luontoa enemmän kuin mikään muu, minne ne ravinteet päätyvät.
Puhdistamolietekin kuormittaa vesistöjä
Ihminen tuottaa jätöksissään vuodessa keskimäärin typpeä 4,7–5,4 kiloa, fosforia 0,8–1 kiloa, kalia noin 1,2 kiloa sekä vähäisiä määriä kymmeniä muita aineita. Viisi miljoonaa suomalaista tuottaa vuodessa 25 miljoonaa kiloa typpeä, noin 5 miljoonaa kiloa fosforia ja 6 miljoonaa kiloa kaliumia.
Jos tätä ravinnemäärää vertaa Kemiran valmistamiin maatalouden lannoitteisiin, yleisimmin käytettyä 20 prosenttia typpeä sisältävää seoslannoitetta tulisi 125 miljoonaa kiloa, eli yli 4 000 rekka-autokuormaa. Sillä lannoittaisi 250 000 hehtaarin viljapellon joka vuosi ja tuottaisi suomalaisten vuosittain tarvitseman leipäviljan.
Puhdistamojen kautta kulkee neljä viidennestä jätevesistä. Puhdistamolle tulleesta typestä on 62 prosenttia nitraattina ja 38 ammoniumtyppenä.
Viime keväänä tiedustelin Ympäristökeskukselta, mihin jätevesien ravinteet joutuvat puhdistamolta. Jossain niiden täytyy olla.
Ympäristökeskuksen mukaan suomalaisten ruuansyönnistä syntyy jätevettä, jonka mukana puhdistuslaitoksiin siirtyy 20 miljoonaa kiloa typpeä ja 4 miljoonaa fosforia. Lisäksi kulutuksen kautta syntyy kiinteässä muodossa olevassa jätteessä 5 miljoonaa kiloa typpeä ja miljoona fosforia. Prosessien seurauksena vesistöihin joutuu typestä 68 prosenttia ja fosforista vain 7,5. Typestä ilmaan karkaa 21 prosenttia. Typestä siis vain 3,2 miljoonaa kiloa sitoutuu lietteeseen, fosforista 3,5 miljoonaa.
Fosforin hyvä tulos saadaan saostamalla voimakkailla hapoilla vesiliukoista fosforia lietteeksi. Typen ilmaan haihtuva osuus on ammoniakkia, ylös noustessaan ja lämpötilan laskiessa se yhtyy vesihiukkasiin ja sataa alas.
Lietteeseen lisätään turvetta ja kalkkia, turve kuivattaa ja tekee massan ilmaa läpäiseväksi, kalkki nostaa pH:ta ja mahdollistaa biologisen palamisen (muuttumisen mullaksi). Samalla se muuttaa saostetut fosforit vesiliukoisiksi. Valmistunut multa on erittäin ravinteikasta.
Asiantuntijan mukaan multaa käytetään viherrakentamiseen.
Ympäristömääräysten mukaan lannoituksessa saa fosforia käyttää pelloille, joista korjataan satoa. Viljelijät on määrätty pitämään lannoitustasetta sekä viiden vuoden välein tutkituttamaan pellon ravinnetilan.
Jos tämä jätevesilietteestä saadun mullan 3,5 miljoonaa kiloa fosforia käytetään samojen määräysten mukaan, se tulisi levittää 233 000 hehtaarin alueelle. Epäilen, ettei uusia viheralueita vuosittain rakenneta näin paljon. Se olisi 12 prosenttia Suomen viljelykäytössä olevasta pellosta. MT (12.8.2005) kertoi Helsingin Viikinmäen puhdistamon esittelyssä, että multaa valmistuu vuodessa 100 000 kuutiometriä, ja siinä on 592 000 kiloa fosforia. Ympäristömääräysten mukaan (15 kg/ha) se tulisi levittää 39 466 hehtaarille.
Samassa Helsingin kaupungin puistorakennuksen vastaava mestari Matti Hiltunen kertoo, että puistoja rakennettaessa puhdistamomultaa käytetään 1 000 kuutiometriä hehtaarille. Tällöin hehtaarille tulee fosforia 6 000 kiloa, kun sitä on multakuutiossa 6 kiloa. Määräykset ylittyvät 400-kertaisesti. Viheralueilta satoa ei yleensä korjata hyödyksi, joten 15 kiloakin olisi jo liikaa. Jätemultaa ajetaan myös kaatopaikoille ja meluvalleihin, joista ravinteet huuhtoutuvat pinta- ja pohjavesiin.
