraamisesta ei toimi kovin yleispätevästi. Jos vertaus olisi täysin yleispätevä, syntiinlankeemusta ei olisi tapahtunut. Aadam ja Eevahan olivat uskovaisia, joten he olisivat tunnistaneet käärmeen "muukalaiseksi" eivätkä olisi seuranneet sitä. Vertaus äänen tunnistamisesta on silti jollakin tavalla mielekäs, mutta tulkintamme nähtävästi eroavat.
- Minusta äänen tunnistaminen on vertauskuva aitoudelle ja OMANtunnon kuuntelemiselle. Äänen tunnistaminen ei perustu sanoihin, vaan se on vaistonvaraisempi asia. Minusta ihmisen ei ole koskaan hyvä tehdä OMAAtuntoaan vastaan, vaikka kaikki maailman auktoriteetit käskisivät. Hyvän paimenen ääni kutsuu aina Lammasta, ja Lammas omana kokonaisena persoonanaan kuulee ja tunnistaa äänen. Lammas ei ajattele esimerkiksi että "Hmm, tuo ääni tuntuu minusta Hyvän paimenen ääneltä, mutta uskon kautta ja seurakunnan neuvojen mukaisesti ymmärränkin sen olevan eksyttäjän ääni". Lammas on aito.
- Koen sinun ajattelevan seuraavasti: Sinulle äänen kuuleminen merkitsee annetun objektiivisen oppirakennelman noudattamista ja kaikkien poikkeamien tinkimätöntä torjumista. "Ekumeenisuus" on mielestäsi hyvä esimerkiksi objektiivisesta harhasta. Ajattelet tunnistettavan äänen olevan täynnä kielellisiä sanoja, jotka voidaan järjellä käsittää. Luultavasti ajattelet, että on kuunneltava YHTEIStuntoa ja tarkoitat tällä sitä, että ihmisen tulee tarvittaessa vaientaa sydämensä ääni voidakseen olla sen lauman mukana jonka luulee olevan Jumalan seurakunta.

En tiedä, olemmeko niin sanotusti "samalla tavalla uskomassa". Uskon, että abstraktilla tasolla voimme olla, vaikkei pintatasolla siltä tunnu. Toisin sanoen uskon että voit "uskoa Kristukseen" vaikkei se minusta siltä oikein kuulostakaan. (Olen itsekin ollut aiemmin 20 vuotta uskomassa tavalla, joka nyt tuntuu minusta orjuudelta.) Niin kuin olet varmaan tajunnutkin, en usko voivani päätellä kovin paljoa "opista", sillä kyseenalaistan vallitsevan "opillisuus"-käsityksen. Opillisuudella tarkoitan suhtautumista oppipin. Opillisuuden tulisi mielestäni olla sellainen, että esimerkiksi Aabrahamin oppi ja vauvan oppi mahtuisivat oikean opin sisään, vaikkei Aabraham ollut "kristitty" ja vaikkei vauvalla ole mitään "uskontoa". No niin, kun tästä yrittää puhua, niin kohta joka sana on lainausmerkeissä: "Aabraham":kin on tässä keskustelussa oikeastaan tietynlaisen uskonnon vertauskuva eikä niinkään henkilön nimi ;-).

Toisaalta, minulle ei ole tärkeää tietää aktiivisesti, kuka on "uskovainen" ja kuka ei. Mutta ongelmallista on, että VL-liikkeessä esiintyy aika paljon sinun retoriikkasi mukaista opetusta ja että esimerkiksi lapset ja nuoret, varsinkin tietyllä tavalla herkät, voivat olla alttiita omaksumaan tuosta opetuksesta tukahduttavan ja elävästä sydämen uskosta vieroittavan uskonkäsityksen. Mielestäni et saisi opettaa tuolla tavalla jyrkästi tai kyseenalaistamattomasti ainakaan yli seurakunnan, vaikka kokisitkin tuon opetuksen itsellesi sopivaksi. Toivon että herkistyt näkemään erilaisuutta ja nostamaan hattua sen edessä. Voisitko julkisesti myöntää, ettet tiedä moniakaan asioita: Et tiedä, mikä on oikea oppi, etkä edes tiedä, miten muut VL:t oikeastaan uskovat.

Keskustelu on ollut mielenkiintoinen, ja se alkanee tällä erää kaartua loppua kohden. Hyvää kevättä!

Lapsen autuus perustuu Jeesuksen lunastyöhön, Hän on sovittanut pienten lasten perisynnin.
Vauvakaan ei pääse taivaaseen oman viattomuudensa tähden vaan suoritetun ihmisuvun lankeemuksen korjauksen kautta.

Tähän korjaustyön osallisuuteen vaaditaan usko. Jeesus on omin sanoin todistanut pienen lapsen uskon olemassaolon. "Antakaa lasten jotka uskovat tulla minun tyköni". Tähän vapahtajan lapsenuskon todistukseen ei pääse järjellä käsiksi. Se on.

Toisaalta aikuisen ei kannata väen väkisin vääntää itseään lapsen uskon muottiin, sinne ei pääse suurellakaan tahdon lujuudella. Seuraukset ovat ylikorostettu lapsellisuus ja typeryys.

Aikuisen on uskottava kaksiosaisena, armahdettuna syntisenä.

mehem kirjoitti:

"
Et suoranaisesti. Uskovaisia on kutsuttu vl:iksi vasta 1900-luvun alkupuolelta. Eri puolella maailmaa uskovaisia pieniä lapsia ei nykyäänkään kutsuta uskovaisiksi. Jossain kaukaisessa maassa saattaa myös tietämättämme vaikuttaa uskonyhteisö, jossa opetetaan täsmälleen kuten vl:suus. Veikkaanpa, että jos sellainen on olemassa, siihen kuuluvia ei kutsuta vl:iksi. Hinduperheeseen syntyvää pientä lasta tuskin kutsutaan missään kristityksi ja vl:ksi, vaikka vl-opin mukaan hän on uskovainen."

- Erehdyin kuitenkin. En tarkoittanut tosiaankaan mitään noin itsestäänselvää. No, itse asiassa arvasin erehtyväni :-).

"
Vain jos hän on pienen lapsen tasolla oleva kehitysvammainen. Omasta valinnastaan syntiä tehnyt ihminen tarvitsee aina Kristuksen armoa. Ihminen tarvitsee tietyn määrän järkeä ymmärtääkseen, mitä synti on. Sen sijaan ihmisellä ei ole lainkaan järkeä ymmärtämään uskon salaisuutta. "

- Tarkoitin todella, että kirjoittamastasi seuraa minun logiikallani että ei-kristitty aikuinen voi olla "uskovainen". Esimerkkinä sellaisesta ihmisestä on Aabraham. Hän ei ollut kristitty.

"Vauva "mukautuu" yhteiseen ymmärrykseen Pyhän Hengen kautta, ei oman ymmärryksensä. Koska voimme vaatia sitä vauvalta, voimme vaatia sitä aikuisiltakin, koska on vain yksi usko. Aikuinen mukautuu yhteiseen ymmärrykseen Pyhän Hengen avaamin uskon silmin - ei oman ymmärryksensä kautta. Huomaa, että Pyhä Henki ei ole osa uskovaisen ihmisen (lapsen tai aikuisen) persoonaa, vaikka onkin uskovaisissa ja uskovaiset Pyhässä Hengessä. Kun sanomme ymmärtävämme jotain uskon kautta, ymmärrämme asiat niin kuin Pyhä Henki ne meille ilmoittaa. Omalla järjellämme olemme kykynemättömiä ymmärtämään taivaallisia. Uskon avaama ymmärtämys on täysin eri asia kuin vaikka opillinen tuntemus. Uskon kautta vauva on yhdessä hengessä, yhdessä mielessä, yhdessä ymmärryksessä meidän kanssamme, ja me vauvan kanssa."

- Ajatuksesi vauvan mukautumisesta Pyhän Hengen kautta on mielestäni tarpeetonta aikuisten selittelyä. Selittämisen tarve syntyy näin: Ensiksi ajattelet, että aikuisen tulee mukautua, ja siitä päättelet, että vauvankin tulee mukautua ja että hän sen tekee. Tekisi mieli kysyä, että etkö yritäkin tehdä vauvaa aikuisten kaltaiseksi, kun Jeesus kehotti aikuisia tulemaan lasten kaltaiseksi?
- En hyväksy ajatusta, että aikuisen tulisi erottaa "järjen ääni" muusta olemassaolostaan ja sitten tukahduttaa tuo järjen ääni uskon asioissa. Vauvakaan ei tee niin. Sellainen on täysin sen vastaista, mitä ajattelen aitoudesta. Sellainen on täysin sen vastaista, että uskon Jumalan luoneen minut ja kaikki olennot. Jos ihmisen pitäisi tukahduttaa jotakin itsestään kelvatakseen Jumalalle tai "pysyäkseen uskomassa", armo olisi oman teon takana, tässä tapauksessa järjen äänen tukahduttamisen takana. En ikinä uskaltaisi antaa lapsilleni opettaa sellaista oppia. Luulen, että tuo oppi ei kestä kuolemassa.

"Pieni lapsi luottaa sokeasti vanhempiinsa, mutta vierastaa ja pelästyy vieraita. Lammas tuntee paimenensa äänen, mutta vieraita ääniä se ei seuraa. Niin on myös Jumalan valtakunnassa: "Ja kuin hän omat lampaansa päästää ulos, käy hän heidän edellänsä, ja lampaat seuraavat häntä, sillä he tuntevat hänen äänensä. Mutta ei he muukalaista seuraa, vaan pakenevat häntä; sillä ei he tunne muukalaisten ääntä." (Joh.10:4-5.) Jumalan lapset seuraavat Hyvän Paimenen ääntä, sokeasti luottaen, että Hyvä Paimen johdattaa heidät viheriäisille niityille virvoittavien vetten tykö ja kantaa heitä, kun omat voimat eivät riitä. Muukalaista (esim. ekumeenista) paimenta he eivät seuraa, sillä he eivät tunne hänen vierasta ääntään."

- Asiaa pohtiessani huomasin, että tämä vertaus äänen tunnistamisesta ja seuraamisesta ei toimi kovin yleispätevästi. Jos vertaus olisi täysin yleispätevä, syntiinlankeemusta ei olisi tapahtunut. Aadam ja Eevahan olivat uskovaisia, joten he olisivat tunnistaneet käärmeen "muukalaiseksi" eivätkä olisi seuranneet sitä. Vertaus äänen tunnistamisesta on silti jollakin tavalla mielekäs, mutta tulkintamme nähtävästi eroavat.
- Minusta äänen tunnistaminen on vertauskuva aitoudelle ja OMANtunnon kuuntelemiselle. Äänen tunnistaminen ei perustu sanoihin, vaan se on vaistonvaraisempi asia. Minusta ihmisen ei ole koskaan hyvä tehdä OMAAtuntoaan vastaan, vaikka kaikki maailman auktoriteetit käskisivät. Hyvän paimenen ääni kutsuu aina Lammasta, ja Lammas omana kokonaisena persoonanaan kuulee ja tunnistaa äänen. Lammas ei ajattele esimerkiksi että "Hmm, tuo ääni tuntuu minusta Hyvän paimenen ääneltä, mutta uskon kautta ja seurakunnan neuvojen mukaisesti ymmärränkin sen olevan eksyttäjän ääni". Lammas on aito.
- Koen sinun ajattelevan seuraavasti: Sinulle äänen kuuleminen merkitsee annetun objektiivisen oppirakennelman noudattamista ja kaikkien poikkeamien tinkimätöntä torjumista. "Ekumeenisuus" on mielestäsi hyvä esimerkiksi objektiivisesta harhasta. Ajattelet tunnistettavan äänen olevan täynnä kielellisiä sanoja, jotka voidaan järjellä käsittää. Luultavasti ajattelet, että on kuunneltava YHTEIStuntoa ja tarkoitat tällä sitä, että ihmisen tulee tarvittaessa vaientaa sydämensä ääni voidakseen olla sen lauman mukana jonka luulee olevan Jumalan seurakunta.

En tiedä, olemmeko niin sanotusti "samalla tavalla uskomassa". Uskon, että abstraktilla tasolla voimme olla, vaikkei pintatasolla siltä tunnu. Toisin sanoen uskon että voit "uskoa Kristukseen" vaikkei se minusta siltä oikein kuulostakaan. (Olen itsekin ollut aiemmin 20 vuotta uskomassa tavalla, joka nyt tuntuu minusta orjuudelta.) Niin kuin olet varmaan tajunnutkin, en usko voivani päätellä kovin paljoa "opista", sillä kyseenalaistan vallitsevan "opillisuus"-käsityksen. Opillisuudella tarkoitan suhtautumista oppipin. Opillisuuden tulisi mielestäni olla sellainen, että esimerkiksi Aabrahamin oppi ja vauvan oppi mahtuisivat oikean opin sisään, vaikkei Aabraham ollut "kristitty" ja vaikkei vauvalla ole mitään "uskontoa". No niin, kun tästä yrittää puhua, niin kohta joka sana on lainausmerkeissä: "Aabraham":kin on tässä keskustelussa oikeastaan tietynlaisen uskonnon vertauskuva eikä niinkään henkilön nimi ;-).

Toisaalta, minulle ei ole tärkeää tietää aktiivisesti, kuka on "uskovainen" ja kuka ei. Mutta ongelmallista on, että VL-liikkeessä esiintyy aika paljon sinun retoriikkasi mukaista opetusta ja että esimerkiksi lapset ja nuoret, varsinkin tietyllä tavalla herkät, voivat olla alttiita omaksumaan tuosta opetuksesta tukahduttavan ja elävästä sydämen uskosta vieroittavan uskonkäsityksen. Mielestäni et saisi opettaa tuolla tavalla jyrkästi tai kyseenalaistamattomasti ainakaan yli seurakunnan, vaikka kokisitkin tuon opetuksen itsellesi sopivaksi. Toivon että herkistyt näkemään erilaisuutta ja nostamaan hattua sen edessä. Voisitko julkisesti myöntää, ettet tiedä moniakaan asioita: Et tiedä, mikä on oikea oppi, etkä edes tiedä, miten muut VL:t oikeastaan uskovat.

Keskustelu on ollut mielenkiintoinen, ja se alkanee tällä erää kaartua loppua kohden. Hyvää kevättä!

Lue lisää

"Esimerkkinä sellaisesta ihmisestä on Aabraham. Hän ei ollut kristitty."

Kirkkohistoriallisessa mielessä Aabraham ei ollut kristitty, tässä olet aivan oikeassa. Hän kuitenkin uskoi lupaukseen Kristuksesta ja tässä suhteessa hän useimpien kristinuskon opinsuuntien mukaan oli 'kristitty' merkityksessä 'uskova'. Välttääkseni epäselvyyksiä nimitän kuitenkin kaikkia elävässä uskossa olevia tai pois nukkuneita mieluummin uskovaisiksi kuin kristityiksi - juuri näiden historiallisten merkityssisältöjen vuoksi. Kristitty-sana on kärsinyt inflaatiota myös siinä suhteessa, että sitä käytetään väärähengellisyyksissä hyvin kepeästi lähes kaikista mahdollisista jeesustelijoista.

"Ensiksi ajattelet, että aikuisen tulee mukautua, ja siitä päättelet, että vauvankin tulee mukautua ja että hän sen tekee."

Kyse ei varsinaisesti ole vaatimuksesta, sillä Pyhä Henki aiheuttaa ihmisessä mielenmuutoksen, jonka tähden ihminen mielellään haluaa välttää lihallisia himoja, jotka sotivat sielua vastaan. Vauvoilla on Pyhä Henki siinä missä aikuisilla uskovaisilla, sillä jolla ei ole Kristuksen henkeä, ei ole Hänen omansa. Vauvoilla ei myöskään ole vähemmän uskonymmärrystä, sillä Herra ei anna Henkeä mitalla. Pyhä Henki avaa uskonymmärryksen samalla tavalla niin pienelle lapselle kuin aikuiselle uskovaiselle.

"En hyväksy ajatusta, että aikuisen tulisi erottaa "järjen ääni" muusta olemassaolostaan ja sitten tukahduttaa tuo järjen ääni uskon asioissa."

Jumalan viisaudessa maailma ei tunne Jumalaa viisauden kautta. Ei ole yhtään ymmärtäväistä, ei yhtään joka etsii Jumalaa.

"Jos vertaus olisi täysin yleispätevä, syntiinlankeemusta ei olisi tapahtunut. Aadam ja Eevahan olivat uskovaisia, joten he olisivat tunnistaneet käärmeen "muukalaiseksi" eivätkä olisi seuranneet sitä."

Unohdat, että ennen kuin ensimmäinen ihmispari söi hyvän ja pahan tiedon puusta, he tiesivät pahaksi vain puusta syömisen. Käärmeen ääntä he eivät voineet tunnistaa vieraaksi, koska he eivät olleet vielä Jumalan kaltaisia - heillä ei ollut kykyä erottaa vierasta ääntä. Sen sijaan sen yhden vääryyden he tiesivät ja omasta valinnastaan söivät. Niin tuli kadotus kaiken ihmissuvun päälle, kunnes se Jeesuksessa Kristuksessa sovitettiin.

"Luultavasti ajattelet, että on kuunneltava YHTEIStuntoa ja tarkoitat tällä sitä, että ihmisen tulee tarvittaessa vaientaa sydämensä ääni voidakseen olla sen lauman mukana jonka luulee olevan Jumalan seurakunta."

Virheellinen päätelmä. Ajattelen niin, että uskovaisen tulee kuolettaa lihan himoja hengen miekalla. Tähän sotaan kolmiliittoista vihollista vastaan seurakuntaäiti on antanut uskovaiselle armoneuvoja. Olemalla kuuliainen armoneuvoille Jumalan lapsi välttää monta maailmallista kiusausta ja syntiä. Siksi Jumalan lapsi ei näe neuvoja kieltoina, vaan rakkauden neuvoina, joita hän noudattaa mielellään.

