Muistattekos vielä miltä tuntui saada se käteensä? Ihan oikea palkka ensimmäisestä työstä ja se fiilis kun oli sitä "omaa" rahaa käytössä.
Itse olin silloin vuonna yksi ja kaksi kesätöissä 15 vuotiaana (Olin ollut aiemminkin jo kesähommissa, mutta ei niistä töistä mitään verokirjalla maksettu, pikkuhommia, niinkuin kaikki varmaan ymmärtää) ja sitten kesäkuun puolivälin jälkeen tuli se kahden viikon palkka pankkiin ja tilinauha kouraan...
No koululaiselle sellainen summahan oli ihan "hirvittävän suuri", kun ei mun vanhemmat antaneet koskaan rahaa sellaisia summia. (Kaikki tarpeellinen tietty hankittiin, mutta ei sitä rahaa ollut satasia antaa tuhlattavaksi).
Mun isä sanoi, että miehen pitää saada eka palkka tuhlata ihan niinkuin haluaa. (Tasa-arvon aikana varmaankin olisi syytä kirjoittaa "henkilö" hah!)
No menihän ne rahat, tottakai, mutta olihan se rehvakasta nostaa tililtä vaikkapa 100 markkaa ja elää kuin Elvis se viikonloppu. (Huomatkaa, että silloin oli markassakin vielä ostovoimaa ja vaikkapa äänilevy maksoi parikymppiä)
Kertokaa, miltä teistä tuntui se ekan tilinauhan saaminen sellaisesta "oikeasta" työpaikasta.
Ensimmäinen tilinauha
44
3863
Vastaukset
- pate-teikka
sen muistan. Maksaja oli TVH ja tuntipalkka 2,41.
Sitä en muista mihin se tili meni, kai tanssi-iltana johonkin "turhuuveen". Komealta kuitenkin tuntui.- Jermu
Että kai se isän neuvojen mukaan kaikkeen turhuuteen meni, mutta oli se tunne sen arvoista. Ei nyt sentään vielä 15 vuotiaana tyyliin "omat tupa, oma lupa", mutta ei paljon puuttunut.
- eka tili
koulun 2vk työharjoittelusta,seuraavana kesänä
hesarin jakoa,palkkaa tuli sen verran,että pystyin ostamaan käytetyn mopon(Pappa tunturin)
Se olikin yhtä juhlaa,kun pääsi kylille oikein
moottorin voimalla,siinä tunsi nousseensa melkein
miesten kastiin.- Jermu
Toi mopohommahan se oli meidänkin "kylällä" oikea miehen mitta..hah!
Niin pitkään sitä naureskeltiin noille pappatuntureille, kunes tuli oman osto eteen..Sitten se olikin SE mopo, koska se oli oma. Hah! Voi noita aikoja. - Muueläin
Jermu kirjoitti:
Toi mopohommahan se oli meidänkin "kylällä" oikea miehen mitta..hah!
Niin pitkään sitä naureskeltiin noille pappatuntureille, kunes tuli oman osto eteen..Sitten se olikin SE mopo, koska se oli oma. Hah! Voi noita aikoja.Mää ostin ekasta väljästä tilistä Alumiini kattilan 2 L ja pienen valurautaisen paistin pannun.
Oli tarkkaa oppia rahan käyttö, sitä ei jemmaan jäänyt. Vuokaratili oli laiha maksun jälkeen tuskin riitti ruokaan, toisesta tilistä ostin matkakortin ja pesuaineet ja vaatetta.
Aina eniten kuitenkin, tuntui pahalta, kotona asuvien ymmärtämättömyys käyttövaroihin jotka olivat olemattomat.
Häpesin rahattomuuttani, ette voinut osallistua yhteisiin rientoihin, tanssit ja elokuvat sekä Baarissa kahvilla käyntiin. Sain siis ylpeä ja "paremman" leiman, en osannut paljon puhua maalta tulleena ja olin pitkä ja ryhdikäs.