Puhdistamomulta on kasveista peräisin olevaa jätettä, joka lahoaa muutamassa vuodessa. Ravinteet vapautuvat ja häipyvät sadevesien mukana omille teilleen.
Määräysten mukaan käytettynä typpi pitäisi levittää 260 000 hehtaarin alueelle ja fosfori 330 000 hehtaarin alueelle uusiokäyttöön, esimerkiksi viljapeltoon. Silloin ravinnekierto olisi ehjä ja tuotanto todellista luomutuotantoa.
Pelloilta vesistöihin tuleva fosfori on ainoastaan puolet jätevesien fosforista. Siitäkin ainoastaan 15 prosenttia on vesiliukoista. Loppu on maahiukkasiin sitoutunutta ja lietekaivoihin sekä altaisiin laskeutuvaa lietettä, josta ne palautetaan takaisin pellolle.
Karjatalouden jäte on aina kuljetettu pellolle uusiokäyttöön. Karjatalouden harjoittamiseen vaaditaan nykyisin ympäristölupa. Vastaavanlaisia lupaehtoja suosittelisin myös puhdistamoille.
Puhdistamolietekin kuormittaa vesistöjä
Ihminen tuottaa jätöksissään vuodessa keskimäärin typpeä 4,7–5,4 kiloa, fosforia 0,8–1 kiloa, kalia noin 1,2 kiloa sekä vähäisiä määriä kymmeniä muita aineita. Viisi miljoonaa suomalaista tuottaa vuodessa 25 miljoonaa kiloa typpeä, noin 5 miljoonaa kiloa fosforia ja 6 miljoonaa kiloa kaliumia.
Jos tätä ravinnemäärää vertaa Kemiran valmistamiin maatalouden lannoitteisiin, yleisimmin käytettyä 20 prosenttia typpeä sisältävää seoslannoitetta tulisi 125 miljoonaa kiloa, eli yli 4 000 rekka-autokuormaa. Sillä lannoittaisi 250 000 hehtaarin viljapellon joka vuosi ja tuottaisi suomalaisten vuosittain tarvitseman leipäviljan.
Puhdistamojen kautta kulkee neljä viidennestä jätevesistä. Puhdistamolle tulleesta typestä on 62 prosenttia nitraattina ja 38 ammoniumtyppenä.
Viime keväänä tiedustelin Ympäristökeskukselta, mihin jätevesien ravinteet joutuvat puhdistamolta. Jossain niiden täytyy olla.
Ympäristökeskuksen mukaan suomalaisten ruuansyönnistä syntyy jätevettä, jonka mukana puhdistuslaitoksiin siirtyy 20 miljoonaa kiloa typpeä ja 4 miljoonaa fosforia. Lisäksi kulutuksen kautta syntyy kiinteässä muodossa olevassa jätteessä 5 miljoonaa kiloa typpeä ja miljoona fosforia. Prosessien seurauksena vesistöihin joutuu typestä 68 prosenttia ja fosforista vain 7,5. Typestä ilmaan karkaa 21 prosenttia. Typestä siis vain 3,2 miljoonaa kiloa sitoutuu lietteeseen, fosforista 3,5 miljoonaa.
Fosforin hyvä tulos saadaan saostamalla voimakkailla hapoilla vesiliukoista fosforia lietteeksi. Typen ilmaan haihtuva osuus on ammoniakkia, ylös noustessaan ja lämpötilan laskiessa se yhtyy vesihiukkasiin ja sataa alas.
Lietteeseen lisätään turvetta ja kalkkia, turve kuivattaa ja tekee massan ilmaa läpäiseväksi, kalkki nostaa pH:ta ja mahdollistaa biologisen palamisen (muuttumisen mullaksi). Samalla se muuttaa saostetut fosforit vesiliukoisiksi. Valmistunut multa on erittäin ravinteikasta.
Asiantuntijan mukaan multaa käytetään viherrakentamiseen.