Esim. jyrkänteen reunalla olevassa aidassa on taulu, jossa lukee: "Älä nojaa, aita voi pettää!" Noudatatko neuvoa a) siksi, että se on "kielletty" vai b) siksi, että et tipahtaisi?

"Mielestäni et saisi opettaa tuolla tavalla jyrkästi tai kyseenalaistamattomasti ainakaan yli seurakunnan, vaikka kokisitkin tuon opetuksen itsellesi sopivaksi."

Minä kirjoitan niin kuin Jumalan seurakunnassa on aina opetettu, Aabrahaminkin aikana.

"Toivon että herkistyt näkemään erilaisuutta ja nostamaan hattua sen edessä."

Eräällä tapaa voin kunnioittaa esim. joitain helluntailaisia. Tunnen helluntailaisia, jotka tuntuvat elävän periaatteidensa mukaisesti. Monet heidän periaatteensa ovat hyviä, osin samoja kuin minulla. En kuitenkaan voi omantuntoni vastaisesti sanoa heitä elävässä uskossa oleviksi uskovaisiksi ja antaa heidän vapaasti paatua väärään rauhaan. Jumala on antanut lapsilleen myös nuhtelijan tehtävän.

"Voisitko julkisesti myöntää, ettet tiedä moniakaan asioita: Et tiedä, mikä on oikea oppi, etkä edes tiedä, miten muut VL:t oikeastaan uskovat."

Pyhän Hengen vaikuttamana "tiedän" (ymmärrän) uskon kautta oikean opin. (Tunnen oikeaa oppia aika tavalla myös kielellisesti, mutta se on eri asia.) Terveet kalat vl:issa uskovat kuten minäkin uskon, emme itse omalta puoleltamme, vaan Kristus meissä.

O.M kirjoitti:

"Esimerkkinä sellaisesta ihmisestä on Aabraham. Hän ei ollut kristitty."

Kirkkohistoriallisessa mielessä Aabraham ei ollut kristitty, tässä olet aivan oikeassa. Hän kuitenkin uskoi lupaukseen Kristuksesta ja tässä suhteessa hän useimpien kristinuskon opinsuuntien mukaan oli 'kristitty' merkityksessä 'uskova'. Välttääkseni epäselvyyksiä nimitän kuitenkin kaikkia elävässä uskossa olevia tai pois nukkuneita mieluummin uskovaisiksi kuin kristityiksi - juuri näiden historiallisten merkityssisältöjen vuoksi. Kristitty-sana on kärsinyt inflaatiota myös siinä suhteessa, että sitä käytetään väärähengellisyyksissä hyvin kepeästi lähes kaikista mahdollisista jeesustelijoista.

"Ensiksi ajattelet, että aikuisen tulee mukautua, ja siitä päättelet, että vauvankin tulee mukautua ja että hän sen tekee."

Kyse ei varsinaisesti ole vaatimuksesta, sillä Pyhä Henki aiheuttaa ihmisessä mielenmuutoksen, jonka tähden ihminen mielellään haluaa välttää lihallisia himoja, jotka sotivat sielua vastaan. Vauvoilla on Pyhä Henki siinä missä aikuisilla uskovaisilla, sillä jolla ei ole Kristuksen henkeä, ei ole Hänen omansa. Vauvoilla ei myöskään ole vähemmän uskonymmärrystä, sillä Herra ei anna Henkeä mitalla. Pyhä Henki avaa uskonymmärryksen samalla tavalla niin pienelle lapselle kuin aikuiselle uskovaiselle.

"En hyväksy ajatusta, että aikuisen tulisi erottaa "järjen ääni" muusta olemassaolostaan ja sitten tukahduttaa tuo järjen ääni uskon asioissa."

Jumalan viisaudessa maailma ei tunne Jumalaa viisauden kautta. Ei ole yhtään ymmärtäväistä, ei yhtään joka etsii Jumalaa.

"Jos vertaus olisi täysin yleispätevä, syntiinlankeemusta ei olisi tapahtunut. Aadam ja Eevahan olivat uskovaisia, joten he olisivat tunnistaneet käärmeen "muukalaiseksi" eivätkä olisi seuranneet sitä."

Unohdat, että ennen kuin ensimmäinen ihmispari söi hyvän ja pahan tiedon puusta, he tiesivät pahaksi vain puusta syömisen. Käärmeen ääntä he eivät voineet tunnistaa vieraaksi, koska he eivät olleet vielä Jumalan kaltaisia - heillä ei ollut kykyä erottaa vierasta ääntä. Sen sijaan sen yhden vääryyden he tiesivät ja omasta valinnastaan söivät. Niin tuli kadotus kaiken ihmissuvun päälle, kunnes se Jeesuksessa Kristuksessa sovitettiin.

"Luultavasti ajattelet, että on kuunneltava YHTEIStuntoa ja tarkoitat tällä sitä, että ihmisen tulee tarvittaessa vaientaa sydämensä ääni voidakseen olla sen lauman mukana jonka luulee olevan Jumalan seurakunta."

Virheellinen päätelmä. Ajattelen niin, että uskovaisen tulee kuolettaa lihan himoja hengen miekalla. Tähän sotaan kolmiliittoista vihollista vastaan seurakuntaäiti on antanut uskovaiselle armoneuvoja. Olemalla kuuliainen armoneuvoille Jumalan lapsi välttää monta maailmallista kiusausta ja syntiä. Siksi Jumalan lapsi ei näe neuvoja kieltoina, vaan rakkauden neuvoina, joita hän noudattaa mielellään.

Esim. jyrkänteen reunalla olevassa aidassa on taulu, jossa lukee: "Älä nojaa, aita voi pettää!" Noudatatko neuvoa a) siksi, että se on "kielletty" vai b) siksi, että et tipahtaisi?

"Mielestäni et saisi opettaa tuolla tavalla jyrkästi tai kyseenalaistamattomasti ainakaan yli seurakunnan, vaikka kokisitkin tuon opetuksen itsellesi sopivaksi."

Minä kirjoitan niin kuin Jumalan seurakunnassa on aina opetettu, Aabrahaminkin aikana.

"Toivon että herkistyt näkemään erilaisuutta ja nostamaan hattua sen edessä."

Eräällä tapaa voin kunnioittaa esim. joitain helluntailaisia. Tunnen helluntailaisia, jotka tuntuvat elävän periaatteidensa mukaisesti. Monet heidän periaatteensa ovat hyviä, osin samoja kuin minulla. En kuitenkaan voi omantuntoni vastaisesti sanoa heitä elävässä uskossa oleviksi uskovaisiksi ja antaa heidän vapaasti paatua väärään rauhaan. Jumala on antanut lapsilleen myös nuhtelijan tehtävän.

"Voisitko julkisesti myöntää, ettet tiedä moniakaan asioita: Et tiedä, mikä on oikea oppi, etkä edes tiedä, miten muut VL:t oikeastaan uskovat."

Pyhän Hengen vaikuttamana "tiedän" (ymmärrän) uskon kautta oikean opin. (Tunnen oikeaa oppia aika tavalla myös kielellisesti, mutta se on eri asia.) Terveet kalat vl:issa uskovat kuten minäkin uskon, emme itse omalta puoleltamme, vaan Kristus meissä.

Lue lisää

"Esim. jyrkänteen reunalla olevassa aidassa on taulu, jossa lukee: "Älä nojaa, aita voi pettää!" Noudatatko neuvoa a) siksi, että se on "kielletty" vai b) siksi, että et tipahtaisi?"

Huono analogia. VL-liikkeessä jyrkänteitä nähdään siellä täällä, mm. meikkaamisessa ja televisiossa. Kyse on siis mielipiteistä ja tavoista. Sitä vastoin jyrkänteen olemassaolo ei ole mielipidekysymys, vaan ulkomaailmassa oleva fakta.

O.M kirjoitti:

"Esimerkkinä sellaisesta ihmisestä on Aabraham. Hän ei ollut kristitty."

Kirkkohistoriallisessa mielessä Aabraham ei ollut kristitty, tässä olet aivan oikeassa. Hän kuitenkin uskoi lupaukseen Kristuksesta ja tässä suhteessa hän useimpien kristinuskon opinsuuntien mukaan oli 'kristitty' merkityksessä 'uskova'. Välttääkseni epäselvyyksiä nimitän kuitenkin kaikkia elävässä uskossa olevia tai pois nukkuneita mieluummin uskovaisiksi kuin kristityiksi - juuri näiden historiallisten merkityssisältöjen vuoksi. Kristitty-sana on kärsinyt inflaatiota myös siinä suhteessa, että sitä käytetään väärähengellisyyksissä hyvin kepeästi lähes kaikista mahdollisista jeesustelijoista.

"Ensiksi ajattelet, että aikuisen tulee mukautua, ja siitä päättelet, että vauvankin tulee mukautua ja että hän sen tekee."

Kyse ei varsinaisesti ole vaatimuksesta, sillä Pyhä Henki aiheuttaa ihmisessä mielenmuutoksen, jonka tähden ihminen mielellään haluaa välttää lihallisia himoja, jotka sotivat sielua vastaan. Vauvoilla on Pyhä Henki siinä missä aikuisilla uskovaisilla, sillä jolla ei ole Kristuksen henkeä, ei ole Hänen omansa. Vauvoilla ei myöskään ole vähemmän uskonymmärrystä, sillä Herra ei anna Henkeä mitalla. Pyhä Henki avaa uskonymmärryksen samalla tavalla niin pienelle lapselle kuin aikuiselle uskovaiselle.

"En hyväksy ajatusta, että aikuisen tulisi erottaa "järjen ääni" muusta olemassaolostaan ja sitten tukahduttaa tuo järjen ääni uskon asioissa."

Jumalan viisaudessa maailma ei tunne Jumalaa viisauden kautta. Ei ole yhtään ymmärtäväistä, ei yhtään joka etsii Jumalaa.

"Jos vertaus olisi täysin yleispätevä, syntiinlankeemusta ei olisi tapahtunut. Aadam ja Eevahan olivat uskovaisia, joten he olisivat tunnistaneet käärmeen "muukalaiseksi" eivätkä olisi seuranneet sitä."

Unohdat, että ennen kuin ensimmäinen ihmispari söi hyvän ja pahan tiedon puusta, he tiesivät pahaksi vain puusta syömisen. Käärmeen ääntä he eivät voineet tunnistaa vieraaksi, koska he eivät olleet vielä Jumalan kaltaisia - heillä ei ollut kykyä erottaa vierasta ääntä. Sen sijaan sen yhden vääryyden he tiesivät ja omasta valinnastaan söivät. Niin tuli kadotus kaiken ihmissuvun päälle, kunnes se Jeesuksessa Kristuksessa sovitettiin.

"Luultavasti ajattelet, että on kuunneltava YHTEIStuntoa ja tarkoitat tällä sitä, että ihmisen tulee tarvittaessa vaientaa sydämensä ääni voidakseen olla sen lauman mukana jonka luulee olevan Jumalan seurakunta."

Virheellinen päätelmä. Ajattelen niin, että uskovaisen tulee kuolettaa lihan himoja hengen miekalla. Tähän sotaan kolmiliittoista vihollista vastaan seurakuntaäiti on antanut uskovaiselle armoneuvoja. Olemalla kuuliainen armoneuvoille Jumalan lapsi välttää monta maailmallista kiusausta ja syntiä. Siksi Jumalan lapsi ei näe neuvoja kieltoina, vaan rakkauden neuvoina, joita hän noudattaa mielellään.

Esim. jyrkänteen reunalla olevassa aidassa on taulu, jossa lukee: "Älä nojaa, aita voi pettää!" Noudatatko neuvoa a) siksi, että se on "kielletty" vai b) siksi, että et tipahtaisi?

"Mielestäni et saisi opettaa tuolla tavalla jyrkästi tai kyseenalaistamattomasti ainakaan yli seurakunnan, vaikka kokisitkin tuon opetuksen itsellesi sopivaksi."

Minä kirjoitan niin kuin Jumalan seurakunnassa on aina opetettu, Aabrahaminkin aikana.

"Toivon että herkistyt näkemään erilaisuutta ja nostamaan hattua sen edessä."

Eräällä tapaa voin kunnioittaa esim. joitain helluntailaisia. Tunnen helluntailaisia, jotka tuntuvat elävän periaatteidensa mukaisesti. Monet heidän periaatteensa ovat hyviä, osin samoja kuin minulla. En kuitenkaan voi omantuntoni vastaisesti sanoa heitä elävässä uskossa oleviksi uskovaisiksi ja antaa heidän vapaasti paatua väärään rauhaan. Jumala on antanut lapsilleen myös nuhtelijan tehtävän.

"Voisitko julkisesti myöntää, ettet tiedä moniakaan asioita: Et tiedä, mikä on oikea oppi, etkä edes tiedä, miten muut VL:t oikeastaan uskovat."

Pyhän Hengen vaikuttamana "tiedän" (ymmärrän) uskon kautta oikean opin. (Tunnen oikeaa oppia aika tavalla myös kielellisesti, mutta se on eri asia.) Terveet kalat vl:issa uskovat kuten minäkin uskon, emme itse omalta puoleltamme, vaan Kristus meissä.

Lue lisää

"Terveet kalat vl:issa uskovat kuten minäkin uskon, emme itse omalta puoleltamme, vaan Kristus meissä."

kommentti kirjoitti:

"Terveet kalat vl:issa uskovat kuten minäkin uskon, emme itse omalta puoleltamme, vaan Kristus meissä."

että eipä sitä moni viitsisi seurakuntaillassa käydä esittämässä, tuskin O.M:kaan. Ja jos viitsisi, taatusti herättäisi hämennystä.

Ei oikein vl-puheenparren mukainen. Entistä enemmän hämmentää näiden muutamien puheet. Etteivät vaan olisi todella taitavia vl-vastaisia feikkejä?

veeällä kirjoitti:

että eipä sitä moni viitsisi seurakuntaillassa käydä esittämässä, tuskin O.M:kaan. Ja jos viitsisi, taatusti herättäisi hämennystä.

Ei oikein vl-puheenparren mukainen. Entistä enemmän hämmentää näiden muutamien puheet. Etteivät vaan olisi todella taitavia vl-vastaisia feikkejä?

Lue lisää

Kyllä ovat yhtä kaukana toisistaan kuin Jaakob ja Eesau.

kommentti kirjoitti:

"Terveet kalat vl:issa uskovat kuten minäkin uskon, emme itse omalta puoleltamme, vaan Kristus meissä."

Olen koko ajan ollut sitä mieltä, että O.M on feikki.

Jt. kirjoitti:

Olen koko ajan ollut sitä mieltä, että O.M on feikki.

on feikki, jonka tarkoituksena on täällä pilata vl:ien mainetta.

Jt. kirjoitti:

Olen koko ajan ollut sitä mieltä, että O.M on feikki.

Sanotko tuon tosissasi?

Minä olen nimittäin sitä mielessäni vähän väliä epäillyt, mutta en ole oikein siitäkään päässyt varmuuteen. Jotain tosi outoa ja kristillisyydelle vierasta O.M:n jutuissa kuitenkin on, niin kuin parin muunkin kirjoittajan.

Olisihan se tuollainen aika uskottava mutta hyvin negatiivisia mielikuvia synnyttävä feikkaaminen meikäläisyydelle ehkä vahingollisinta ja siksi en sulje sitä pois, että joku taitava ja vl-vihamielinen henkilö voisi niin toimia.

Mutta kuten sanottu, varma en ole. Mielenkiintoista, jos sinäkin olet samaa ajatellut ja olet ilmeisesti vl?

veeällä kirjoitti:

että eipä sitä moni viitsisi seurakuntaillassa käydä esittämässä, tuskin O.M:kaan. Ja jos viitsisi, taatusti herättäisi hämennystä.

Ei oikein vl-puheenparren mukainen. Entistä enemmän hämmentää näiden muutamien puheet. Etteivät vaan olisi todella taitavia vl-vastaisia feikkejä?

Lue lisää

on tietysti hyväksi. Varmasti voisin muotoilla lausetta toisinkin, tällä palstalla kirjoittaa monesti kiireellä ja monesti - näennäisestä maltillisuudesta huolimatta - turmeluksessakin. Mutta ajatus on: Kristus minussa on ainut hyvä, mitä minussa on. Kristus minussa on ainoa, joka jotain ymmärtää taivaallisista, en minä en itse. Kristus minussa ei ymmärrä uskon salaisuutta osittain, vaan täydellisesti. Paavali kirjoitti:

"Minä olen hyvän kilvoituksen kilvoitellut, juoksun päättänyt, uskon pitänyt" (2.Tim.4:7). Tällaista lausetta ei helpolla uskovaisen suusta kuule, mutta Paavali haluaakin vain sanoa, että Kristus on hänessä saanut tehdä työtä niin, että hän on säilynyt uskomassa.

veeällä kirjoitti:

Sanotko tuon tosissasi?

Minä olen nimittäin sitä mielessäni vähän väliä epäillyt, mutta en ole oikein siitäkään päässyt varmuuteen. Jotain tosi outoa ja kristillisyydelle vierasta O.M:n jutuissa kuitenkin on, niin kuin parin muunkin kirjoittajan.

Olisihan se tuollainen aika uskottava mutta hyvin negatiivisia mielikuvia synnyttävä feikkaaminen meikäläisyydelle ehkä vahingollisinta ja siksi en sulje sitä pois, että joku taitava ja vl-vihamielinen henkilö voisi niin toimia.

Mutta kuten sanottu, varma en ole. Mielenkiintoista, jos sinäkin olet samaa ajatellut ja olet ilmeisesti vl?