Saman ikäluokan työntekijät olivat välillä todella harmillisia.
Vanhemmat tehtaan naiset toivat joskus "maitiaista" leipomuksestaan tai kasvimaassaan kasvattamiaan lanttuja keitettynä.
Taisivat kuulla vatsani murinan. :D
Kerran hyvin nälkäisenä kävellessäni tutustumassa asuin ympäristöön, osuin kasvimaan laitaan. Kyllä kuola valui, katsellessani maasta pursuavia kasveja oli kaalia ja naateista tunnistin porkkanaa, punajuurta, lanttua, verkolla tuettua hernettä.
Ei tullut edes mieleen käydä ottamassa. Nyt kuuluu kelpaavan pikkutonteilta kaikki kukkia myöten... - Jermu
Muueläin kirjoitti:
Mää ostin ekasta väljästä tilistä Alumiini kattilan 2 L ja pienen valurautaisen paistin pannun.
Oli tarkkaa oppia rahan käyttö, sitä ei jemmaan jäänyt. Vuokaratili oli laiha maksun jälkeen tuskin riitti ruokaan, toisesta tilistä ostin matkakortin ja pesuaineet ja vaatetta.
Aina eniten kuitenkin, tuntui pahalta, kotona asuvien ymmärtämättömyys käyttövaroihin jotka olivat olemattomat.
Häpesin rahattomuuttani, ette voinut osallistua yhteisiin rientoihin, tanssit ja elokuvat sekä Baarissa kahvilla käyntiin. Sain siis ylpeä ja "paremman" leiman, en osannut paljon puhua maalta tulleena ja olin pitkä ja ryhdikäs.
Saman ikäluokan työntekijät olivat välillä todella harmillisia.
Vanhemmat tehtaan naiset toivat joskus "maitiaista" leipomuksestaan tai kasvimaassaan kasvattamiaan lanttuja keitettynä.
Taisivat kuulla vatsani murinan. :D
Kerran hyvin nälkäisenä kävellessäni tutustumassa asuin ympäristöön, osuin kasvimaan laitaan. Kyllä kuola valui, katsellessani maasta pursuavia kasveja oli kaalia ja naateista tunnistin porkkanaa, punajuurta, lanttua, verkolla tuettua hernettä.
Ei tullut edes mieleen käydä ottamassa. Nyt kuuluu kelpaavan pikkutonteilta kaikki kukkia myöten...Minä silloin asustelin vielä kotona ja olin sen 15 vuotias. Ne kattilan ostot tuli sitten hieman myöhemmin just armeijan jälkeen.
- eka tili
Muueläin kirjoitti:
Mää ostin ekasta väljästä tilistä Alumiini kattilan 2 L ja pienen valurautaisen paistin pannun.
Oli tarkkaa oppia rahan käyttö, sitä ei jemmaan jäänyt. Vuokaratili oli laiha maksun jälkeen tuskin riitti ruokaan, toisesta tilistä ostin matkakortin ja pesuaineet ja vaatetta.
Aina eniten kuitenkin, tuntui pahalta, kotona asuvien ymmärtämättömyys käyttövaroihin jotka olivat olemattomat.
Häpesin rahattomuuttani, ette voinut osallistua yhteisiin rientoihin, tanssit ja elokuvat sekä Baarissa kahvilla käyntiin. Sain siis ylpeä ja "paremman" leiman, en osannut paljon puhua maalta tulleena ja olin pitkä ja ryhdikäs.
Saman ikäluokan työntekijät olivat välillä todella harmillisia.
Vanhemmat tehtaan naiset toivat joskus "maitiaista" leipomuksestaan tai kasvimaassaan kasvattamiaan lanttuja keitettynä.
Taisivat kuulla vatsani murinan. :D
Kerran hyvin nälkäisenä kävellessäni tutustumassa asuin ympäristöön, osuin kasvimaan laitaan. Kyllä kuola valui, katsellessani maasta pursuavia kasveja oli kaalia ja naateista tunnistin porkkanaa, punajuurta, lanttua, verkolla tuettua hernettä.