Ympäristömääräysten mukaan lannoituksessa saa fosforia käyttää pelloille, joista korjataan satoa. Viljelijät on määrätty pitämään lannoitustasetta sekä viiden vuoden välein tutkituttamaan pellon ravinnetilan.
Jos tämä jätevesilietteestä saadun mullan 3,5 miljoonaa kiloa fosforia käytetään samojen määräysten mukaan, se tulisi levittää 233 000 hehtaarin alueelle. Epäilen, ettei uusia viheralueita vuosittain rakenneta näin paljon. Se olisi 12 prosenttia Suomen viljelykäytössä olevasta pellosta. MT (12.8.2005) kertoi Helsingin Viikinmäen puhdistamon esittelyssä, että multaa valmistuu vuodessa 100 000 kuutiometriä, ja siinä on 592 000 kiloa fosforia. Ympäristömääräysten mukaan (15 kg/ha) se tulisi levittää 39 466 hehtaarille.
Samassa Helsingin kaupungin puistorakennuksen vastaava mestari Matti Hiltunen kertoo, että puistoja rakennettaessa puhdistamomultaa käytetään 1 000 kuutiometriä hehtaarille. Tällöin hehtaarille tulee fosforia 6 000 kiloa, kun sitä on multakuutiossa 6 kiloa. Määräykset ylittyvät 400-kertaisesti. Viheralueilta satoa ei yleensä korjata hyödyksi, joten 15 kiloakin olisi jo liikaa. Jätemultaa ajetaan myös kaatopaikoille ja meluvalleihin, joista ravinteet huuhtoutuvat pinta- ja pohjavesiin.
Puhdistamomulta on kasveista peräisin olevaa jätettä, joka lahoaa muutamassa vuodessa. Ravinteet vapautuvat ja häipyvät sadevesien mukana omille teilleen.
Määräysten mukaan käytettynä typpi pitäisi levittää 260 000 hehtaarin alueelle ja fosfori 330 000 hehtaarin alueelle uusiokäyttöön, esimerkiksi viljapeltoon. Silloin ravinnekierto olisi ehjä ja tuotanto todellista luomutuotantoa.
Pelloilta vesistöihin tuleva fosfori on ainoastaan puolet jätevesien fosforista. Siitäkin ainoastaan 15 prosenttia on vesiliukoista. Loppu on maahiukkasiin sitoutunutta ja lietekaivoihin sekä altaisiin laskeutuvaa lietettä, josta ne palautetaan takaisin pellolle.
Karjatalouden jäte on aina kuljetettu pellolle uusiokäyttöön. Karjatalouden harjoittamiseen vaaditaan nykyisin ympäristölupa. Vastaavanlaisia lupaehtoja suosittelisin myös puhdistamoille.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Ihmettelen kyllä tuota ainaista lupavaatimusta.
Luvatko nämä asiat muuttaa toisenlaisiksi? Vai tekovaatimukset?
Lupien vaatiminen kasvattaa byrokratiaa ja tilastoja. Onko niin sitten hyvä että lupien kautta kaikki jatkuu ennallaan. Lupavirkamies tutkii onko luvat?
Tuossa naapurissa on sikala joka tuottaa sitä itseään luvilla ja se luvilla tuotettu tuote ajetaan sinne pelloille joilla on lupa ajattaa tuotetta pellolleen.
Mikään ei ole muuttunut, vai olisiko, lupien kautta?
Järveen tulevat ojat ja purot ovat sitten toisten viranomaisten tutkimusten mukaan niin saastuneet ettei vettä voi käyttää talousvetenä eikä rantaa uimarantana. Se on byrokratian lopputulos.
Kukaan ei selvitä tai ainakaan sano mistä ja miksi veden likaantuminen johtuu ja jatkuu.
Ei se ainakaan johdu siitä etteikö lupia ole byrokratialta.
Väkisinkin luonnonsuojelijana tulee näitäkin ajateltua. Kirjoituksesi on asiaatunteva, muttei kaikenkattava. Juttu on juuri noin, kuten kerroit, tosin et ehkä kaikkea ottanut huomioon. Fosforin käytöstä on todellakin tarkat säädökset, joiden mukaan levitysmäärään vaikuttaa mm. maan viljavuus. Kumma kyllä, viherrakentamiseen saa käytää mielettömiä määriä kenenkään siihen puuttumatta. Kyllähän enin osa maassa pysyy, mutta sadon mukana ei poistu kiloakaan. Päästöt lienevät huimia.