Lue lisää

Olen vähän hämmentynyt, koska nimimerkki JIA:ta (joksi näytit tunnustautuvan eräässä viestiketjussa) olen itse ajatellut ihan aidoksi vl:ksi. No kriittinen kannattaa olla, molemmin puolin. :-)

O.M kirjoitti:

Olen vähän hämmentynyt, koska nimimerkki JIA:ta (joksi näytit tunnustautuvan eräässä viestiketjussa) olen itse ajatellut ihan aidoksi vl:ksi. No kriittinen kannattaa olla, molemmin puolin. :-)

Lue lisää

Osuinpa kerrankin oikeaan aikaan palstalle, kun yksi palstatuttuni soitti. En ole tässä ketjussa nimimerkki veeällä, vaikka sitä yhdessä ketjussa käytinkin.( Vielä yksi palsta-ketju joskus pari viikkoa sitten) Veeällä oli silloin vain sattumalta heitetty nikki sattumalta heitettyyn avaukseen.

Että kyllä minä olen aivan aito vl oikeasti :-)

JIA kirjoitti:

Osuinpa kerrankin oikeaan aikaan palstalle, kun yksi palstatuttuni soitti. En ole tässä ketjussa nimimerkki veeällä, vaikka sitä yhdessä ketjussa käytinkin.( Vielä yksi palsta-ketju joskus pari viikkoa sitten) Veeällä oli silloin vain sattumalta heitetty nikki sattumalta heitettyyn avaukseen.

Että kyllä minä olen aivan aito vl oikeasti :-)

Lue lisää

Kävin juuri itsekin katsomassa sitä keskustelua ja sielläkin on tainnut olla muitakin "veeälliä" kirjoittamassa kuin minä. Joten olipas minulta tyhmä teko, joka ei toistu.

JIA kirjoitti:

Kävin juuri itsekin katsomassa sitä keskustelua ja sielläkin on tainnut olla muitakin "veeälliä" kirjoittamassa kuin minä. Joten olipas minulta tyhmä teko, joka ei toistu.

Lue lisää

selvennyksestä! Olin melko hämilläni, vaikka olen olevinani niin kriittinen kylmäpää että.

O.M kirjoitti:

selvennyksestä! Olin melko hämilläni, vaikka olen olevinani niin kriittinen kylmäpää että.

Se on O.M:n mielestä feikin merkki, jos ei tunnista O.M:n kirjoituksista Hyvän Paimenen ääntä.

"VL käyttää nykyään aivan samaa uskontunnustusta kuin muutkin evlut kirkossa. (vanhurskaus yksin armosta.....)"

Totta, mutta se, miten "uskontunnustus" näkyy arkielämässä on taas aivan toisenlaista. Ts. sama "ulkoinen" uskontunnustus ei riitä; kyse on sydämen tilasta.

....................... kirjoitti:

"VL käyttää nykyään aivan samaa uskontunnustusta kuin muutkin evlut kirkossa. (vanhurskaus yksin armosta.....)"

Totta, mutta se, miten "uskontunnustus" näkyy arkielämässä on taas aivan toisenlaista. Ts. sama "ulkoinen" uskontunnustus ei riitä; kyse on sydämen tilasta.

Lue lisää

Vai mikä se nykytermi teillä 70-luvun "elämänvanhurskaudelle" onkaan?

Uskontunnustus on oikea ja hyvä. Jos kaikki sen lausuvat ihmiset pysyisivät uskontunnustuksessa tunnustamissaan periaatteissa, he uskoisivat kuten vl:t.

Tässä on muutamia merkittäviä opinkohtia, joista uskovaiset erottavat jo monet pimeyden valtakunnassa vaeltavat väärävanhurskaat vanhurskaista:

Yksin armosta, yksin uskon kautta = ihmisellä ei ole omalta puoleltaan edes uskon vastaanottajan roolia, sillä ihminen on kokonaan paha. Jumala nostaa ihmisen. Armosta me olemme autuaiksi tulleet, uskon kautta, Jumalan lahja se on, ei töistä, ettei yksikään kerskaisi.

Uskosta uskoon = Epäuskoinen ihminen tulee autuaaksi vain ja ainoastaan uskovaisen ihmisen saarnaaman evankeliumin kautta. Ihminen ei voi saada elävää uskoa rukoilemalla, kasteessa, ehtoollisessa, jakamalla almuja, noudattamalla kymmentä käskyä, elämällä hyvää elämää tms. Usko on aina lahja, ja jotta lahjalla olisi konkreettinen antaja, on Jumala laittanut parannussaarnan uskovaisten ihmisten suuhun. Maailma ei tätä totuutta näe, sillä he näkevät vain uskovaisten syntiset huulet.

Laki on epäuskoisille = Lain tehtävä on ajaa ihmistä Kristuksen tykö. Kun ihminen on tullut sisälle Jumalan valtakuntaan, laki on tehtävänsä tehnyt eikä ihminen ole enää sen opettajan alla, koska ihmisellä on vain yksi opettaja kerrallaan. Parannuksen armon saaneella on uusi opettaja, Jumalan terveellinen armo Pyhässä Hengessä, joka opettaa meitä kaiken jumalattoman menon hylkäämään lihan töiden kuolettamisen kautta ja tässä maailmassa siviästi ja jumalisesti elämään.

O.M kirjoitti:

Uskontunnustus on oikea ja hyvä. Jos kaikki sen lausuvat ihmiset pysyisivät uskontunnustuksessa tunnustamissaan periaatteissa, he uskoisivat kuten vl:t.

Tässä on muutamia merkittäviä opinkohtia, joista uskovaiset erottavat jo monet pimeyden valtakunnassa vaeltavat väärävanhurskaat vanhurskaista:

Yksin armosta, yksin uskon kautta = ihmisellä ei ole omalta puoleltaan edes uskon vastaanottajan roolia, sillä ihminen on kokonaan paha. Jumala nostaa ihmisen. Armosta me olemme autuaiksi tulleet, uskon kautta, Jumalan lahja se on, ei töistä, ettei yksikään kerskaisi.

Uskosta uskoon = Epäuskoinen ihminen tulee autuaaksi vain ja ainoastaan uskovaisen ihmisen saarnaaman evankeliumin kautta. Ihminen ei voi saada elävää uskoa rukoilemalla, kasteessa, ehtoollisessa, jakamalla almuja, noudattamalla kymmentä käskyä, elämällä hyvää elämää tms. Usko on aina lahja, ja jotta lahjalla olisi konkreettinen antaja, on Jumala laittanut parannussaarnan uskovaisten ihmisten suuhun. Maailma ei tätä totuutta näe, sillä he näkevät vain uskovaisten syntiset huulet.

Laki on epäuskoisille = Lain tehtävä on ajaa ihmistä Kristuksen tykö. Kun ihminen on tullut sisälle Jumalan valtakuntaan, laki on tehtävänsä tehnyt eikä ihminen ole enää sen opettajan alla, koska ihmisellä on vain yksi opettaja kerrallaan. Parannuksen armon saaneella on uusi opettaja, Jumalan terveellinen armo Pyhässä Hengessä, joka opettaa meitä kaiken jumalattoman menon hylkäämään lihan töiden kuolettamisen kautta ja tässä maailmassa siviästi ja jumalisesti elämään.

Lue lisää

Roomalaiskirje 1:17; Sillä siinä Jumalan vanhurskaus ilmestyy uskosta uskoon, niinkuin kirjoitettu on: ´´Vanhurskas on elävä uskosta.´´

Tämä kohta ´´uskosta uskoon ´´on ollut ongelmallinen, koska se ei oikein sovellu muuhun mitä tässä kohdassa on selitetty. Näinhän se on käännetty niin Bibliasaa kuin 1938 ja 1992 käännöksessä.

Tutkin eri maiden käännöksiä ja esim. amerikkalaisessa käännöksessä on ; suunnilleen näin ... Jumalan vanhurskaus tulee alusta loppuun asti yksin uskosta.

Tällöin sen sisältö on aivan eri kuin ´´ Uskosta uskoon'', jota paljon käytetään saarnoissa.

Mahtaako jollakin olla tietoa, miten se tarkkaan alkukielessä on ?

Huono käännös ? kirjoitti:

Roomalaiskirje 1:17; Sillä siinä Jumalan vanhurskaus ilmestyy uskosta uskoon, niinkuin kirjoitettu on: ´´Vanhurskas on elävä uskosta.´´

Tämä kohta ´´uskosta uskoon ´´on ollut ongelmallinen, koska se ei oikein sovellu muuhun mitä tässä kohdassa on selitetty. Näinhän se on käännetty niin Bibliasaa kuin 1938 ja 1992 käännöksessä.

Tutkin eri maiden käännöksiä ja esim. amerikkalaisessa käännöksessä on ; suunnilleen näin ... Jumalan vanhurskaus tulee alusta loppuun asti yksin uskosta.

Tällöin sen sisältö on aivan eri kuin ´´ Uskosta uskoon'', jota paljon käytetään saarnoissa.

Mahtaako jollakin olla tietoa, miten se tarkkaan alkukielessä on ?

Lue lisää

Sykarin kaivolla

Kun Jeesus ja syntinen nainen kohtasivat

Silloin 1920 luvun aikoihin Neuvostoliittoon jäi eristyksiin vl ihmisiä joilla ei ollut mitään yhteyttä suomeen tai muualle maailmaan.
1990 Rajojen avauduttua nämä ihmiset(mm. saarnaaja Juri TserovVoiko tapakulttuuriin sidotuissa sääntörikkomuksista käyttää Kristuksen kirkkolakia. Mielestäni ei voi. Suomessa kumminkin on varsin yleisesti tapakulttuurin perusteella lajiteltu uskovaiset ja ei uskovaiset.
Rautalankamalli: Kaikilla vl uskoisilla on päässä ajatus, jos käytät korvarenkaita, olet kieltänyt uskosi.

O.M kirjoitti:

Uskontunnustus on oikea ja hyvä. Jos kaikki sen lausuvat ihmiset pysyisivät uskontunnustuksessa tunnustamissaan periaatteissa, he uskoisivat kuten vl:t.

Tässä on muutamia merkittäviä opinkohtia, joista uskovaiset erottavat jo monet pimeyden valtakunnassa vaeltavat väärävanhurskaat vanhurskaista:

Yksin armosta, yksin uskon kautta = ihmisellä ei ole omalta puoleltaan edes uskon vastaanottajan roolia, sillä ihminen on kokonaan paha. Jumala nostaa ihmisen. Armosta me olemme autuaiksi tulleet, uskon kautta, Jumalan lahja se on, ei töistä, ettei yksikään kerskaisi.

Uskosta uskoon = Epäuskoinen ihminen tulee autuaaksi vain ja ainoastaan uskovaisen ihmisen saarnaaman evankeliumin kautta. Ihminen ei voi saada elävää uskoa rukoilemalla, kasteessa, ehtoollisessa, jakamalla almuja, noudattamalla kymmentä käskyä, elämällä hyvää elämää tms. Usko on aina lahja, ja jotta lahjalla olisi konkreettinen antaja, on Jumala laittanut parannussaarnan uskovaisten ihmisten suuhun. Maailma ei tätä totuutta näe, sillä he näkevät vain uskovaisten syntiset huulet.

Laki on epäuskoisille = Lain tehtävä on ajaa ihmistä Kristuksen tykö. Kun ihminen on tullut sisälle Jumalan valtakuntaan, laki on tehtävänsä tehnyt eikä ihminen ole enää sen opettajan alla, koska ihmisellä on vain yksi opettaja kerrallaan. Parannuksen armon saaneella on uusi opettaja, Jumalan terveellinen armo Pyhässä Hengessä, joka opettaa meitä kaiken jumalattoman menon hylkäämään lihan töiden kuolettamisen kautta ja tässä maailmassa siviästi ja jumalisesti elämään.

Lue lisää

"Uskosta uskoon = Epäuskoinen ihminen tulee autuaaksi vain ja ainoastaan uskovaisen ihmisen saarnaaman evankeliumin kautta." = VL-lakiusko

Raamattua lukemalla ja uskomalla syntinsä anteeksiannetuksi Jeesuksen Kristuksen armon kautta ! Tässä on evankeliumi Raamatun kautta saatuna! Ei mikään maallinen "auktoriteetti" ole syntejä anteeksiannetuksi määritteemään!

Ei tarvita ihmistä välikädeksi, tarvitaan vain usko armoon! Jeesuksen veriuhrin kautta! Aamen!

oulun vl kirjoitti:

Silloin 1920 luvun aikoihin Neuvostoliittoon jäi eristyksiin vl ihmisiä joilla ei ollut mitään yhteyttä suomeen tai muualle maailmaan.
1990 Rajojen avauduttua nämä ihmiset(mm. saarnaaja Juri TserovVoiko tapakulttuuriin sidotuissa sääntörikkomuksista käyttää Kristuksen kirkkolakia. Mielestäni ei voi. Suomessa kumminkin on varsin yleisesti tapakulttuurin perusteella lajiteltu uskovaiset ja ei uskovaiset.
Rautalankamalli: Kaikilla vl uskoisilla on päässä ajatus, jos käytät korvarenkaita, olet kieltänyt uskosi.

Lue lisää

Minun nuoruudessani (80-luvulla) viiksien pitäminen oli julkisynti, samoin parta.
Mikäli niitä ei poistanut nuhtelun jälkeen, kielsi teoillaan uskonsa ja muuttui saatanan (parrakkaaksi) lapseksi.

Kävin paikallisen ry:n myyjäisissä toissa joulun alla ostamassa jouluruokia ja näin monilla tutuilla vl-miehillä leuassa kasvamassa jos jonkinlaista tuuheroa. Kysyessäni heiltä asiasta, sain vastaukseksi: Ei tämä enää ole syntiä!

uskosta pelastettu kirjoitti:

"Uskosta uskoon = Epäuskoinen ihminen tulee autuaaksi vain ja ainoastaan uskovaisen ihmisen saarnaaman evankeliumin kautta." = VL-lakiusko

Raamattua lukemalla ja uskomalla syntinsä anteeksiannetuksi Jeesuksen Kristuksen armon kautta ! Tässä on evankeliumi Raamatun kautta saatuna! Ei mikään maallinen "auktoriteetti" ole syntejä anteeksiannetuksi määritteemään!

Ei tarvita ihmistä välikädeksi, tarvitaan vain usko armoon! Jeesuksen veriuhrin kautta! Aamen!

Lue lisää

Edellisen Raamatun mukaisen kommentin pohjalta kaikki ihmistekoiset vl-harhaopit voidaan heittää roskakoriin.

Piru tosin nostaa ne takaisin ja kiikuttaa rauhanyhdistykselle.

Huono käännös ? kirjoitti:

Roomalaiskirje 1:17; Sillä siinä Jumalan vanhurskaus ilmestyy uskosta uskoon, niinkuin kirjoitettu on: ´´Vanhurskas on elävä uskosta.´´

Tämä kohta ´´uskosta uskoon ´´on ollut ongelmallinen, koska se ei oikein sovellu muuhun mitä tässä kohdassa on selitetty. Näinhän se on käännetty niin Bibliasaa kuin 1938 ja 1992 käännöksessä.

Tutkin eri maiden käännöksiä ja esim. amerikkalaisessa käännöksessä on ; suunnilleen näin ... Jumalan vanhurskaus tulee alusta loppuun asti yksin uskosta.

Tällöin sen sisältö on aivan eri kuin ´´ Uskosta uskoon'', jota paljon käytetään saarnoissa.

Mahtaako jollakin olla tietoa, miten se tarkkaan alkukielessä on ?

Lue lisää

käännösten "mönkään" laittamiset.

Biblia: 17. Sillä siinä se vanhurskaus, joka Jumalan edessä kelpaa, ilmoitetaan uskosta uskoon, niinkuin kirjoitettu on: vanhurskaan pitää elämän uskosta.

uusikkäännös: 17. Siinä Jumalan vanhurskaus ilmestyy uskosta uskoon. Onhan kirjoitettu: "Uskosta vanhurskas saa elää."

38-käännös: 17. Sillä siinä Jumalan vanhurskaus ilmestyy uskosta uskoon, niinkuin kirjoitettu on: "Vanhurskas on elävä uskosta."

Aapeli Saarisalo: 17. Sillä siinä Jumalan vanhurskaus ilmestyy uskosta uskoon, niin kuin on kirjoitettu: "Vanhurskas on elävä uskosta."

Jumalan kansan Raamattu: 17. Siinä näet Jumalan vanhurskaus ilmestyy uskosta uskoon, kuten on kirjoitettu: "Vanhurskas on elävä uskosta*."

Juhani24 kirjoitti:

Minun nuoruudessani (80-luvulla) viiksien pitäminen oli julkisynti, samoin parta.
Mikäli niitä ei poistanut nuhtelun jälkeen, kielsi teoillaan uskonsa ja muuttui saatanan (parrakkaaksi) lapseksi.

Kävin paikallisen ry:n myyjäisissä toissa joulun alla ostamassa jouluruokia ja näin monilla tutuilla vl-miehillä leuassa kasvamassa jos jonkinlaista tuuheroa. Kysyessäni heiltä asiasta, sain vastaukseksi: Ei tämä enää ole syntiä!

Lue lisää

Ei oo ollut syntiä edes 80-luvulla.

weha kirjoitti:

Ei oo ollut syntiä edes 80-luvulla.

Tuosta sinulle ei ole kokemusta. Partaa ja viiksiä katsottiin paheksuen minun kotinurkillani uskovaisten keskuudessa. Ehkei ihan syntinä pidetty, mutta ainakin kyseenalaisena juttuna.

Älä tyrmää sellaista asiaa, josta sinulla ei ole kokemusta.

O.M kirjoitti:

Uskontunnustus on oikea ja hyvä. Jos kaikki sen lausuvat ihmiset pysyisivät uskontunnustuksessa tunnustamissaan periaatteissa, he uskoisivat kuten vl:t.

Tässä on muutamia merkittäviä opinkohtia, joista uskovaiset erottavat jo monet pimeyden valtakunnassa vaeltavat väärävanhurskaat vanhurskaista:

Yksin armosta, yksin uskon kautta = ihmisellä ei ole omalta puoleltaan edes uskon vastaanottajan roolia, sillä ihminen on kokonaan paha. Jumala nostaa ihmisen. Armosta me olemme autuaiksi tulleet, uskon kautta, Jumalan lahja se on, ei töistä, ettei yksikään kerskaisi.