Ei tullut edes mieleen käydä ottamassa. Nyt kuuluu kelpaavan pikkutonteilta kaikki kukkia myöten...sullakin,näin jälkeenpäin hiukan naurattaakin.
Vaikka mekin oltiin pitkiä ja ryhdikkäitä kuolan
valuessa suupielistä,kuitenkin katseemme osuessa hyvinhoidetun omenatarhan herkullisen näköisiin
antimiin,emme antaneet kurnivan nälän vaikuttaa
arvostelukykyymme,vaan reippaasti hyödynsimme
nuo punaposkiset herkkupalat jotka ikäänkuin
kohtalo oli pahimpaan nälkäämme tarjonnut.
Saimpahan hyvät naurut vastauksestasi:DDDD - Muueläin
eka tili kirjoitti:
sullakin,näin jälkeenpäin hiukan naurattaakin.
Vaikka mekin oltiin pitkiä ja ryhdikkäitä kuolan
valuessa suupielistä,kuitenkin katseemme osuessa hyvinhoidetun omenatarhan herkullisen näköisiin
antimiin,emme antaneet kurnivan nälän vaikuttaa
arvostelukykyymme,vaan reippaasti hyödynsimme
nuo punaposkiset herkkupalat jotka ikäänkuin
kohtalo oli pahimpaan nälkäämme tarjonnut.
Saimpahan hyvät naurut vastauksestasi:DDDDTuosta pitkä ja ryhdikäs.
Useimmat työkaverit olivat minua 10 -15 cm lyhempiä, ja siksi joutuvat katsomaan minua ylöspäin, se aiheutti HEISSÄ mielikuvan Minä ole ylpeä.
Iltavuorossa istuttiin WC lattialla juttelemassa, en halunnut istua WC lattialle, koska alivuokralaisasunnon pyykin pesu oli vuokraemännän valvonnassa.
Punastui häpeästä, aina jonkun tytön kiroillessa, joten olin sitten hienopieru ja pirun ylpeä.
En todellakaan muistele menneitä vuosikymmeniä katkerana tai pahalla.
Elämäni on ollut rikasta ja vaihtelevaa, päivääkään en vaihtaisi pois.
- Einott
Metsähallituksesta männyn taimien istutuksesta.
Kuukauden pesti metsäkämpällä,kävelymatkaa oli 14 km ja pyörällä vielä 24 km.
Hampurilaisia ei pitkälti ollut saatavilla.
Viikon eväät täytyi viedä käpälle mennessään ja säilytettiin maakellarissa.
Palkka maksettiin viikottain ison herran konttorista.
Säästöön laitoin,moottoripyörä oli hankinta haaveena muutaman vuoden päästä.- Jermu
korttirinkiä..Siellä kuulemma meni monet tilit ja joskus joku sai yhdeltä savotalta talorahat kasaan....
- Muueläin
metsäkämpällä,kävelymatkaa oli 14 km ja pyörällä vielä 24 km.
SIIS työmatka kuluista ;D
Kaupungin työmatka kävelyjen rajoitus oli tarpeellista.
Tunsin jo silloin kaksi raiskatuksi tullutta. Toisena kesänä sain kuljetuksen polkupyörälleni joka jäi maalle.
Siitä lähtien kuljin pyörällä ja sitten opin matkan, jonka jälkeen kävelin talvella.
Tehtaan vanhemmat naiset antoivat neuvon: Mitä rumemmin sanot tunkeilijalla, sen paremmin saat kulkea rauhassa.
Opetus kuului:
"Ei ole tarvetta, sain jo viime yönä" hävetti olin neitsyt ja olisin valehdellut :D
"Noin pienestä ei saa kun maha kipuja" En ymmärtänyt ;D
"Painu Tyrkölle muille en etsi seuraa" Oli ainoa jonka häpeämättä saatoin laukaista.:) - Einott
Jermu kirjoitti:
korttirinkiä..Siellä kuulemma meni monet tilit ja joskus joku sai yhdeltä savotalta talorahat kasaan....