Puhdistamolietteen peltoon levittäminen on kuitenkin niin tarkkaan sädeltyä, etten tiedä paikkaa, jossa säädöksiä voitaisiin noudattaa. Lietteen siis tulee olla käsiteltyä ja lopputuotteen raskasmetallipitisuudet on asetuttava tiettyyn raamiin. Käsittelystä on olemassa tarkat ohjeet.
Pidin viime syksynä esitelmän, jossa todistin, ettei puhtaan paskankaan levittäminen mielestäni mikään ympäristöriski ole, eikä paska ole muuttunut myrkyksi eu:iin liittymisen jälkeen. Kukaan paikallaolijoista ei sanallakaan kommentoinut tai arvostellut puheitani, vaikka selvästi näki, ettei kaikki tykänneet puheeni sisällöstä.
No, jos joku olisi arvostellut, olisin todennut, että seuraavana vaaditaan, tai pitäisi vaatia direktiivi, jonka mukaan kättely ja perseen pyyhkiminen on suoritetava eri kädellä.
Tämä on vain pintaraapaisua. Lisätietoa asiasta löytyy MMM:n nettisivuilta tai Googlesta hakusanalla:"täydentävät ehdot".
Jokainen savinen omakotitalon tai moottoritien rakennustyömaa, josta sadevedet joutuvat ojan kautta vesistöön päästää myös fosforia vesistöön maahiukkasten mukana.
Jokaisen mökkirannan ruoppauksessa todennäköisesti pöyhitään enemmän fosforia kiertoon ja vettä rehevöittämään kuin sieltä kuivalle maalle poistetaan.
Jokainen järvenpohjalla kahlaaja pöyhii fosforia esiin ja kiertoon.
Kaikilta pieniltä kasvimailta ja nurmikoiden perustamislänteiltä tulee valumia.
Kyllä näitä löytyy.. Mitään näistäkään ei ole vaan sisällytetty tuohon selvitykseen. Yhdyskuntien jätevesistäkin on laskettu mukaan vain puhdistamovedet. Ei kai tässä kukaan maatalouden kaikkia valumia kiistä, mutta tasapuolisuutta kaivataan. Se on kyllä kumma, kun lannoituksen vähentäminen pienentää satotasoa, mutta ravinnevalumia ei muka pienentäisi. Tällä logiikalla ojavesi olisi ikuinen ja ehtymätön lannoitelähde.
Tyypillistä numeronikkarointia parhaimmillaan. Jos karjatalouden paskan veteen sekoittaminen, ja näin ollen monisatakertaistaminen kiellettäisiin, ja ainoastaan kuivan karjanlannan ajo pelloille olisi sallittua ja ainoastaan kasvuaikana, ei mitään ympäristöongelmaa olisikaan sen suhteen. Vesi on se suurin vitsaus, mitä ihminen on keksinyt paskan kuljetukseen, niin omansa, kuin karjankin.
Ihan paikkaansa pitänyt.Ennsinnäkin puhdistamoilta vaaditaan 70% typen poisto (ei vielä kaikilta),95% fosforin poisto.
Kompostoitavaan lietteeseen sekoitetaan turvetta ja (tai) kuoriketta ei missään nimessä kalkkia koska kalkin ansiosta kompostointi prosessi pysähtyy.
Jätevesilietettä (kuivattuna ka.25-30%)käytetään myös lannoitteeksi viljakasveille,ei yksin viherrakentamiseen.
Rannikkovesiemme kuormituksesta fosforin osalta n.90% tulee maa ja matsätaloudesta.(typen osuus huomattava,en muista määrää)joten jätevesipuhdistamoiden osuus koko kuormituksesta on melko pieni.
Kyllä liete kuormittaa, jos se dumpataan järveen. Se nyt olisi aika hölmöä. Eihän koko puhdistamoa silloin tarvittaisi ollenkaan.
Mutta ei liete vesistöjä kuormita jos se loppusijoitetaan paikkaan josta se ei pääse pohjavesiin eikä pintavesiin valumien mukana. Ravinteet kuivalla maalla lisäävät kasvien kasvamista.