Uskosta uskoon = Epäuskoinen ihminen tulee autuaaksi vain ja ainoastaan uskovaisen ihmisen saarnaaman evankeliumin kautta. Ihminen ei voi saada elävää uskoa rukoilemalla, kasteessa, ehtoollisessa, jakamalla almuja, noudattamalla kymmentä käskyä, elämällä hyvää elämää tms. Usko on aina lahja, ja jotta lahjalla olisi konkreettinen antaja, on Jumala laittanut parannussaarnan uskovaisten ihmisten suuhun. Maailma ei tätä totuutta näe, sillä he näkevät vain uskovaisten syntiset huulet.

Laki on epäuskoisille = Lain tehtävä on ajaa ihmistä Kristuksen tykö. Kun ihminen on tullut sisälle Jumalan valtakuntaan, laki on tehtävänsä tehnyt eikä ihminen ole enää sen opettajan alla, koska ihmisellä on vain yksi opettaja kerrallaan. Parannuksen armon saaneella on uusi opettaja, Jumalan terveellinen armo Pyhässä Hengessä, joka opettaa meitä kaiken jumalattoman menon hylkäämään lihan töiden kuolettamisen kautta ja tässä maailmassa siviästi ja jumalisesti elämään.

Lue lisää

>>
Jos kaikki sen lausuvat ihmiset pysyisivät uskontunnustuksessa tunnustamissaan periaatteissa, he uskoisivat kuten vl:t.
>>

Aikamoinen huuhaaväite. Ei taida mistään uskontunnustuksesta löytyä Raamatunvastaisia kohtia välimiehen välimiehestä tai ehkäisyn synnillisyydestä saati vaatimusta yhteen joukkoon kuulumisesta. Vastaavasti uskontunnustuksia lausuvat ja niihin uskovat lukuisat kristityt, joista vl:t käyttävät röyhkeästi nimitystä "epäuskoiset". Älä siis viitsi suoranaisesti valehdella:(

>>
ihmisellä ei ole omalta puoleltaan edes uskon vastaanottajan roolia, sillä ihminen on kokonaan paha.
>>

Tuo oli minulle uutta että vl-oppi noin opettaisi:-o Kyllä tähän asti olen käsittänyt että valinta uskon vastaanottamisesta on ihmisellä myöskin vl-opin mukaan?

Jos lähdetään Kalvinismin tielle, niin päädytään loogiseen umpikujaan tai mielivaltaiseen Jumalaan. Raamatussa Jumala ilmoittaa tahdokseen kaikkien ihmisten pelastumisen.

1. Tim. 2:
"1 Kehotan ennen kaikkea anomaan, rukoilemaan, pitämään esirukouksia ja kiittämään kaikkien ihmisten puolesta,
2 kuninkaiden ja kaikkien vallanpitäjien puolesta, jotta saisimme viettää tyyntä ja rauhallista elämää, kaikin tavoin hurskaasti ja arvokkaasti.
3 Tällainen rukous on oikea ja mieluisa Jumalalle, meidän pelastajallemme,
4 joka tahtoo, että kaikki ihmiset pelastuisivat ja tulisivat tuntemaan totuuden.
5 Jumala on yksi, ja yksi on välittäjä Jumalan ja ihmisten välillä, ihminen Kristus Jeesus."

2. Pietarin kirje 3
9 Ei Herra vitkastele täyttäessään lupaustaan, vaikka hän joidenkin mielestä on myöhässä. Päinvastoin: hän on kärsivällinen teitä kohtaan, koska ei halua kenenkään tuhoutuvan vaan tahtoo, että kaikki kääntyisivät.

Ellei ihmisellä ole mitään roolia, niin miksei Jumalan tahto toteudu ja kaikki ihmiset pelastu vl-opin mukaan? Jos puolestaan ajatellaan että Jumala valitsee ne, ketkä pelastuvat, niin millä perusteilla Jumala vain valitsee ne jotka Hän valitsee? Miten tämä sitten sopisi yhteen sen Jumalan tahdon kanssa, että kaikki ihmiset pelastuisivat?

>>
Uskosta uskoon = Epäuskoinen ihminen tulee autuaaksi vain ja ainoastaan uskovaisen ihmisen saarnaaman evankeliumin kautta.
>>

Tuo on yksi törkeimpiä Raamatunvastaisuuksia vl-opissa. Missään kohden Raamatussa ei tuollaisia ehtoja asetella, vaan vain usko pelastaa. Jumala voi puolestaan kirkastaa uskon parhaaksi katsomallaan tavalla. On todella röyhkeää mennä rajoittamaan Jumalan toimintaa vain ihmislihan alle:(

>>
Ihminen ei voi saada elävää uskoa rukoilemalla, kasteessa, ehtoollisessa, jakamalla almuja, noudattamalla kymmentä käskyä, elämällä hyvää elämää tms.
>>

Uskoa ei voi saavuttaa tekemällä mitään. Ihminen voi toki etsiä Jumalaa ja Raamatussa Jeesus lupasi että etsivälle Jumala avaa. Jumala voi puolestaan kirkastaa itsensä aivan missä tahansa. Ellei Jumala voisi kirkastaa itseään ihmisen rukoillessa, niin täytyisi uskoa että Jeesus opetti väärin tai ainakin täysin turhaan pyytämään rukouksessa Jumalalta syntejä anteeksi.

riviveeällä kirjoitti:

Tuosta sinulle ei ole kokemusta. Partaa ja viiksiä katsottiin paheksuen minun kotinurkillani uskovaisten keskuudessa. Ehkei ihan syntinä pidetty, mutta ainakin kyseenalaisena juttuna.

Älä tyrmää sellaista asiaa, josta sinulla ei ole kokemusta.

Lue lisää

olen tuntenut parrallisia VL:iä jo aiemminkin, eikä tuollaisesta höpötyksestä ole tietookaan.

Taas yksi pesukonejuttu lisää;)

weha kirjoitti:

olen tuntenut parrallisia VL:iä jo aiemminkin, eikä tuollaisesta höpötyksestä ole tietookaan.

Taas yksi pesukonejuttu lisää;)

Minä en muista, että partaa olisi synniksi saarnattu, mutta itse aloin nähdä parrakkaita miehiä vl:ten keskudessa joskus -90 luvun vaihteessa. Kyllä se parta silloin herätti ihmetystä.

weha kirjoitti:

Ei oo ollut syntiä edes 80-luvulla.

En lähde mukaan aloittamaasi haukkumiseen, koska mielestäni menneet pitää ottaa sellaisina, kuin ne ovat tapahtuneet.

riviveeällä kirjoitti:

Tuosta sinulle ei ole kokemusta. Partaa ja viiksiä katsottiin paheksuen minun kotinurkillani uskovaisten keskuudessa. Ehkei ihan syntinä pidetty, mutta ainakin kyseenalaisena juttuna.

Älä tyrmää sellaista asiaa, josta sinulla ei ole kokemusta.

Lue lisää

Muistan sen kuin eilisen päivän. Viiksien kasvattaminen oli aika kiinnostava juttu monille muillekin nuorille miehille ainakin siihen aikaan. Mutta se oli "maailmallista", ja siksi syntiä.

Itse tosin muistan parta- ja viiksikiellon erityisen kirkkaana siksi, että itselläni on pieni kauneusvirhe kasvoissani, jota sain siisteillä viiksillä osittain peitettyä.

Koska asialla oli minulle aikoinaan merkitystä, olin todella hämmästynyt kun synti oli muuttunutkin tällä välin luvalliseksi...

Partacollie kirjoitti:

Minä en muista, että partaa olisi synniksi saarnattu, mutta itse aloin nähdä parrakkaita miehiä vl:ten keskudessa joskus -90 luvun vaihteessa. Kyllä se parta silloin herätti ihmetystä.

Lue lisää

Varhaisesta lapsuudestani heitä muistan, mm Juho Näppä taisi olla huuliparrakas, oli muitakin. Välillä kaikki olivat sileäkasvoisia, kun parta alkoi uudelleen yleistyä, varoiteltiin menemästä kaikkien uusien muotien etunenässä. Ei varotettu parrasta sinänsä, vaan sen syynä olevasta yltiö radikaalisuudesta.

Siis parta ei syntiä, vaan sen kasvatuksen syyksi ajateltu sydämen kapinamieoi. Nyt parta on niin yleinen, että se ei kerro mistään radikaalisuudesta tai vihamielisyydestä.

Miehen viha (eikä naisenkaan) ei tee sitä,mikä on oikein Jumalan edessä.

Juhani24 kirjoitti:

Muistan sen kuin eilisen päivän. Viiksien kasvattaminen oli aika kiinnostava juttu monille muillekin nuorille miehille ainakin siihen aikaan. Mutta se oli "maailmallista", ja siksi syntiä.

Itse tosin muistan parta- ja viiksikiellon erityisen kirkkaana siksi, että itselläni on pieni kauneusvirhe kasvoissani, jota sain siisteillä viiksillä osittain peitettyä.

Koska asialla oli minulle aikoinaan merkitystä, olin todella hämmästynyt kun synti oli muuttunutkin tällä välin luvalliseksi...

Lue lisää

Kyllä parta on saarnattu synniksi jo -70-luvulla ja tunnen parikin partamiestä, jotka vyosikymmenien parrankäytön jälkeen tuon määräyksen kuultuaan ajoivat partansa, ollakseen "kuuliaisia seurakunnalle":)

pakkula kirjoitti:

Varhaisesta lapsuudestani heitä muistan, mm Juho Näppä taisi olla huuliparrakas, oli muitakin. Välillä kaikki olivat sileäkasvoisia, kun parta alkoi uudelleen yleistyä, varoiteltiin menemästä kaikkien uusien muotien etunenässä. Ei varotettu parrasta sinänsä, vaan sen syynä olevasta yltiö radikaalisuudesta.

Siis parta ei syntiä, vaan sen kasvatuksen syyksi ajateltu sydämen kapinamieoi. Nyt parta on niin yleinen, että se ei kerro mistään radikaalisuudesta tai vihamielisyydestä.

Miehen viha (eikä naisenkaan) ei tee sitä,mikä on oikein Jumalan edessä.

Lue lisää

Uskon, että puhut totta, vaikka olitkin ikäsi puolesta 80-luvulla eri elämäntilanteessa kuin minä.

Ainoa asiasta tehtävä johtopäätös on se, että meilläpäin oli tiukemmat säännöt kuin muualla. Tästä on tullut näin jälkeenpäin viitteitä muissakin asioissa.

Deborah kirjoitti:

Kyllä parta on saarnattu synniksi jo -70-luvulla ja tunnen parikin partamiestä, jotka vyosikymmenien parrankäytön jälkeen tuon määräyksen kuultuaan ajoivat partansa, ollakseen "kuuliaisia seurakunnalle":)

Lue lisää

..koska haluan uskoa ihmisistä hyvää, enkä väitä näitä lievempää linjaa kuvaavia valehtelijoiksi.

Meilläpäin nuorten miesten tukan pituuttakin vahdittiin haukkana (siis 80-luvulla). Niskatukan piti olla ihan lyhyt, sivut eivät saaneet tulla korvien päälle ja päältä piti olla myös lyhyt, ts armeijamalliin.

Kun katsoo nykyajan nuorten vl-miesten hiuksia, voi vaan todeta ettei sellaisella tukalla olisi ollut mitään asiaa seuroihin. Puhuttelu seurasi heti, jos oli takatukkaa ilmaantunut, joka oli siis muotia silloin -kuten kauttaaltaan pidempi tukka nykyään.

Juhani24 kirjoitti:

En lähde mukaan aloittamaasi haukkumiseen, koska mielestäni menneet pitää ottaa sellaisina, kuin ne ovat tapahtuneet.

pitää suhtautua wehaan, joka tuntuu olevan monissa asioissa ulkona kuin lumiukko. Varsinkin hengellisiä oppeja koskevissa.

Se on kuitenkin positiivista, että intoa riittää. Eriseura, eriseura, eriseura...
:))

pakkula kirjoitti:

Varhaisesta lapsuudestani heitä muistan, mm Juho Näppä taisi olla huuliparrakas, oli muitakin. Välillä kaikki olivat sileäkasvoisia, kun parta alkoi uudelleen yleistyä, varoiteltiin menemästä kaikkien uusien muotien etunenässä. Ei varotettu parrasta sinänsä, vaan sen syynä olevasta yltiö radikaalisuudesta.

Siis parta ei syntiä, vaan sen kasvatuksen syyksi ajateltu sydämen kapinamieoi. Nyt parta on niin yleinen, että se ei kerro mistään radikaalisuudesta tai vihamielisyydestä.

Miehen viha (eikä naisenkaan) ei tee sitä,mikä on oikein Jumalan edessä.

Lue lisää

Elmer Alajoella oli viikset ja muistelen, että 90-luvulla suviserojen jälkeen teki laajan puhujamatkan Suomessa. Ei kuulunut moitteita viiksistä.

Tunnen veljiä, joilla on ollut viikset 70-luvulta lähtien ja ovat Siionin rakkaudessa.

Juhani24 kirjoitti:

..koska haluan uskoa ihmisistä hyvää, enkä väitä näitä lievempää linjaa kuvaavia valehtelijoiksi.

Meilläpäin nuorten miesten tukan pituuttakin vahdittiin haukkana (siis 80-luvulla). Niskatukan piti olla ihan lyhyt, sivut eivät saaneet tulla korvien päälle ja päältä piti olla myös lyhyt, ts armeijamalliin.

Kun katsoo nykyajan nuorten vl-miesten hiuksia, voi vaan todeta ettei sellaisella tukalla olisi ollut mitään asiaa seuroihin. Puhuttelu seurasi heti, jos oli takatukkaa ilmaantunut, joka oli siis muotia silloin -kuten kauttaaltaan pidempi tukka nykyään.

Lue lisää

"Meilläpäin nuorten miesten tukan pituuttakin vahdittiin haukkana (siis 80-luvulla). Niskatukan piti olla ihan lyhyt, sivut eivät saaneet tulla korvien päälle ja päältä piti olla myös lyhyt, ts armeijamalliin."

tuollaisesta Hawk tai Hornetmaisesta vl-kristillisyydestä.

Juhani24 kirjoitti:

Muistan sen kuin eilisen päivän. Viiksien kasvattaminen oli aika kiinnostava juttu monille muillekin nuorille miehille ainakin siihen aikaan. Mutta se oli "maailmallista", ja siksi syntiä.

Itse tosin muistan parta- ja viiksikiellon erityisen kirkkaana siksi, että itselläni on pieni kauneusvirhe kasvoissani, jota sain siisteillä viiksillä osittain peitettyä.

Koska asialla oli minulle aikoinaan merkitystä, olin todella hämmästynyt kun synti oli muuttunutkin tällä välin luvalliseksi...

Lue lisää

paikan siionissa opeteta eritavalla, vaan ollaan ja jaataan samanlainen usko. Ei tavakkaan erilaisia ole, näin uskon.

ViiksiVallu kirjoitti:

pitää suhtautua wehaan, joka tuntuu olevan monissa asioissa ulkona kuin lumiukko. Varsinkin hengellisiä oppeja koskevissa.

Se on kuitenkin positiivista, että intoa riittää. Eriseura, eriseura, eriseura...
:))

Lue lisää

ja oppien sekoitus, ole mitään elävää uskoa...ajattele nyt itsekkin; Mitä virkaa on potaskalla?

pakkula kirjoitti:

Varhaisesta lapsuudestani heitä muistan, mm Juho Näppä taisi olla huuliparrakas, oli muitakin. Välillä kaikki olivat sileäkasvoisia, kun parta alkoi uudelleen yleistyä, varoiteltiin menemästä kaikkien uusien muotien etunenässä. Ei varotettu parrasta sinänsä, vaan sen syynä olevasta yltiö radikaalisuudesta.

Siis parta ei syntiä, vaan sen kasvatuksen syyksi ajateltu sydämen kapinamieoi. Nyt parta on niin yleinen, että se ei kerro mistään radikaalisuudesta tai vihamielisyydestä.

Miehen viha (eikä naisenkaan) ei tee sitä,mikä on oikein Jumalan edessä.

Lue lisää

Miten se kapinamieli kohdistettiin ? Oma isänikin rupesi leikkaamaan partaa oikein urakalla silloin -70 luvun lopulla ja mainitsikin parranleikkuunlomassa meille lapsille, ei olla uskovaisella partaa. Missään tapauksessa isäni ei ollut minkään suunnan radikaali ei silloin eikä nyt.

Olisikohan tällä partakiellolla mitään syy-yhteyttä armeijan käytäntöön, siellä partaa ei suvaita?

weha kirjoitti:

ja oppien sekoitus, ole mitään elävää uskoa...ajattele nyt itsekkin; Mitä virkaa on potaskalla?

http://fi.wikipedia.org/wiki/Potaska

oulun vl kirjoitti:

Miten se kapinamieli kohdistettiin ? Oma isänikin rupesi leikkaamaan partaa oikein urakalla silloin -70 luvun lopulla ja mainitsikin parranleikkuunlomassa meille lapsille, ei olla uskovaisella partaa. Missään tapauksessa isäni ei ollut minkään suunnan radikaali ei silloin eikä nyt.

Olisikohan tällä partakiellolla mitään syy-yhteyttä armeijan käytäntöön, siellä partaa ei suvaita?

Lue lisää

hoitokokouksessa, että näkeehän sen jo naamasta, että olet mennyt väärään henkeen. oli partakarvat vähän liian pitkät poskilla. mitkä pulisongit lienevät olleen? hoitaja oli ihan pääjehu srk:sta.

weha kirjoitti:

paikan siionissa opeteta eritavalla, vaan ollaan ja jaataan samanlainen usko. Ei tavakkaan erilaisia ole, näin uskon.

...syvä huokaus...