Valittiin 15-20 vuotiaita tyttöjä ja poikia silläkertaa n20 nuorta.
Majoitus kämpällä oli iso yhteinen tila.
Kaksi metsä Herraa ja Ukko Herra pitivät kovan kurin jottei "teerenpeliä"ja korttipeliä vaan pääse syntymään.
(arvaa harmittiko nuoria poikia ja tyttöjä)
Vanhainkodin harjoittelijana sai ekan tilinauhan-245mk-, upea tunne. Noo, saatiin me ruokaa keittiön nurkassa bonuksena;)
Asuntosäästäjäksi aloin heti, mut mutkien mukana maksan vieläkin lainaa, höh. No oma koti kuitenkin!- Jermu
aloittaa se oman kodin säästäminen ja vielä yksin olit silloin, näin ymmärsin?
Jermu kirjoitti:
aloittaa se oman kodin säästäminen ja vielä yksin olit silloin, näin ymmärsin?
,halusin oman kodin ja itsenäistyä vaikkei vanhemmissa mitään vikaa ollutkaan. Koti vaihtui yksiöstä omakotitaloon ja mutkat toi takaisin osakkeeseen mutta sekin omalla työllä taas kohta ikioma;)
- Jermu
Annelinda kirjoitti:
,halusin oman kodin ja itsenäistyä vaikkei vanhemmissa mitään vikaa ollutkaan. Koti vaihtui yksiöstä omakotitaloon ja mutkat toi takaisin osakkeeseen mutta sekin omalla työllä taas kohta ikioma;)
Olet kuitenkin onnistunut "potkaisemaan" mutkia suoraksi ja kohta ihan omassa kämpässä saatkin huiskia. Hieno juttu!
- Jäsen2006
nuorena opiskelijatyttönä sain kesätöitä paikkakunnan tehtaan toimistosta. Palkka oli kahden viikon välein, muistelisin että sain noin 350 mk käteen, eli kuukauden nettoansiot 700 mk. Siitä piti tietysti maksaa kotiin täysihoitomaksua isohko summa, en enää muista paljonko se oli. Mutta hurvitteluun ja vaateostoksiin jäi kyllä vielä rahaa, vaikka aina äiti muistutteli, että säästä säästä talven varalle kans jotain.
Olin tosi ylpeä ensimmäisestä palkastani ja tunsin olevani vihdoinkin aikuinen. Muistelen, että ostin valkoiset farkut ja punaisen villatakin, jotka olivat silloin huippumuotia.- Jermu
ja raksoilla kanssa..Mitenkähän se on nykyään. Joko se palkka tulee kerran kuussa, tai sitten maassa? Kjäh!
- Muueläin
Jermu kirjoitti:
ja raksoilla kanssa..Mitenkähän se on nykyään. Joko se palkka tulee kerran kuussa, tai sitten maassa? Kjäh!
Palkan maksua on nykyään monilla päivä määrillä esm. kaupungin erihenkilöstö ryhmillä aina eri kuukauden päivä, palkka päiviä henkilöstöllä siis 5-6 maksupäivänä. Syy sama kuin ennenkin; rahaa on oltava tasaisena pankissa.
Siksi riipoo nyt pankin vaatimat palvelumaksut. Pankki sopi palkat pankkiin, omista tarkoitus peristään, siinä ei ollut varaa valita. Nyt kaikesta asioinnista tilillään joutuu maksamaan.
Pitäisi pystyttää barrikadit pankkien rahastusta vastaan ja nostaa rahat pois aina saatuaan, eiköhän muistuisi mieleen miksi kansalaisen rahojen pitää olla pankin säilytyksessä. Sen teenkin, jos tilillä asiointi palkkio vielä kasvaa. - Muueläin
Munkin ensimmäisiä vaatehankintoja olivat valkoiset farkut ja valkoinen maihin nousu takki, Valkoinen minimekko ja punainen toppi. Astioiden jälkeen ostin Arabian mustia kukkaruukkuja, jotka siskoni sitten pölli. Kukkani olivat hänellä hoidossa toiselle paikka kunnalle sisäoppilaitoksen menoni vuoksi.
Vau oli kivaa muistella. - Jäsen2006
Muueläin kirjoitti:
Munkin ensimmäisiä vaatehankintoja olivat valkoiset farkut ja valkoinen maihin nousu takki, Valkoinen minimekko ja punainen toppi. Astioiden jälkeen ostin Arabian mustia kukkaruukkuja, jotka siskoni sitten pölli. Kukkani olivat hänellä hoidossa toiselle paikka kunnalle sisäoppilaitoksen menoni vuoksi.
Vau oli kivaa muistella.minihame oli saatava hintaan mihin tahansa ja mustat strech-saapikkaat, samoin itse värjätty laamapaita. Voi niitä aikoja.
vanhempani kasvatusmielessä ja ihan hyvässä tarkoituksessa palkan saatuani yllättäen vaativat, että minun pitää maksaa palkasta suurein osa kotiin. He olivat alun alkaen vastustaneet kesätyöaikomustani, eikä rahaa tarvittu elämiseen. Sama linja jatkui niin kauan kun asuin kotona, siirtyessäni töihin ja iltalukioon taskurahani eivät juurikaan olleet suuremmat kuin olisin saanut vanhemmiltani ilman työssäkäymistä. Heitä harmitti, kun eivät voineet estää valintojani. Heidän mielestään opiskelu oli tärkeätä ja kokivat työssäkäynnin uhaksi sille.
Mielestäni he tekivät hirmuisen väärin siinä niinkuin muutamissa muissa asioissa toimiessaan parhaan kykynsä ja tietonsa mukaan "minun parhaakseni". Kokemani vääryydentunteen vuoksi päätin aikanani tehdä ihan omat ja taatusti erilaiset virheet kasvattajana.
Kun keskustelimme asiasta myöhemmin aikuistuttuani vanhempieni kanssa, onnistuin estää heitä tekemästä niitä samoja virheitä 10 vuotta nuoremman sisareni kanssa. Vei oman aikansa ennen kuin onnistuin mielessäni antamaan vanhemmilleni anteeksi kokemani "vääryydet" ja ymmärsin heidän toimineen rakkaudesta.- Jermu
Kuulin tuollaisesta tarinasta ehkäpä onnellisemman version. Perheen vanhemmat vaativat samalla tavoin kotona asuvalta niitä osinkoja. Eivät kertoneet sen enempää, vaan sitten aikuiselle lapselleen, joka teki ensimmäistä asunto-ostoaan, he antoivat korkoineen kaikki rahat takaisin. Tuossa perheessä se oli siis kivan puoleinen yllätys.
Olet kuitenkin mennyt omassa elämässäsi, huolimatta tapahtuneesta. Sinulla on reilu meininki kuules! - Jäsen2006
luonnollista, että maksan palkastani osan kotiin, niin olivat tehneet vanhemmat sisaruksenikin.
Jos on työssä ja ansaitsee, on itsestään selvä maksaa ruuasta ja lämpimästä asunnosta. Jermu kirjoitti:
Kuulin tuollaisesta tarinasta ehkäpä onnellisemman version. Perheen vanhemmat vaativat samalla tavoin kotona asuvalta niitä osinkoja. Eivät kertoneet sen enempää, vaan sitten aikuiselle lapselleen, joka teki ensimmäistä asunto-ostoaan, he antoivat korkoineen kaikki rahat takaisin. Tuossa perheessä se oli siis kivan puoleinen yllätys.