Juhani24 kirjoitti:

En lähde mukaan aloittamaasi haukkumiseen, koska mielestäni menneet pitää ottaa sellaisina, kuin ne ovat tapahtuneet.

tuolloin ole itse itse vielä ollut vl. Muutenkin näyttää, että hänen "uskonsa" perustuu ankaraan valintaan ja tosiasioiden kiistämisen. Ehkä tulee aika, että hänen uskonsa on sen verran vakaata, että se riittää ilman itsepetosta ja kaiken epämiellyttävän lähes hysteeristä kieltämistä.

Lisäksi, miten sen nyt kauniisti sanoisi, Weha ei ehkä ole niitä kaikkein suurimmalla kauhalla saaneita... Osittain hänen kouhkaamisensa voi jättää omaan arvoonsakin.

Ja senkin se osoittaa, että kaikkeen tällä palstalla kannattaa suhtautua vähän varauksella. Täällä esiintyvät "asiantuntijoina" sellaisetkin, jotka eivät sitä oikeasti ole. Joiden kirjoituksia lukee hymy huulillaan, mutta saahan sitä yrittää.

Ei siitä edes ole kuin ehkä kymmenen vuotta, kun partaa katsottiin hyvinkin kieroon meikäläisyydessä. Jos parta naamassa, pitempi sänkikin, meni seuroihin, sai varautua siihen, ettei tervehditä. Myöskään sisäisessä hierarkiassa ylenemistä (tiedätte, ensin raamattuluokan opettajaksi, sitten seuraisännäksi, sitten puhujaksi jne.) ei tarvinnut partanaaman odottaa. Asiaa paheksuttiin ja sillä mitattiin sieluntilaa vähintään samassa määrin kuin korvakoruilla.

Se on vl-tapa, joka on ehkä nopeiten muuttunut viime aikoina. Tällä hetkellä parta on lähes neutraali asia ja niitä näkee paljon. Minullakin on siisti parta. Kuitenkin siihen kiinnittää huomiota kun muistaa lähimenneisyyden täysin päinvastaisen tilanteen.

Muistan senkin, että jotkut miehet "kipuilivat" asian kanssa niin kuin sinäkin Juhani. Parta olisi sopinut naamatauluun tai peittänyt jonkin virheen helposti, kuten luisun leuan, mutta ei vaan voinut kasvattaa kun pahennus olisi tullut.

Weha-veli. Sinä syytit toista valehtelijaksi, mikä on raskas syytös, vaikka olit itse väärässä. Sen voi todistaa sinulle kaikki yli kymmenen vuotta vl-liikettä tunteneet. Pitäisikö sinun pyytää anteeksi?

oulun vl kirjoitti:

Miten se kapinamieli kohdistettiin ? Oma isänikin rupesi leikkaamaan partaa oikein urakalla silloin -70 luvun lopulla ja mainitsikin parranleikkuunlomassa meille lapsille, ei olla uskovaisella partaa. Missään tapauksessa isäni ei ollut minkään suunnan radikaali ei silloin eikä nyt.

Olisikohan tällä partakiellolla mitään syy-yhteyttä armeijan käytäntöön, siellä partaa ei suvaita?

Lue lisää

Vaikka olenkin sanonut, etten usko näiden muutamien valehtelevan, alkaa tulla toisenlaisiakin mietteitä jo...

Täällä on ainakin pari vl-henkilöä, jotka ovat voineen olla 70- ja 80-luvulla ikänsä puolesta olla vaikka hoitokokouksia ja painostusta järjestämässä.

Voisiko "huonomuistisuus" heidän kohdallaan johtuakin huonosta omastatunnosta?

partanaama-vl kirjoitti:

tuolloin ole itse itse vielä ollut vl. Muutenkin näyttää, että hänen "uskonsa" perustuu ankaraan valintaan ja tosiasioiden kiistämisen. Ehkä tulee aika, että hänen uskonsa on sen verran vakaata, että se riittää ilman itsepetosta ja kaiken epämiellyttävän lähes hysteeristä kieltämistä.

Lisäksi, miten sen nyt kauniisti sanoisi, Weha ei ehkä ole niitä kaikkein suurimmalla kauhalla saaneita... Osittain hänen kouhkaamisensa voi jättää omaan arvoonsakin.

Ja senkin se osoittaa, että kaikkeen tällä palstalla kannattaa suhtautua vähän varauksella. Täällä esiintyvät "asiantuntijoina" sellaisetkin, jotka eivät sitä oikeasti ole. Joiden kirjoituksia lukee hymy huulillaan, mutta saahan sitä yrittää.

Ei siitä edes ole kuin ehkä kymmenen vuotta, kun partaa katsottiin hyvinkin kieroon meikäläisyydessä. Jos parta naamassa, pitempi sänkikin, meni seuroihin, sai varautua siihen, ettei tervehditä. Myöskään sisäisessä hierarkiassa ylenemistä (tiedätte, ensin raamattuluokan opettajaksi, sitten seuraisännäksi, sitten puhujaksi jne.) ei tarvinnut partanaaman odottaa. Asiaa paheksuttiin ja sillä mitattiin sieluntilaa vähintään samassa määrin kuin korvakoruilla.

Se on vl-tapa, joka on ehkä nopeiten muuttunut viime aikoina. Tällä hetkellä parta on lähes neutraali asia ja niitä näkee paljon. Minullakin on siisti parta. Kuitenkin siihen kiinnittää huomiota kun muistaa lähimenneisyyden täysin päinvastaisen tilanteen.

Muistan senkin, että jotkut miehet "kipuilivat" asian kanssa niin kuin sinäkin Juhani. Parta olisi sopinut naamatauluun tai peittänyt jonkin virheen helposti, kuten luisun leuan, mutta ei vaan voinut kasvattaa kun pahennus olisi tullut.

Weha-veli. Sinä syytit toista valehtelijaksi, mikä on raskas syytös, vaikka olit itse väärässä. Sen voi todistaa sinulle kaikki yli kymmenen vuotta vl-liikettä tunteneet. Pitäisikö sinun pyytää anteeksi?

Lue lisää

väärässä tuossa, että olisi ollut mitään partakieltoa...minulla on VL-uskosta kuitenkin kokemuksia sukupolvissakin. Täällä on mustamaalaajia ja feikkajia. Minä saan olla mikä kiihkoilija ja paska tahansa mielestänne, tiedän ja uskon tämän uskon oikeaksi.

Olet kovin kriittinen piiloskelija, joten tuskin veli.

Huomautus kirjoitti:

"Meilläpäin nuorten miesten tukan pituuttakin vahdittiin haukkana (siis 80-luvulla). Niskatukan piti olla ihan lyhyt, sivut eivät saaneet tulla korvien päälle ja päältä piti olla myös lyhyt, ts armeijamalliin."

tuollaisesta Hawk tai Hornetmaisesta vl-kristillisyydestä.

Lue lisää

Toki kaikki tiedämme, että näitä sivuja lukee myös nuorempi vl-porukka. Heillekö yrität uskotella, etteivät säännöt ole vuosien saatossa muuttuneet?

Vai oletko itse niin nuori, ettet tiedä mistä puhut?

pakkula kirjoitti:

Varhaisesta lapsuudestani heitä muistan, mm Juho Näppä taisi olla huuliparrakas, oli muitakin. Välillä kaikki olivat sileäkasvoisia, kun parta alkoi uudelleen yleistyä, varoiteltiin menemästä kaikkien uusien muotien etunenässä. Ei varotettu parrasta sinänsä, vaan sen syynä olevasta yltiö radikaalisuudesta.

Siis parta ei syntiä, vaan sen kasvatuksen syyksi ajateltu sydämen kapinamieoi. Nyt parta on niin yleinen, että se ei kerro mistään radikaalisuudesta tai vihamielisyydestä.

Miehen viha (eikä naisenkaan) ei tee sitä,mikä on oikein Jumalan edessä.

Lue lisää

Kaikki me muistamme nuo vanhat puhujat, Juho Näpän mukaan lukien, joilla oli melkein poikkeuksetta ajan muodin mukaan pitkät kaartuvat viikset tai kokoparta.

Mutta tiedämme myös hyvin sen, ettei se liity mitenkään kyseessä olevaan asiaan. Partaan alettiin suhtautua kielteisesti vasta 60-luvun yhteiskunnallisen liikehtimisen ja nk. "partaradikalismin" myötä ja se oli myös syy, millä parran paheksuttavuutta pitkän perusteltiin.

70- ja 80- luvuilla emme totuuden nimissä olisi voineet kuvitella näkevämme parrakkaita puhujia. Muutoinkin partaan suhtauduttiin niin kielteisesti, ettei niitä käytännössä näkynyt.

Itse muistan 80-luvun puolivälissä kun eräällä paikkakunnalla iltakylässä oli jostain muualta tullut mies, jolla oli tumma kokoparta. Se herätti suurta huomiota ja automaattinen johtopäätös oli tervehtiä miestä sanalla "hei". Vasta jälkikäteen kuulimme miehen olleen vl-uskovainen ja hämmästys oli entistä suurempi.

Partakäytäntö on vapautunut vasta muutamia vuosia sitten. Ihmettelisin suuresti, jos joku vl olisi tästä tietämätön :-)

weha kirjoitti:

väärässä tuossa, että olisi ollut mitään partakieltoa...minulla on VL-uskosta kuitenkin kokemuksia sukupolvissakin. Täällä on mustamaalaajia ja feikkajia. Minä saan olla mikä kiihkoilija ja paska tahansa mielestänne, tiedän ja uskon tämän uskon oikeaksi.

Olet kovin kriittinen piiloskelija, joten tuskin veli.

Lue lisää

on sulla hyvä "veli" tarkka seula eli sihti eli siivilä, jolla kuurnitset, kuka on oikea veli ja kuka ei! Henkien hajuaistisi taitaa olla hieman "sairas", ainakin erikoinen.
Jumala sinua auttakoon ja parankoon!

weha kirjoitti:

paikan siionissa opeteta eritavalla, vaan ollaan ja jaataan samanlainen usko. Ei tavakkaan erilaisia ole, näin uskon.

Kukaan ei voisi kirjoittaa jatkuvasti tuollaista potaskaa...

weha kirjoitti:

väärässä tuossa, että olisi ollut mitään partakieltoa...minulla on VL-uskosta kuitenkin kokemuksia sukupolvissakin. Täällä on mustamaalaajia ja feikkajia. Minä saan olla mikä kiihkoilija ja paska tahansa mielestänne, tiedän ja uskon tämän uskon oikeaksi.

Olet kovin kriittinen piiloskelija, joten tuskin veli.

Lue lisää

Ystävä rakas, ei se ole valehtelua, kun tuodaan esille tiettyjen tapojen muuttuminen veeällien keskuudessa. Olen itse elänyt nuo 70-80-lukujen ajat ja varsin hyvin muistan tietyn varautuneisuuden viiksien ja partojen suhteen omilla kotinurkillani. Se varautuneisuus tuli esille tietyntyyppisissä kommenteissa. En sano, että sitä olisi sanottu synniksi, mutta selkeää varautuneisuutta oli.

Kun katselee kuvia tuolta ajalta, niin miehet olivat lähes säännönmukaisesti parrattomia ja viiksettömiä. Selkeää muutosta on tapahtunut ulkonäköseikoissa ainakin miesten kohdalla. Nykyään vl-miehillä näkee pidempiä hiuksia, eri tyyppisiä partoja ja viiksisysteemeitä, kaljuja yms.

partanaama-vl kirjoitti:

tuolloin ole itse itse vielä ollut vl. Muutenkin näyttää, että hänen "uskonsa" perustuu ankaraan valintaan ja tosiasioiden kiistämisen. Ehkä tulee aika, että hänen uskonsa on sen verran vakaata, että se riittää ilman itsepetosta ja kaiken epämiellyttävän lähes hysteeristä kieltämistä.

Lisäksi, miten sen nyt kauniisti sanoisi, Weha ei ehkä ole niitä kaikkein suurimmalla kauhalla saaneita... Osittain hänen kouhkaamisensa voi jättää omaan arvoonsakin.

Ja senkin se osoittaa, että kaikkeen tällä palstalla kannattaa suhtautua vähän varauksella. Täällä esiintyvät "asiantuntijoina" sellaisetkin, jotka eivät sitä oikeasti ole. Joiden kirjoituksia lukee hymy huulillaan, mutta saahan sitä yrittää.

Ei siitä edes ole kuin ehkä kymmenen vuotta, kun partaa katsottiin hyvinkin kieroon meikäläisyydessä. Jos parta naamassa, pitempi sänkikin, meni seuroihin, sai varautua siihen, ettei tervehditä. Myöskään sisäisessä hierarkiassa ylenemistä (tiedätte, ensin raamattuluokan opettajaksi, sitten seuraisännäksi, sitten puhujaksi jne.) ei tarvinnut partanaaman odottaa. Asiaa paheksuttiin ja sillä mitattiin sieluntilaa vähintään samassa määrin kuin korvakoruilla.

Se on vl-tapa, joka on ehkä nopeiten muuttunut viime aikoina. Tällä hetkellä parta on lähes neutraali asia ja niitä näkee paljon. Minullakin on siisti parta. Kuitenkin siihen kiinnittää huomiota kun muistaa lähimenneisyyden täysin päinvastaisen tilanteen.

Muistan senkin, että jotkut miehet "kipuilivat" asian kanssa niin kuin sinäkin Juhani. Parta olisi sopinut naamatauluun tai peittänyt jonkin virheen helposti, kuten luisun leuan, mutta ei vaan voinut kasvattaa kun pahennus olisi tullut.

Weha-veli. Sinä syytit toista valehtelijaksi, mikä on raskas syytös, vaikka olit itse väärässä. Sen voi todistaa sinulle kaikki yli kymmenen vuotta vl-liikettä tunteneet. Pitäisikö sinun pyytää anteeksi?

Lue lisää

Itsellenikin alkoi jo tulla sellainen olo, että voinko minä ihan oikeasti muistaa tällaisen asian väärin! Mutta nyt kun sinun lisäksesi muutama muukin on vahvistanut asian, tiedän että en "sekoile". Itse alistuin pakon edessä partakieltoon, mutta en silti koskaan hyväksynyt sitä todellisena uskomisen esteenä.

Kuten edellä kerroin, en ollut uskoa silmiäni mennessäni yli vuosikymmenen tauon jälkeen Ry:lle ja miehillä oli parta. Seurailin heidän tekemisiään, havaitessani että muut tervehtivät heitä ja kohtelivat veljinään, oloni oli lähinnä kafkamainen.

Koska en tunne ihmisiä täällä, en tiedä minkä kokoisella lusikalla keneltäkin voi vaatia, mutta hyvää vl-liikkeellekään ei tee tosiasioiden kiistäminen -varsinkaan näin julkisesti.

moppaajasefu kirjoitti:

Ystävä rakas, ei se ole valehtelua, kun tuodaan esille tiettyjen tapojen muuttuminen veeällien keskuudessa. Olen itse elänyt nuo 70-80-lukujen ajat ja varsin hyvin muistan tietyn varautuneisuuden viiksien ja partojen suhteen omilla kotinurkillani. Se varautuneisuus tuli esille tietyntyyppisissä kommenteissa. En sano, että sitä olisi sanottu synniksi, mutta selkeää varautuneisuutta oli.

Kun katselee kuvia tuolta ajalta, niin miehet olivat lähes säännönmukaisesti parrattomia ja viiksettömiä. Selkeää muutosta on tapahtunut ulkonäköseikoissa ainakin miesten kohdalla. Nykyään vl-miehillä näkee pidempiä hiuksia, eri tyyppisiä partoja ja viiksisysteemeitä, kaljuja yms.

Lue lisää

Taisit juuri tulla wehan silmissä eriseuraiseksi, erihenkiseksi, ja sekaoppiseksi. :-)

P.S. Ja feikiksi.

ma_ria kirjoitti:

Kaikki me muistamme nuo vanhat puhujat, Juho Näpän mukaan lukien, joilla oli melkein poikkeuksetta ajan muodin mukaan pitkät kaartuvat viikset tai kokoparta.

Mutta tiedämme myös hyvin sen, ettei se liity mitenkään kyseessä olevaan asiaan. Partaan alettiin suhtautua kielteisesti vasta 60-luvun yhteiskunnallisen liikehtimisen ja nk. "partaradikalismin" myötä ja se oli myös syy, millä parran paheksuttavuutta pitkän perusteltiin.

70- ja 80- luvuilla emme totuuden nimissä olisi voineet kuvitella näkevämme parrakkaita puhujia. Muutoinkin partaan suhtauduttiin niin kielteisesti, ettei niitä käytännössä näkynyt.

Itse muistan 80-luvun puolivälissä kun eräällä paikkakunnalla iltakylässä oli jostain muualta tullut mies, jolla oli tumma kokoparta. Se herätti suurta huomiota ja automaattinen johtopäätös oli tervehtiä miestä sanalla "hei". Vasta jälkikäteen kuulimme miehen olleen vl-uskovainen ja hämmästys oli entistä suurempi.

Partakäytäntö on vapautunut vasta muutamia vuosia sitten. Ihmettelisin suuresti, jos joku vl olisi tästä tietämätön :-)

Lue lisää

Asia on juuri kuten kirjoitit, Maria. Kun muistamme, että evankelisluterilaisen kirkon papeilla oli lähes kauttaaltaan 80-luvulla kokoparta, vl-papin erotti porukasta sileästä leuasta.

Ei minulta ainakaan jäänyt ollenkaan huomaamatta, kun minua henkilökohtaisesti puhuteltiin viiksistä ja määrättiin ne poistettavaksi.

Juhani24 kirjoitti:

Itsellenikin alkoi jo tulla sellainen olo, että voinko minä ihan oikeasti muistaa tällaisen asian väärin! Mutta nyt kun sinun lisäksesi muutama muukin on vahvistanut asian, tiedän että en "sekoile". Itse alistuin pakon edessä partakieltoon, mutta en silti koskaan hyväksynyt sitä todellisena uskomisen esteenä.