Olet kuitenkin mennyt omassa elämässäsi, huolimatta tapahtuneesta. Sinulla on reilu meininki kuules!Vastoinkäymiset ja sitkeä ponnistelu voivat kaikesta huolimatta olla hyväksi, kasvattavat sisua ja opettavat ymmärtämään. Onneksi sain vanhemmiltani myös monia hyviä asioita ja oppeja, vaikka nuoruudessa kohtasin mielestäni suurta epäoikeudenmukaisuutta ja ymmärtämättömyyttä.
Joskus ajattelen, että jotkut vanhemmat antavat liikaakin lapsilleen, niin ettei heissä kehity tarvittavaa "taisteluvalmiutta". Onneksi luonto usein korjaa ymmärtämättömien vanhempien tekemät virheet - omanikin. ;)Jäsen2006 kirjoitti:
luonnollista, että maksan palkastani osan kotiin, niin olivat tehneet vanhemmat sisaruksenikin.
Jos on työssä ja ansaitsee, on itsestään selvä maksaa ruuasta ja lämpimästä asunnosta.Koin vääryytenä sen, että minulle jäi omasta palkastani ainoastaan taskurahat, jotka olisin saanut ilman työssäkäyntiäkin. Jos raha olisi tarvittu perheen elämiseen tai talletettu osa siitä omalle tililleni, olisin hyväksynyt asian.
Itsekin olen sitä mieltä, ettei lapsille ole hyväksi saada elää kotona ilmaiseksi ja oppia tuhlaamaan kaikki rahansa. Osa palkasta pitää joko maksaa kotiin tai säästää sopimuksen mukaisesti vaikka omalle tilille tulevaisuutta varten.- Jäsen2006
optimisti-orvokki kirjoitti:
Koin vääryytenä sen, että minulle jäi omasta palkastani ainoastaan taskurahat, jotka olisin saanut ilman työssäkäyntiäkin. Jos raha olisi tarvittu perheen elämiseen tai talletettu osa siitä omalle tililleni, olisin hyväksynyt asian.
Itsekin olen sitä mieltä, ettei lapsille ole hyväksi saada elää kotona ilmaiseksi ja oppia tuhlaamaan kaikki rahansa. Osa palkasta pitää joko maksaa kotiin tai säästää sopimuksen mukaisesti vaikka omalle tilille tulevaisuutta varten.omasta palkastani ehkä puolet kotiin.
Palkkani oli vuonna 1975 1.150 mk/kk bruttona, paljonkohan olisin saanut käteen. Kotiin maksoin tuosta joka tapauksessa 400 mk/kk.
Jos vain taskuraha annetaan pitää, se on vääryys tietenkin.
- kämpän kokki
Olin 17 vee ja just päässy talouskoulusta,kaukana maalla pohjoisessa.Tarvitsivat kämpälle kokkia,pieni hatara talo jossa ikkunatkin oli jäässä sisäpuolelta,vesi tehtiin lumesta kun kaivo kuivui jne.Metsureille väännettiin muonaa pienessä keittiössä,illat kuunneltiin heidän pikkupaheita seinän takaa,kämpän kokin kolo oli eristetty tuvasta haltex-levyllä,tilaa oli sängyn verran ja että sieltä pääsi pois.
Ensimmäinen tili meni vaatteisiin,punaruudulliset pitkät housut,duffelitakki,makee pusero,meikkejä,hiuslakkaa ja korkokengät,punaiset.Vaalee tukka tupeerattiin korkeaksi hattaraksi ja rajaukset piti olla.
Voi kun sitä tunsi itsensä onnelliseksi ja tyylikkääksi!!Olisikohan palkka ollut n.350 mk?
Se oli siihen aikaan iso summa,ylöspito oli ilmaista.
Voi niitä aikoja!Vuosi oli 1966!- Jermu
että sait tehdä rahalla tuollaisia "hömpötyksiäkin". En mä tiedä, mutta tuntuu vaan jotenkin, että se kuuluu siihen ekan palkan juttuun, että siitä pitäis voida hömpötellä ainakin vähän.