Kuten edellä kerroin, en ollut uskoa silmiäni mennessäni yli vuosikymmenen tauon jälkeen Ry:lle ja miehillä oli parta. Seurailin heidän tekemisiään, havaitessani että muut tervehtivät heitä ja kohtelivat veljinään, oloni oli lähinnä kafkamainen.

Koska en tunne ihmisiä täällä, en tiedä minkä kokoisella lusikalla keneltäkin voi vaatia, mutta hyvää vl-liikkeellekään ei tee tosiasioiden kiistäminen -varsinkaan näin julkisesti.

Lue lisää

Minulla tulee usein sama tunne - olen ihan seko(amassa)!

Omat havainnot ja muistot väitetään kirkain silmin valheiksi! Mitä voi uskoa, sanojaako? Olen joutunut monesti soittamaan ystävilleni ja varmistamaan asian. Kysymään, muistanko todella väärin.

Tuntuu, että tämä kaikki on joskus ihan mielipuolista! Tahallistako? Vielä pahempaa!

moppaajasefu kirjoitti:

Ystävä rakas, ei se ole valehtelua, kun tuodaan esille tiettyjen tapojen muuttuminen veeällien keskuudessa. Olen itse elänyt nuo 70-80-lukujen ajat ja varsin hyvin muistan tietyn varautuneisuuden viiksien ja partojen suhteen omilla kotinurkillani. Se varautuneisuus tuli esille tietyntyyppisissä kommenteissa. En sano, että sitä olisi sanottu synniksi, mutta selkeää varautuneisuutta oli.

Kun katselee kuvia tuolta ajalta, niin miehet olivat lähes säännönmukaisesti parrattomia ja viiksettömiä. Selkeää muutosta on tapahtunut ulkonäköseikoissa ainakin miesten kohdalla. Nykyään vl-miehillä näkee pidempiä hiuksia, eri tyyppisiä partoja ja viiksisysteemeitä, kaljuja yms.

Lue lisää

Meinaa hiukan huvittaa tämä vääntö partasuumiehistä. Muistan toki kaikkia siihen liittyviä vaiheita. Vähän ylempänä Ma_ria selitti vastauskessaan minulle asiaa suunnilleen siten, kuin minäkin sen muistan. Vahvistan täten ja tässä, että ei savua ilman tulta. Se parran paheksunta liittyi nimenomaan siihen radikaalien vasemmistosuuntausten käyttämiseenn partaa tunnusmerkkinään. Niihin aikoihin syntyi myös käsite partaradikaali. Samoin myös hippikulttuuri onsiinöä taustalla.

Keskustelin silloin, nimen omaan silloin, kun se oli ajakohtaisinta, muuutamien puhujaveljien kanssa asiasta. Kaikilla oli sellainen ymmärrys, että se parta ei sinänsä syntiä ole, jos olisi, minne ne vanhat veljet olisivat partoineen joutuneet. Kysymys oli nimenomaan tottumuksesta ja siitä, että partasuu silloin yhdistettiin lähinnä taistotaiseen, Jumalan kielteiseen maailmankuvaan. Samoin hippikulttuuriin. Eräs veli kertoi keskustelleensa kotisiionissaan nuoren pitkätukkaisen kanssa, asianomaisen henkilöä paljastamatta. Hän selitti sanoneensa nuorukaiselle, että kun uskovaiet rukoilevat toistensa puolesta, sinun puolestasi veljenä ei tiedä kukaan rukoilla, kun melkein kaiki katsovat sinut ulkopuoliseksi.

Voisimme yhdessä hymyillä tälle partasuu jutulle, paitsi tietysti partasuut, jotka kylllä hymyilevät, mutta moniko näkee heidän hymynsä? Minulla olisi omakohtainenkin kokemus, mutta jätön sen nyt kertomatta. Jos kerron, niin joutilaammalla ajalla sitten.

x-vl kirjoitti:

Minulla tulee usein sama tunne - olen ihan seko(amassa)!

Omat havainnot ja muistot väitetään kirkain silmin valheiksi! Mitä voi uskoa, sanojaako? Olen joutunut monesti soittamaan ystävilleni ja varmistamaan asian. Kysymään, muistanko todella väärin.

Tuntuu, että tämä kaikki on joskus ihan mielipuolista! Tahallistako? Vielä pahempaa!

Lue lisää

aviomieskin taisi olla heitä, soitti kerran 80-luvulla minulle ja kysyin: "Oliko niitä yökokouksia, vai muistanko minä väärin? Kun nämä täällä sanovat ettei sellaisia ole ollutkaan."

Juhani24 kirjoitti:

Toki kaikki tiedämme, että näitä sivuja lukee myös nuorempi vl-porukka. Heillekö yrität uskotella, etteivät säännöt ole vuosien saatossa muuttuneet?

Vai oletko itse niin nuori, ettet tiedä mistä puhut?

Lue lisää

itse otsakkeessa, että onko suhtautuminen partaan, viiksiin ja tukkaan alueellista ja vastasin, että minulla ei ole vl-kristillisyydessä havaintoja tuollaisesta "haukkamaisesta" suhtautumisesta. Kyse ei ole mistään suojelusta tai uskottelusta.

Itselläni oli aikoinaan pitkä tukka, eikä kukaan ollut haukkana siitä kimpussani. Osa nuorista on varmasti nähnyt kuvia myös parrakkaista uskovaisista isovanhemmistaan tai ry:n seinällä vaikkapa kuvan parrakkaasta Raattamaasta. Moni muukin asia on aikojen saatossa muuttunut.

Pakkula on parissa viestissä selittänyt asiaa laajemmin, millaisiin yhteyksiin partakeskustelut ovat saattaneet liittyä.

pakkula kirjoitti:

Meinaa hiukan huvittaa tämä vääntö partasuumiehistä. Muistan toki kaikkia siihen liittyviä vaiheita. Vähän ylempänä Ma_ria selitti vastauskessaan minulle asiaa suunnilleen siten, kuin minäkin sen muistan. Vahvistan täten ja tässä, että ei savua ilman tulta. Se parran paheksunta liittyi nimenomaan siihen radikaalien vasemmistosuuntausten käyttämiseenn partaa tunnusmerkkinään. Niihin aikoihin syntyi myös käsite partaradikaali. Samoin myös hippikulttuuri onsiinöä taustalla.

Keskustelin silloin, nimen omaan silloin, kun se oli ajakohtaisinta, muuutamien puhujaveljien kanssa asiasta. Kaikilla oli sellainen ymmärrys, että se parta ei sinänsä syntiä ole, jos olisi, minne ne vanhat veljet olisivat partoineen joutuneet. Kysymys oli nimenomaan tottumuksesta ja siitä, että partasuu silloin yhdistettiin lähinnä taistotaiseen, Jumalan kielteiseen maailmankuvaan. Samoin hippikulttuuriin. Eräs veli kertoi keskustelleensa kotisiionissaan nuoren pitkätukkaisen kanssa, asianomaisen henkilöä paljastamatta. Hän selitti sanoneensa nuorukaiselle, että kun uskovaiet rukoilevat toistensa puolesta, sinun puolestasi veljenä ei tiedä kukaan rukoilla, kun melkein kaiki katsovat sinut ulkopuoliseksi.

Voisimme yhdessä hymyillä tälle partasuu jutulle, paitsi tietysti partasuut, jotka kylllä hymyilevät, mutta moniko näkee heidän hymynsä? Minulla olisi omakohtainenkin kokemus, mutta jätön sen nyt kertomatta. Jos kerron, niin joutilaammalla ajalla sitten.

Lue lisää

Olet jo useammasta kirjoituksestasi päätellen aikanaan ollut siinä porukassa, joka näitä sääntöjä laati ja pani täytäntöön, minä puolestani olin niiden vähimpien veljien joukossa, joihin näitä sääntöjä sovellettiin -paremmalla tai huonommalla taidolla ja menestyksellä.

Toista meistä asia huvittaa ja toista ei, miksihän?

Juhani24 kirjoitti:

Olet jo useammasta kirjoituksestasi päätellen aikanaan ollut siinä porukassa, joka näitä sääntöjä laati ja pani täytäntöön, minä puolestani olin niiden vähimpien veljien joukossa, joihin näitä sääntöjä sovellettiin -paremmalla tai huonommalla taidolla ja menestyksellä.

Toista meistä asia huvittaa ja toista ei, miksihän?

Lue lisää

Näin kyllä jotakin, eivät ne mitään sääntöjä olleet. Sitä aloin jossakin vaieessa ihmettelemään, miksi joillakin paikkakunnilla menivät pitemmälle, kuin oli yhdessä sovittu. Ennen pitkää se minullekin selvisi, tosin tuskallisten vaiheiden kautta. Kun tunsin sen hiuksen hienon eron löytäneeni, en tiennyt, itkenkö vai nauran. Tein molempia vuorotellen, joskus yhtä aikaakin. Kävi niinkin, että itkulla alkanut tuokio vaihtui nauruksi kesken henkäyksen, tai toisinpäinkin joskus. Totesin vain, että Jumalan tiet ovat ihmeelliset, itkin ilosta, itkin onnesta, itkin niiden puolesta, jotka eksyksissä kulkevat. Nauroin myös onnesta ja siitä ihmeestä miten pieni ja näkymätön lopulta on oikean ja väärän ero, että oikea voi näyttää väärälta ja väärä oikealta.

Juhani24 kirjoitti:

Olet jo useammasta kirjoituksestasi päätellen aikanaan ollut siinä porukassa, joka näitä sääntöjä laati ja pani täytäntöön, minä puolestani olin niiden vähimpien veljien joukossa, joihin näitä sääntöjä sovellettiin -paremmalla tai huonommalla taidolla ja menestyksellä.

Toista meistä asia huvittaa ja toista ei, miksihän?

Lue lisää

Kyllä nämä ovat vakavia asioita. Täysin naurettaviahan ne ovat, siitä voinee näissä partajutuissa olla yhtä mieltä.

Se ei ole naurun paikka miten tällaisiin sääntöihin on ajauduttu. Miten voi olla mahdollista että tuhannet sivistyneet miehet saatiin pelottelemalla parrattomaksi>luopumaan omasta identiteetistään.

Vanhoillislestadiolaisuus kävi opin puolesta silloin -70 luvulla niin syvän sukelluksen loan sekaan, että hoipuu vieläkin savijaloilla monilta osin. Jos jätetään "uskon silmä" pois ja tarkastellaan asioita niin kuin ne ovat, ei voida sivuuttaa tätä sääntömääräistä pelastusosuutta.
Kilvoitus ei monilta osin lähtenyt ansaitsemattoman armon perustalta, vaan suhteellisen tiukan lakihengen jälkeen, jossa lauman oppien mukaan elämisen kautta saavutetaan seurakunnan täysvaltainen jäsenyys.
Luther luokittelisi tällaisen ilmiön harhaopiksi, toivottavasti vl lestadiolaisuuden pääpaino ei siirtynyt tälle alueelle, tämä on hankala todentaa: mutta nämä partasäännöt, permanentit, kirkkokuorot, koulu-tv ym. veivät tilaa oikealta, 10 käskyn perustalle pohjautuvalta synti-käsitteen opetukselta.

Juhani24 kirjoitti:

Minun nuoruudessani (80-luvulla) viiksien pitäminen oli julkisynti, samoin parta.
Mikäli niitä ei poistanut nuhtelun jälkeen, kielsi teoillaan uskonsa ja muuttui saatanan (parrakkaaksi) lapseksi.

Kävin paikallisen ry:n myyjäisissä toissa joulun alla ostamassa jouluruokia ja näin monilla tutuilla vl-miehillä leuassa kasvamassa jos jonkinlaista tuuheroa. Kysyessäni heiltä asiasta, sain vastaukseksi: Ei tämä enää ole syntiä!

Lue lisää

Älkää ihmeessä antako viiksien kasvaa. Ne on tosi vastenmieliset. Ei siis nappaa ollenkaan! Sellaiset tupsut nenän alla... Ei viehätä. Oman edun nimissä leikatkaa pois ne! Naiset ei tykkää.

moppaajasefu kirjoitti:

Ystävä rakas, ei se ole valehtelua, kun tuodaan esille tiettyjen tapojen muuttuminen veeällien keskuudessa. Olen itse elänyt nuo 70-80-lukujen ajat ja varsin hyvin muistan tietyn varautuneisuuden viiksien ja partojen suhteen omilla kotinurkillani. Se varautuneisuus tuli esille tietyntyyppisissä kommenteissa. En sano, että sitä olisi sanottu synniksi, mutta selkeää varautuneisuutta oli.

Kun katselee kuvia tuolta ajalta, niin miehet olivat lähes säännönmukaisesti parrattomia ja viiksettömiä. Selkeää muutosta on tapahtunut ulkonäköseikoissa ainakin miesten kohdalla. Nykyään vl-miehillä näkee pidempiä hiuksia, eri tyyppisiä partoja ja viiksisysteemeitä, kaljuja yms.

Lue lisää

Onko siis ollut partakielto vai ei?

Kirjoituksestasi päätellen ei.

Silloin on valehtelua väittää, että partakielto olisi ollut.

mielipide naiselta kirjoitti:

Älkää ihmeessä antako viiksien kasvaa. Ne on tosi vastenmieliset. Ei siis nappaa ollenkaan! Sellaiset tupsut nenän alla... Ei viehätä. Oman edun nimissä leikatkaa pois ne! Naiset ei tykkää.

Lue lisää

jonka mielestä viikset ovat ällöttävät ja typerän näköiset. Pulisongit samoin, onneksi niitä harvoin näkeekään. Tuuhea, lyhyt ja siisti kokoparta sopii niille harvoille keille on sopiakseen.

Juhani24 kirjoitti:

En lähde mukaan aloittamaasi haukkumiseen, koska mielestäni menneet pitää ottaa sellaisina, kuin ne ovat tapahtuneet.

sitten, kerran oon pahoittanut mielesi jostain parta kiellosta?

Samantien voisi naiset ruveta käyttämään huiveja, kun tästä on Raamatun esimerkki;)

1. Kor. 11:13: "Päättäkää itse: sopiiko vaimon rukoilla Jumalaa pää peittämätönnä?"

mielipide naiselta kirjoitti:

Älkää ihmeessä antako viiksien kasvaa. Ne on tosi vastenmieliset. Ei siis nappaa ollenkaan! Sellaiset tupsut nenän alla... Ei viehätä. Oman edun nimissä leikatkaa pois ne! Naiset ei tykkää.

Lue lisää

Joitakin vuosia sitten tuli tv:stä dokumentti ihmisen iholla elävistä loisista. Viikset olivat kaikista pahimman näköisiä mikroskooppikuvassa siellä vilistelevine mönkiäisineen.

Vaimoni sanoi sen katsomisen jälkeen, ettei suutele minua enää ikinä. Siitä lähtien olen pitänyt partani korkeintaan kolme-neljämillisenä, ettei ne niveljalkaiset vipellä meikäläisen naamalla...

Kun saippualla hyvin pesee, niin vaimollekin kelpaa..

weha kirjoitti:

sitten, kerran oon pahoittanut mielesi jostain parta kiellosta?

Samantien voisi naiset ruveta käyttämään huiveja, kun tästä on Raamatun esimerkki;)

1. Kor. 11:13: "Päättäkää itse: sopiiko vaimon rukoilla Jumalaa pää peittämätönnä?"

Lue lisää

Kiivaus antaa väriä keskusteluun. Itsekin olen kiivasta pohjoispohjalaista sukua, eikä mopo aina kestä ihan rukkasessa, mutta niillä eväillä on pärjättävä, mitä on matkaan annettu ;)

weha kirjoitti:

Onko siis ollut partakielto vai ei?

Kirjoituksestasi päätellen ei.

Silloin on valehtelua väittää, että partakielto olisi ollut.

..olleen mitään kieltoa, mutta karvoituksenvastaisuus oli ainakin joidenkin ihmisten puheissa. Siis pidettiin itsestäänselvänä, että miehet olivat sileänaamaisia. Ja nimenomaan juuri tuolloin muistamanani aikana -70-80 -luvuilla. En muista siitä koskaan keskustellun missään seurakuntapäivillä, mutta negatiivinen asenne oli nähtävissä ja kuultavissa ainakin joidenkuiden ihmisten asenteissa. Se oli sitä sen ajan tapakulttuuria, joka pohjautui tuon ajan partaradikalismin vastustamiseen.

Itse pidän siistiä hoidettua partaa oikein charmanttina :)

pakkula kirjoitti:

Näin kyllä jotakin, eivät ne mitään sääntöjä olleet. Sitä aloin jossakin vaieessa ihmettelemään, miksi joillakin paikkakunnilla menivät pitemmälle, kuin oli yhdessä sovittu. Ennen pitkää se minullekin selvisi, tosin tuskallisten vaiheiden kautta. Kun tunsin sen hiuksen hienon eron löytäneeni, en tiennyt, itkenkö vai nauran. Tein molempia vuorotellen, joskus yhtä aikaakin. Kävi niinkin, että itkulla alkanut tuokio vaihtui nauruksi kesken henkäyksen, tai toisinpäinkin joskus. Totesin vain, että Jumalan tiet ovat ihmeelliset, itkin ilosta, itkin onnesta, itkin niiden puolesta, jotka eksyksissä kulkevat. Nauroin myös onnesta ja siitä ihmeestä miten pieni ja näkymätön lopulta on oikean ja väärän ero, että oikea voi näyttää väärälta ja väärä oikealta.

Lue lisää

...siitä ja omasta kokemuksesta vedin yhteen, että vaikea on isoa joukkoa ohjata niin, että kaikki menisi sen mukaan mitä on tarkoitettu.

x-vl kirjoitti:

Minulla tulee usein sama tunne - olen ihan seko(amassa)!