No toisenlaisiakin tarinoita ollaan siis kuultu ja joillakin on ollut tosi kovat ajat silloin ja se on hatun noston arvoinen suoritus.
- farfar-nick
Ensimmäisessä kesätyössä palkka 200 mk/kk,töissä oltiin ensimäisestä kesäkuuta viimeiseen heinäkuuta 7-16,lauantaisin 7-13,palkan sai joka toinen torstai käteen,ostin ensimmäisestä palkasta uudet jatsarit,maksoivat 27mk joka siihen aikaan oli iso raha
- Jermu
Eli pistitkös Jatsareilla koreasti ja joitko viinaa?
90 markkaa se oli - ostin sillä itselleni kameran..ja ne, silloin ihanat hiihtarit, sekä pitkän villapaidan ja pitkävartiset saappaat..ja sitten olin niiiiin hienooooooooooo...:)
- Jermu
Siis tehän oletten olleet miljunääripelissä mukana....Hitto, meikäläinen on siis tyytynyt liian vähään (Se hampurilainen)..Ja sitten vielä lauleskellaan "päivääkään en vaihtais pois"..Perskeles, aikakoneella takaisin ja sitten tekisin sen mitä olin aina halunnut tehdä sillä ekalla tilillä....Oisin ostanut toisenkin hampurilaisen...Ooon mä vaan niin karu tyyppi..Kjäh!
- ossipessi
Kun tuo dementia kukkii, vai oliko se krysanteemi:))
Sen kyllä muistan, kun joskus noin about 5-6-vuotiaana olin naapurin perunapellolla, siis perunoita nostamassa ja sain, ellen väärin muista 5 markan setelin ja se oli huippu juttu:)))
Tilinauhasta tiedä, kun muistaakseni aina nuorena jouduin tekemään pimeitä töitä:D
Mutta joskus 12-vuotiaani hoidin 1-vuotiasta lasta(ihme, en ikinä antais kenenkään 12-v. hoitaa pienia lapsia tänä päivänä) ja siitäkin sain kyllä palkan, mutten muista saaneeeni tilinauhaa:DD
Taisipa olla eka tilinauha vasta ammattiopiskelujen ohessa kesätyönä ansaittu:DDD- Jermu
töistäsi perunapellolla ja painelit tietty kauppaan ostaan perunamuussia, niinkö?
- ossipessi
Jermu kirjoitti:
töistäsi perunapellolla ja painelit tietty kauppaan ostaan perunamuussia, niinkö?
Taisinpa ensin säästellä ja hyväillä seteliä:))
Olikos se jokenkin väärin se 5 mk?:)))
Koska muistelen, että sitten kun luovuin siitä, niin ostin nallekarkkeja:D
Onkohan se mahdollista?:DD
Taitaa olla nyt se krysanteemi;DDD
- Ajomies
Olin yksitoistavuotia kun Helsinkiin oli tulossa
Olympialaiset. Halusin katsomaan. Urakoin "propsipinolla" kuorien metrisiä kuusipöllejä. Puhtaaksikuoritusta maksettiin viitisensataa markkaa ja parhaillaan kuorin 3-4 mottia päivässä. Miehen päiväpalkka sahalla oli noihin aikoihin n. 7-800 mk.
Kun tuli tilinmaksuhetki ja rahat laskettiin käteeni tuvan pöydällä niin äidille annoin ja
hän pankkin vei.
En malttanut tuhlata. Tilasin toki Suomen Urheilulehden ja sitten Olympiakuvaston.- Jermu
siellä savotalla. Olikos kommelluksia tai sellaista. Ja kerro vaan reilusti, mikä oli sellainen eka törsäys. Joillakin se oli radio ja joillakin mopedi. Heitähän juttua, ois mukava kuulla tarinaa siltä ajalta.
- Anelma Unelma
...täyden tuntirahan niin kuin Kalle aikoinaan?