Omat havainnot ja muistot väitetään kirkain silmin valheiksi! Mitä voi uskoa, sanojaako? Olen joutunut monesti soittamaan ystävilleni ja varmistamaan asian. Kysymään, muistanko todella väärin.

Tuntuu, että tämä kaikki on joskus ihan mielipuolista! Tahallistako? Vielä pahempaa!

Lue lisää

että sellaista se varmaankin on ollut. kuten olen sinulle kertonut,nämä kaikki täällä ilmitulleet "kummalliset asiat" ovat todella joskus sellaisia,ettei oikein usko silmiään eikä korviaan.

Kuten olen näistä "hoitokokouksista" puhunut, niin siinä on vinha perä,että täällä ei niistä tiedetty, ja nyt vasta olen oikein asioista kuullut ja lukenut täällä netissä.

Siksi on tosiaan ihan "mielipuolinen" olo, että voiko kaikki olla totta. Mutta uskottavahan se on,koska siitä on niin monelta taholta kuullut.

Mutta toivotaan,että nyt on edessäpäin uudet ajat ja asiat selviävät. Anteeksipyytäminen ja -antaminen saisi olla parantamassa ne haavat mitä on silloin tullut, kun on nämä "henkien taistelut" olleet.
Jumala näkee sydämiin ja tietää jokaisen ihmisen tunnontilan, niin hoitajan kuin hoidetun. Armahtakoon Jumala kaikkia osapuolia, että saisi tulla rauhan aika.

Juhani24 kirjoitti:

Olet jo useammasta kirjoituksestasi päätellen aikanaan ollut siinä porukassa, joka näitä sääntöjä laati ja pani täytäntöön, minä puolestani olin niiden vähimpien veljien joukossa, joihin näitä sääntöjä sovellettiin -paremmalla tai huonommalla taidolla ja menestyksellä.

Toista meistä asia huvittaa ja toista ei, miksihän?

Lue lisää

valtansa vaikutuksista.

weha kirjoitti:

sitten, kerran oon pahoittanut mielesi jostain parta kiellosta?

Samantien voisi naiset ruveta käyttämään huiveja, kun tästä on Raamatun esimerkki;)

1. Kor. 11:13: "Päättäkää itse: sopiiko vaimon rukoilla Jumalaa pää peittämätönnä?"

Lue lisää

Hyvä teko. Olen iloinen että päädyit tuohon kauniiseen ja tärkeään sanaan tässä tilanteessa, missä se selvästi on paikallaan. Niin tuleekin uskovaisen toimia.

Tuntuu hyvältä ja oikealta. Käsitykseni sinusta Weha muuttui myönteisempään suuntaan.

pakkula kirjoitti:

Näin kyllä jotakin, eivät ne mitään sääntöjä olleet. Sitä aloin jossakin vaieessa ihmettelemään, miksi joillakin paikkakunnilla menivät pitemmälle, kuin oli yhdessä sovittu. Ennen pitkää se minullekin selvisi, tosin tuskallisten vaiheiden kautta. Kun tunsin sen hiuksen hienon eron löytäneeni, en tiennyt, itkenkö vai nauran. Tein molempia vuorotellen, joskus yhtä aikaakin. Kävi niinkin, että itkulla alkanut tuokio vaihtui nauruksi kesken henkäyksen, tai toisinpäinkin joskus. Totesin vain, että Jumalan tiet ovat ihmeelliset, itkin ilosta, itkin onnesta, itkin niiden puolesta, jotka eksyksissä kulkevat. Nauroin myös onnesta ja siitä ihmeestä miten pieni ja näkymätön lopulta on oikean ja väärän ero, että oikea voi näyttää väärälta ja väärä oikealta.

Lue lisää

Onko saarnamies?

Juhani24 kirjoitti:

...siitä ja omasta kokemuksesta vedin yhteen, että vaikea on isoa joukkoa ohjata niin, että kaikki menisi sen mukaan mitä on tarkoitettu.

Eikö jokaisella uskovaisella ole Pyhä Henki kotiopettajana? Ei siihen Pakkuloita eikä ER:ia eikä HS:ia pitäisi tarvita. Ihan kuin olisi kyse alkukantaisen yhteisön poppamiehistä jotka uskottelevat omaavansa yhteyden henkien maailmaan.

oulun vl kirjoitti:

Kyllä nämä ovat vakavia asioita. Täysin naurettaviahan ne ovat, siitä voinee näissä partajutuissa olla yhtä mieltä.

Se ei ole naurun paikka miten tällaisiin sääntöihin on ajauduttu. Miten voi olla mahdollista että tuhannet sivistyneet miehet saatiin pelottelemalla parrattomaksi>luopumaan omasta identiteetistään.

Vanhoillislestadiolaisuus kävi opin puolesta silloin -70 luvulla niin syvän sukelluksen loan sekaan, että hoipuu vieläkin savijaloilla monilta osin. Jos jätetään "uskon silmä" pois ja tarkastellaan asioita niin kuin ne ovat, ei voida sivuuttaa tätä sääntömääräistä pelastusosuutta.
Kilvoitus ei monilta osin lähtenyt ansaitsemattoman armon perustalta, vaan suhteellisen tiukan lakihengen jälkeen, jossa lauman oppien mukaan elämisen kautta saavutetaan seurakunnan täysvaltainen jäsenyys.
Luther luokittelisi tällaisen ilmiön harhaopiksi, toivottavasti vl lestadiolaisuuden pääpaino ei siirtynyt tälle alueelle, tämä on hankala todentaa: mutta nämä partasäännöt, permanentit, kirkkokuorot, koulu-tv ym. veivät tilaa oikealta, 10 käskyn perustalle pohjautuvalta synti-käsitteen opetukselta.

Lue lisää

parannukseen siitä missä lankesin. Vaikka minut erotettiin siksi kun en sanonut miestäni epäuskoiseksi silloin kun hän vielä Siionissa asui.

Ei järjen hiventäkään, Pyhästä Hengestä puhumattakaan!

Leena Huovinen kirjoitti:

parannukseen siitä missä lankesin. Vaikka minut erotettiin siksi kun en sanonut miestäni epäuskoiseksi silloin kun hän vielä Siionissa asui.

Ei järjen hiventäkään, Pyhästä Hengestä puhumattakaan!

Lue lisää

Niiden tietojen pohjalta joita olet tuonut julki tällä palstalla voi sanoa että teitä on kohdeltu kertakaikkisen väärin. Minä ja monet muut palstalaiset emme ole asettuneet sinua vastaan ollenkaan.

Tiedän vl-piireissä lähempänäkin sattuneita tapauksia, sellaisia joissa ihmistä on syytetty ja tuomittu vahvemman oikeudella. Me olemme kaksiosaisia, tekomme voivat käydä turmeluksen kautta. Ainoa mahdollisuus on turvautua Kristukseen anteeksi saamisen kautta, absoluuttinen oikeus ei maan tule koskaan toteutumaan. Vasta sitten totuus todeksi tulee, kun valkeus astuu valaisemaan maan, silloin ei ole kenellekkään yhtään varjoa piilopaikaksi.

Sinunkin tapauksessa on tainnut käydä niin että olet jäänyt yksinäsi "katiskaan" ja suuret vonkaleet ovat uineet väljemmille vesille.

Juhani24 kirjoitti:

Kiivaus antaa väriä keskusteluun. Itsekin olen kiivasta pohjoispohjalaista sukua, eikä mopo aina kestä ihan rukkasessa, mutta niillä eväillä on pärjättävä, mitä on matkaan annettu ;)

Lue lisää

Olen sanonut: en kaipaa tämän palstan kiitosta,,,päinvastoin, sanon asioita lain kautta. Raammattukin jossain sanoo, että lakia lain alaisille, kun taas olen ymmärtämässä Raamatun ja seurakunnan opetuksista, että laki päättyy Jumalan valtakunnan rajalle:)

Juhani24 kirjoitti:

...siitä ja omasta kokemuksesta vedin yhteen, että vaikea on isoa joukkoa ohjata niin, että kaikki menisi sen mukaan mitä on tarkoitettu.

Niitä yksitäisiä liian kireitä kantoja olen ihmetellyt.Sinäkö kaipaisit vieläkin tiukempia?

pakkula kirjoitti:

Niitä yksitäisiä liian kireitä kantoja olen ihmetellyt.Sinäkö kaipaisit vieläkin tiukempia?

Ihmettelen vain sitä, että monet minun nuoruudessani syntiä olleet asiat eivät olekaan enää syntiä.

O´tempores, o´mores..

oulun vl kirjoitti:

Kyllä nämä ovat vakavia asioita. Täysin naurettaviahan ne ovat, siitä voinee näissä partajutuissa olla yhtä mieltä.

Se ei ole naurun paikka miten tällaisiin sääntöihin on ajauduttu. Miten voi olla mahdollista että tuhannet sivistyneet miehet saatiin pelottelemalla parrattomaksi>luopumaan omasta identiteetistään.

Vanhoillislestadiolaisuus kävi opin puolesta silloin -70 luvulla niin syvän sukelluksen loan sekaan, että hoipuu vieläkin savijaloilla monilta osin. Jos jätetään "uskon silmä" pois ja tarkastellaan asioita niin kuin ne ovat, ei voida sivuuttaa tätä sääntömääräistä pelastusosuutta.
Kilvoitus ei monilta osin lähtenyt ansaitsemattoman armon perustalta, vaan suhteellisen tiukan lakihengen jälkeen, jossa lauman oppien mukaan elämisen kautta saavutetaan seurakunnan täysvaltainen jäsenyys.
Luther luokittelisi tällaisen ilmiön harhaopiksi, toivottavasti vl lestadiolaisuuden pääpaino ei siirtynyt tälle alueelle, tämä on hankala todentaa: mutta nämä partasäännöt, permanentit, kirkkokuorot, koulu-tv ym. veivät tilaa oikealta, 10 käskyn perustalle pohjautuvalta synti-käsitteen opetukselta.

Lue lisää

Meillä oli päällä suoranainen ajojahti nuoria kohtaan 80-luvulla, jonka surullisenkuuluisasta päätöksestä olen jo aiemmin kertonutkin. (Yhtään nuorta miestä ei jäänyt piireihin.)

Muilla paikkakunnilla painostus ei ollut ilmeisesti ihan samaa luokkaa, mutta meiltä kiellettiin järjestelmällisesti kaikki sitä mukaa kun sen nähtiin nuoria kiinnostavan.

Meilläpäin vahtiminen ja painostaminen keskitettiin ensin vanhuksiin, sitten poikiin joita hiostettiin niin kauan, ettei yhtään poikaa enää saapunut "neuvonpitoihin" kuten niitä kutsuttiin.

Vitius kirjoitti:

valtansa vaikutuksista.

Hoitokokousvuosista kyselijät saa vaiennettua helposti hymyilemällä pilkallisesti heidän kokemukselleen.

Toivon todella tällaisen suhtautumisen jo hellittävän.

Juhani24 kirjoitti:

Hoitokokousvuosista kyselijät saa vaiennettua helposti hymyilemällä pilkallisesti heidän kokemukselleen.

Toivon todella tällaisen suhtautumisen jo hellittävän.

nimim.pakkula on joskus viesteissä maininnut olleensa sekä hoitaja, että hoidettava...

Juhani24 kirjoitti:

Ihmettelen vain sitä, että monet minun nuoruudessani syntiä olleet asiat eivät olekaan enää syntiä.

O´tempores, o´mores..

Sekä ylikireä, että ylivapaa, synnin vapauden oppi on väärää.
Kristuksen oppi on armon, anteeksantamuksen ja elämän raittiuden oppia. Tie on kaita, raamatun mukaan. Ei kuitenkaan niin kapea, ettei kaksi armahdettua syntistä mahdu rinnakkain, toisiaan lohduttaen ja siunaten kulkemaan. Tien ohessa, toinen jalka tiellä, toinen tien ulkopuolella kulkeminen on kuitenkin vaikeaa, ajan oloon mahdotontakin.

pakkula kirjoitti:

Sekä ylikireä, että ylivapaa, synnin vapauden oppi on väärää.
Kristuksen oppi on armon, anteeksantamuksen ja elämän raittiuden oppia. Tie on kaita, raamatun mukaan. Ei kuitenkaan niin kapea, ettei kaksi armahdettua syntistä mahdu rinnakkain, toisiaan lohduttaen ja siunaten kulkemaan. Tien ohessa, toinen jalka tiellä, toinen tien ulkopuolella kulkeminen on kuitenkin vaikeaa, ajan oloon mahdotontakin.

Lue lisää

Armo, anteeksiantamus ja omantunnon ääni vastaan kiellot ja käskyt...

on se vain niin.. kirjoitti:

että sellaista se varmaankin on ollut. kuten olen sinulle kertonut,nämä kaikki täällä ilmitulleet "kummalliset asiat" ovat todella joskus sellaisia,ettei oikein usko silmiään eikä korviaan.

Kuten olen näistä "hoitokokouksista" puhunut, niin siinä on vinha perä,että täällä ei niistä tiedetty, ja nyt vasta olen oikein asioista kuullut ja lukenut täällä netissä.

Siksi on tosiaan ihan "mielipuolinen" olo, että voiko kaikki olla totta. Mutta uskottavahan se on,koska siitä on niin monelta taholta kuullut.

Mutta toivotaan,että nyt on edessäpäin uudet ajat ja asiat selviävät. Anteeksipyytäminen ja -antaminen saisi olla parantamassa ne haavat mitä on silloin tullut, kun on nämä "henkien taistelut" olleet.
Jumala näkee sydämiin ja tietää jokaisen ihmisen tunnontilan, niin hoitajan kuin hoidetun. Armahtakoon Jumala kaikkia osapuolia, että saisi tulla rauhan aika.

Lue lisää

sinua! ;)
Tuntuu vain siltä, ettei millään malta olla kirjoittamatta, kun lueskelee täällä näitä juttuja. Vaikka se ei välttämättä olekaan hyödyksi, paitsi omalle itselle. Voimia sinne!

mielipide naiselta kirjoitti:

Älkää ihmeessä antako viiksien kasvaa. Ne on tosi vastenmieliset. Ei siis nappaa ollenkaan! Sellaiset tupsut nenän alla... Ei viehätä. Oman edun nimissä leikatkaa pois ne! Naiset ei tykkää.

Lue lisää

joten leikatkaa kokonaan pois!

Ei ne naisten karvat sen parempia ole varsinkaan parrakkaat ovat tosi ällöttäviä!

Tämä oli vaan zoukkia, mutta mitä te toisten partakarvoista nehän eivät kasva joutaville kuten sanotaan!!

Kuvataanhan Jeesuksellekin parta!

Haloo vaan kaikki parrasta vääntävät!

admata kirjoitti:

>>
Jos kaikki sen lausuvat ihmiset pysyisivät uskontunnustuksessa tunnustamissaan periaatteissa, he uskoisivat kuten vl:t.
>>

Aikamoinen huuhaaväite. Ei taida mistään uskontunnustuksesta löytyä Raamatunvastaisia kohtia välimiehen välimiehestä tai ehkäisyn synnillisyydestä saati vaatimusta yhteen joukkoon kuulumisesta. Vastaavasti uskontunnustuksia lausuvat ja niihin uskovat lukuisat kristityt, joista vl:t käyttävät röyhkeästi nimitystä "epäuskoiset". Älä siis viitsi suoranaisesti valehdella:(

>>
ihmisellä ei ole omalta puoleltaan edes uskon vastaanottajan roolia, sillä ihminen on kokonaan paha.
>>

Tuo oli minulle uutta että vl-oppi noin opettaisi:-o Kyllä tähän asti olen käsittänyt että valinta uskon vastaanottamisesta on ihmisellä myöskin vl-opin mukaan?

Jos lähdetään Kalvinismin tielle, niin päädytään loogiseen umpikujaan tai mielivaltaiseen Jumalaan. Raamatussa Jumala ilmoittaa tahdokseen kaikkien ihmisten pelastumisen.

1. Tim. 2:
"1 Kehotan ennen kaikkea anomaan, rukoilemaan, pitämään esirukouksia ja kiittämään kaikkien ihmisten puolesta,
2 kuninkaiden ja kaikkien vallanpitäjien puolesta, jotta saisimme viettää tyyntä ja rauhallista elämää, kaikin tavoin hurskaasti ja arvokkaasti.
3 Tällainen rukous on oikea ja mieluisa Jumalalle, meidän pelastajallemme,
4 joka tahtoo, että kaikki ihmiset pelastuisivat ja tulisivat tuntemaan totuuden.
5 Jumala on yksi, ja yksi on välittäjä Jumalan ja ihmisten välillä, ihminen Kristus Jeesus."

2. Pietarin kirje 3
9 Ei Herra vitkastele täyttäessään lupaustaan, vaikka hän joidenkin mielestä on myöhässä. Päinvastoin: hän on kärsivällinen teitä kohtaan, koska ei halua kenenkään tuhoutuvan vaan tahtoo, että kaikki kääntyisivät.

Ellei ihmisellä ole mitään roolia, niin miksei Jumalan tahto toteudu ja kaikki ihmiset pelastu vl-opin mukaan? Jos puolestaan ajatellaan että Jumala valitsee ne, ketkä pelastuvat, niin millä perusteilla Jumala vain valitsee ne jotka Hän valitsee? Miten tämä sitten sopisi yhteen sen Jumalan tahdon kanssa, että kaikki ihmiset pelastuisivat?

>>
Uskosta uskoon = Epäuskoinen ihminen tulee autuaaksi vain ja ainoastaan uskovaisen ihmisen saarnaaman evankeliumin kautta.
>>

Tuo on yksi törkeimpiä Raamatunvastaisuuksia vl-opissa. Missään kohden Raamatussa ei tuollaisia ehtoja asetella, vaan vain usko pelastaa. Jumala voi puolestaan kirkastaa uskon parhaaksi katsomallaan tavalla. On todella röyhkeää mennä rajoittamaan Jumalan toimintaa vain ihmislihan alle:(

>>
Ihminen ei voi saada elävää uskoa rukoilemalla, kasteessa, ehtoollisessa, jakamalla almuja, noudattamalla kymmentä käskyä, elämällä hyvää elämää tms.
>>

Uskoa ei voi saavuttaa tekemällä mitään. Ihminen voi toki etsiä Jumalaa ja Raamatussa Jeesus lupasi että etsivälle Jumala avaa. Jumala voi puolestaan kirkastaa itsensä aivan missä tahansa. Ellei Jumala voisi kirkastaa itseään ihmisen rukoillessa, niin täytyisi uskoa että Jeesus opetti väärin tai ainakin täysin turhaan pyytämään rukouksessa Jumalalta syntejä anteeksi.

Lue lisää

"Tuo oli minulle uutta että vl-oppi noin opettaisi:-o Kyllä tähän asti olen käsittänyt että valinta uskon vastaanottamisesta on ihmisellä myöskin vl-opin mukaan?"

Poikkeuksellisesti kommentoin viestiisi, vaikka olen luvannut olla jopa lukematta viestejäsi. :-) Olen havaitsevani hivenen aiempaa kohteliaamman sävyn viestissäsi, hyökkäät selkeästi vl-oppia etkä kirjoittajaa vastaan. Asiat riidelköön, sellaiseen keskusteluun olen valmis. Armonvalinta on aiheena äärimmäisen mielenkiintoinen. Tiedostan molempiin kantoihin liittyvät loogiset ristiriidat, mutta käyn silti läpi vain oman kantani, joka samalla on vl-opin kanta.

Martti Luther kirjoittaa seuraavasti (kaikki lainaukset toissijaisesta lähteestä, E.R:n kirjasta Usko ja teot, Gummerrus 1999):

----

”Minä uskon, etten minä omasta järjestäni enkä voimastani voi Jeesukseen Kristukseen, minun Herraani, uskoa, enkä hänen tykönsä tulla; vaan Pyhä Henki on kutsunut minut evankeliumin kautta, valistanut minua lahjoillansa, pyhittänyt ja varjellut minut oikeassa uskossa - -.” (Lutherin Vähä Katekismus, 3. uskonkappale.)

”Edelleen opetetaan, ettemme omalla ansiollamme, tekemisellämme ja hyvittämisellämme voi Jumalan edessä saavuttaa syntien anteeksiantamusta ja vanhurskautta, vaan että me saamme syntien anteeksiantamuksen ja tulemme vanhurskaiksi Jumalan edessä armosta, Kristuksen tähden, uskon kautta, uskoessamme, että Kristus on kärsinyt meidän edestämme, ja että meille annetaan synnit anteeksi ja vanhurskaus ja iankaikkinen elämä lahjoitetaan hänen tähtensä. Tämän uskon Jumala näet tahtoo edessään pitää vanhurskautena ja siksi lukea, niin kuin pyhä Paavali Roomalaiskirjeen 3. ja 4. luvuissa sanoo.” (Augsburgin tunnustus, 4. kohta Vanhurskautus.)

”Meidän opetuksemme, uskomme ja tunnustuksemme tässä asiassa (=vapaa tahto) on seuraava. Ihmisen ymmärrys ja järki on hengellisissä asioissa sokea. Oman kykynsä varassa se ei käsitä mitään, niin kuin on kirjoitettu: ’Luonnollinen ihminen ei ota vastaan sitä, mikä Jumalan Hengen on, sillä se on hänelle hullutus, eikä hän voi sitä ymmärtää’ (1.Kor.2:14), kun häneltä hengellisiä asioita tiedustellaan.

Samoin me uskomme, opetamme ja tunnustamme, että ihmisen uudestisyntymätön tahto ei ainoastaan ole kääntynyt pois Jumalasta, vaan että siitä on tullut jopa Jumalan vihollinen, joten hänellä on ainoastaan halu ja tahto pahaan ja kaikkeen Jumalan vastaiseen, niin kuin on kirjoitettu: ’Ihmisen sydämen aivoitukset ovat pahat nuoruudesta saakka’ (1.Moos.8:21), ja edelleen: ’Lihan mieli on vihollisuus Jumalaa vastaan, sillä se ei alistu Jumalan lain alle, eikä se voikaan’ (Room.8:7).” (Yksimielisyyden ohje, Supistelma, Vapaa tahto.)

”Meidän turmeltuneen luontomme kääntymys, mikä on sama kuin herättämys hengellisestä kuolemasta, on näet yksinomaisesti Jumalan tekoa - -.” (Yksimielisyyden ohje, Täydellinen selitys. – 2. Vapaa tahto.)

”Ja vielä: kun Luther sanoo ihmisen suhtautuvan kääntymykseensä pure passive, toisin sanoen, ei sitä varten tee mitään, vaan vain alistuu siihen, mitä Jumala hänessä toimii, hän ei sillä tarkoita sitä, että kääntymys tapahtuisi ilman saarnaa ja Jumalan sanan kuulemista, eikä hänen tarkoituksensa myöskään ole sanoa, että Pyhän Hengen aiheuttamassa kääntymyksessä meissä ei heräisi mitään uuttaa mielialaa eikä alkaisi mitään hengellisiä toimintoja. Hänen käsityksensä on päinvastoin se, ettei ihminen itsessään luonnollisen voimansa varassa voi mitään tehdä eikä olla avullisena kääntymykseensä, ja ettei kääntymys ole vain osaksi, vaan täysin ja kokonaan Pyhän Hengen tointa, antia ja lahjaa - -.” (Lähde kuten edellä.)

”- - sanottakoon jälleen äskeisen selityksen mukaisesti: kääntymys Jumalan tykö on kokonaan Jumalan, Pyhän Hengen, sen oikean mestarin aikaansaannosta, hänen, joka yksin meissä tämän kaiken toteuttaa; siinä tarkoituksessa hän säännöllisenä työvälineenään käyttää pyhän sanansa saarnaa ja kuulemista.” (Lähde kuten edellä.)

”Siksipä minä olen aina opettanutkin, että ensiksi, ennen kaikkea muuta, täytyy olla käsillä suullisen sanan, ja että tämä sana on käsitettävä korvin, mikäli Pyhän Hengen on päästävä sydämeen, Pyhän Hengen, joka sitten sanan avulla ja välityksellä valaisee sydämen ja vaikuttaa uskon. Usko siis ei tule eikä se pysy muulla tavalla kuin kuulemisen ja evankeliumin ulkonaisen saarnan välityksellä; näiden kautta se sekä pääsee alkuun että kasvaa eli vahvistuu.” (Kirkkopostilla III, SLEY, A. E. Koskenniemi, v. 1944.)

”Vanhurskauttamisoppi synnyttää seurakunnan ja sen varassa seurakunta säilyy. Siihen sisältyvät kaikki muut uskonoppimme kohdat, ja kun se pysyy turmeltumattomana, pysyvät muutkin, siitä johtuvat opit turmeltumattomina. Jos siitä luovutaan, merkitsee se koko kristillisestä opista luopumista.” (Tunnustuskirjat.)

”Tästä uskonkohdasta ei voida väistyä eikä myönnyttää vähääkään, kukistukoot sitten taivas ja maa ja kaikki muu, mikä kukistuakseen on” (Schmalkaldenin uskonkohtien esipuhe).

---------------

Samaisessa kirjassa tarkastellaan katolisten ja luterilaisten yhteisiä ekumeenisia pyrkimyksiä. Näennäinen yksimielisyys vanhurskauttamisopista on saavutettu pääasiassa kielipelin avulla, jossa julistus on muotoiltu niin, että molemmat osapuolet voivat tulkita sen haluamallaan tavalla. Luterilainen puoli on näkemyksissään joustanut, ts. luopunut Lutherin periaatteista. Katolinen puoli ei kuitenkaan ole tyytyväinen luterilaisten myönnytyksiin. Katoliset arvostelevat mm. luterilaista käsitystä tahdonvapaudesta:

”Katolinen kirkko huomauttaa tyydytyksellä, että nro 21 toteaa Trenton kirkolliskokouksen vanhurskauttamisjulistuksen 4. säädöksen mukaisesti, että ihminen voi kieltäytyä armosta. Täytyy kuitenkin vahvistaa se, että tämän kieltäytymisvapauden ohella ihmisellä on myös uusi kyky riippua kiinni jumalisesta tahdosta, kyky, jota oikeutetusti kutsutaan ’cooperatioksi’.” (Roomalaiskatolisen kirkon vastaus Yhteiseen julistukseen.)

Paavin kirkon järjestämissä Trenton kirkolliskokouksissa 1500-luvun puolivälissä, jotka liittyivät ns. vastauskonpuhdistukseen, vahvistettiin katolisia opinkohtia: ”Perisyntiopista korostettiin, ettei ihminen (ihmisluonto) ole kokonaan synnin turmelema ja että hänellä on vapaa ratkaisuvalta. Vanhurskaudesta vahvistettiin oppi, joka tähdentää sekä Jumalan ratkaisevaa että ihmisen myötävaikuttavaa osuutta.” (E.R.)

”Jos joku sanoo jumalattoman tulevan vanhurskautetuksi pelkästään uskosta, niin että hän sillä tarkoittaa sitä, ettei vanhurskauttamisen armon saamiseen tarvita uskon lisäksi mitään muuta yhteistyötä ihmisen taholta ja ettei ihmisen tahtomisen tasolla miltään osalta tarvitse valmistautua ja asettua armon vastaanottamiseen: hän olkoon kirottu.” (Trenton kokouksen asiakirja Dekreetti vanhurskauttamisopista, 9. kaanon.)

”Jos joku sanoo ihmisen tulevan vanhurskautetuksi joko niin, että hänen hyväkseen pelkästään luetaan Kristuksen vanhurskaus tai että hänelle pelkästään annetaan synnit anteeksi ilman armoa ja rakkautta, jonka Pyhä Henki heidän sydämiinsä vuodattaa ja joka niissä pysyy, tai siten, että ihmiset vanhurskauttava armo on pelkkä Jumalan suosiollisuus: hän olkoon kirottu.” (Lähde, sama kuin edellä, 11. kaanon.)

------------

Omia ajatuksiani voisin kirjoittaa loputtomasti tästä erittäin mielenkiintoisesta asiasta. On valtava ero, kokeeko ihminen saaneensa uskonsa lahjaksi vai ottaneensa sen omalla päätöksellään vastaan.

Tekovanhurskaus:
1. Ihminen etsii Jumalaa.
2. Ihminen katuu pahoja tekojaan.
3. Ihminen päättää mennä kuuntelemaan Raamatun selitystä.
4. Ihminen päättää ottaa Jeesuksen elämäänsä.

Lahjavanhurskaus:
1. Jumala etsii ihmistä.
2. Jumala puhuttelee ihmistä ja herättää tunnon (etsikonaika).
3. Jumala lähettää lapsensa ihmisen luokse tai johdattaa ihmisen askeleet Jumalan lasten tykö.
4. Kristuksen sovitustyön tähden Jumala antaa ihmiselle sovintosaarnan kuulemisessa parannuksen armon ja synnit anteeksi lahjana.

Minusta on jopa outo yhteensattuma, että armonvalintaa käsiteltiin seuroissa eilen (en tiedä, liittyykö jotenkin kirkkovuoden ajankohtaan). Siellä luettiin tämä kohta Roomalaiskirjeestä, Room.9:

11 Sillä ennen kuin lapset syntyivätkään ja kuin ei he vielä hyvää eikä pahaa tehneet olleet, että Jumalan aivoitus pitäis valitsemisen jälkeen seisovainen oleman, ei töiden tähden, vaan kutsujan armosta,
12 Sanottiin hänelle: suuremman pitää vähempää palveleman.
13 Niinkuin kirjoitettu on: Jakobia minä rakastin, mutta Esauta vihasin.
14 Mitäs me siis sanomme? Onko Jumalan tykönä vääryyttä? Pois se!
15 Sillä hän sanoo Mosekselle: jota minä armahdan, sitä minä tahdon armahtaa, ja tahdon olla laupias, jolle minä laupias olen.
16 Niin ei se nyt ole sen, joka tahtoo, eikä sen, joka juoksee, vaan sen, joka armahtaa, nimittäin Jumalan.
17 Sillä Raamattu sanoo Pharaolle: juuri sentähden olen minä sinun herättänyt, osoittaakseni minun voimani sinussa, että minun nimeni kaikessa maassa julistettaisiin.
18 Niin hän siis armahtaa, ketä hän tahtoo, ja paaduttaa, kenenkä hän tahtoo.
19 Niin sinä sanot minulle: mitä hän siis nuhtelee? sillä kuka taitaa hänen tahtoansa vastaan olla?
20 Ja tosin, oi ihminen, kuka sinä olet, joka Jumalaa vastaan riitelet? Sanooko työ tekiällensä: miksis minut tainkaltaiseksi tehnyt olet?
21 Eli eikö savenvalajalla ole saven päälle valtaa, yhdestä kappaleesta tehdä yhtä astiaa kunnialliseksi ja toista huonoksi?
22 Sentähden, jos Jumala tahtoo vihansa osoittaa ja voimansa ilmoittaa, on hän suurella kärsivällisyydellä kärsinyt vihansa astioita, jotka ovat kadotukseen valmistetut.
23 Ja että hän tiettäväksi tekis kunniansa rikkauden laupiutensa astioille, jotka hän kunniaan on valmistanut,

Paavali toteaa, että Jumala näki heidän elämänsä etukäteen ja totesi, että Jaakobia Hän rakasti, mutta Eesauta vihasi. Hän kysyy, että onko Jumala epäoikeudenmukainen. Hän toteaa, että Jumala on kyllin sietänyt vääryyttä, mutta jotta Hänen kunniansa tulisi tiettäväksi, on Hän valmistanut laupiutensa joillekin saviastioille. Enempää saviastia ei savenvalajan aivoituksia voi ymmärtää.

Raamatun perusteella on torjuttava mahdollisuus, että ihmisellä voisi omalta puoleltaan olla mitään osuutta pelastumiseensa. Jos olisi, se merkitsisi, että ihmisessä olisi jotain hyvääkin. Raamattu kuitenkin sanoo: "Ihmisen sydämen aivoitus on paha hamasta lapsuudesta" (1.Moos.8:21) ja Room.3:

9 Mitäs siis? Olemmeko me paremmat kuin he? Emme ensinkään; sillä me olemme ennen osoittaneet, että sekä Juudalaiset ja Grekiläiset ovat kaikki synnin alla,
10 Niinkuin kirjoitettu on: ei ole kenkään vanhurskas, ei yksikään;
11 Ei ole yhtäkään ymmärtäväistä, ei ole ketään, joka etsii Jumalaa.
12 Kaikki ovat poikenneet pois ja ynnä kelvottomaksi tulleet: ei ole yhtään, joka hyvää tekee, ei yhtäkään.

Jeesus korostaa, että valinta on Hänen. "Ette minua valinneet, vaan minä valitsin teidät, ja sääsin teidät, että te menisitte hedelmää tekemään ja teidän hedelmänne pysyis" (Joh.15:16).

Kun Kristus nostaa ihmisen pimeyden valtakunnasta ihmeelliseen valkeuteen, ihminen riisutaan täydellisen alasti omista teoistaan. Hän voi vain ihmetellä apostoli Johanneksen tavoin Jumalan suurta armoa kohtaansa: "Katsokaat, minkäkaltaisen rakkauden Isä on meille osoittanut, että me Jumalan lapsiksi nimitetään" (1.Joh.3:1). Uskovaiseen ihmiseen syntyy Kristuksen mieli jakaa tätä suunnatonta armoa myös armosta osattomille. Koska lain tehtävä on ajaa ihmistä Kristuksen tykö, saarnataan epäuskoisille ensin lakia, jonka kahleista hänet sitten vapahdetetaan, jos hän kuuluu valittuihin.

Uskovaista ihmistä ei haittaa, vaikka epäuskoiset väittäisivät uskovaisen kulkevan kohti kadotusta epäekumeenisuuden (tai kuten maailman ihmiset sen sanovat: "tuomiohengen") vuoksi. Uskovainen ihminen ymmärtää, että kun armosta osaton arvostelee uskovaisen uskoa, hän ei arvostele uskovaisen ihmisen omaa valintaa vaan Jumalan valintaa, ts. Jumalan tekoa. Sen sijaan epäuskoinen, joka kokee itse valinneensa Jumalan, kokee uskoonsa kohdistuvan arvostelun kohdistuvan hänen omaan tekoonsa (valintaansa). Ihmisen tekemiset ja tekemättä jättämiset ovat arka alue, jotka aiheuttavat kinaa ja turmelusta hyvin jokapäiväisissä asioissa.

Armonvalinta on kysymys, joka laittaa nöyräksi. Myös uskovaiselle ihmiselle ovat tuttuja omanvanhurskauden houkutukset, jossa Jumalan teosta haluttaisiin ottaa edes vähän itselle. Liha ei tee parannusta vaan kapinoi Jumalaa vastaan hamaan loppuun saakka. Kuitenkin ymmärtäessään edes jollain tavalla oman täydellisen osattomuutensa pelastukseensa, uskovainen ihminen ymmärtää olevansa syntinen, mutta armahdettu syntinen.

Luther kutsuu Jumalan armon "vastaanottamista" Jumalan armon varaan heittäytymiseksi. Kyse on kuitenkin ehdottomasti passiivisesta toiminnasta, jonkinlaisesta Jumalan kutsuun alistumisesta tms., joka ei missään tapauksessa ole oma teko.

Juhani24 kirjoitti:

Armo, anteeksiantamus ja omantunnon ääni vastaan kiellot ja käskyt...

mutta jättää monet Raamatun paikat huomiotta.

pakkula kirjoitti:

mutta jättää monet Raamatun paikat huomiotta.

No, eihän veistini teologinen kannanotto ollutkaan. (Ei minun tietämykselläni toki teologista syväluotsausta raamatusta tehdäkään, ehkä juuri siksi pidänkin sydämen uskoa tärkeimpänä.)