- ohmi
Meikä jätkän rahnat pit tienata.15 vuotta pit täyttää ennenkuin ukko herra otti kirjoihin.Kotiin ostettiin ensimmäinen moottor saha 16 kg oli painoo.
Miepä jouvunnii sen käyttäjäksi.Sillon aika hintelä poikanen ol aika kovilla.
Gutseitin herra katteli pitkän aikaa kun menin ensimmäistä palstaa pyytämmään.
Säälistä varmaan vei palstan reunaan.2m puolipuhasta puutavaraa pit tehä taapeliloihin kuivammaan.
Kolmisen kuukautta sain eka kerran propsia tehä.
Kotti tililöillä tietennii hurrautettiin porukalla kylän pirssillä tanssi liiterriin ja palstan loppu rahoilla "opinto"matka piäkaapunkiin.
Seuraavana talavena ajeltiinkin samasia puita hevosella autotien varteen.tili kesäkuussa -63 ammattikoulusta päässeenä. Palkka 2,03 mk tunnilta autonasentajana, tutut naapurikaupungissa tehtaan rakennustyömaalla saivat 3-4 mk/h. Työaika 45 t/vko.
Ensimmäisestä tilistä ostin sähköparranajokoneen. Vuokralla asuin omakotitalon vinttihuoneessa toisen samanlaisen kanssa. Päivällä söin työpaikan ruokalassa, illalla kämpällä saikkaa ja vanikkaa.
Olikohan vuosi -66, kun uusi Datsun Bluebird tuli myyntiin? Satu Östring oli katseenvangitsijana ja auton hinta 8880 mk. Laskin etten autoa pysty koskaan ostamaan. Asuin edelleen rintamamiestalon vinttihuoneessa toisen samanlaisen kanssa, omasta kerrostalokämpästä ei edes haaveiltu.
Sitten menin taas 3 vuodeksi kouluun, rahaa oli tilillä 5500 mk. Ensimmäisenä vuonna kului 2800 mk, toisena 3000 ja kolmantena 3300 ja kun koulu loppui, oli jäljellä 400 mk. Kesätöistä olin saanut lisärahaa, ei se muuten olisi riittäneet. Lainoja ei silloin tunnettu ja kotoa en saanut enkä pyytänyt mitään. Sitten töihin Ruotsiin kun ei muuta löytynyt; parakissa siellä asuttiin.
Nyt on asiat toisin. On asunto ja joku vara-asuntokin, vanha mutta toimiva auto, mitään ei puutu. Kesähuvilaa ei ole eikä venettä, kohtuus sentään kaikessa. Selviytyjäksi itseni lasken, muut laskekoot miksi tykkäävät.
Eläkkeelläkin pärjään hyvin.- nitroniisku
sitroen kirjoitti:
tili kesäkuussa -63 ammattikoulusta päässeenä. Palkka 2,03 mk tunnilta autonasentajana, tutut naapurikaupungissa tehtaan rakennustyömaalla saivat 3-4 mk/h. Työaika 45 t/vko.
Ensimmäisestä tilistä ostin sähköparranajokoneen. Vuokralla asuin omakotitalon vinttihuoneessa toisen samanlaisen kanssa. Päivällä söin työpaikan ruokalassa, illalla kämpällä saikkaa ja vanikkaa.
Olikohan vuosi -66, kun uusi Datsun Bluebird tuli myyntiin? Satu Östring oli katseenvangitsijana ja auton hinta 8880 mk. Laskin etten autoa pysty koskaan ostamaan. Asuin edelleen rintamamiestalon vinttihuoneessa toisen samanlaisen kanssa, omasta kerrostalokämpästä ei edes haaveiltu.
Sitten menin taas 3 vuodeksi kouluun, rahaa oli tilillä 5500 mk. Ensimmäisenä vuonna kului 2800 mk, toisena 3000 ja kolmantena 3300 ja kun koulu loppui, oli jäljellä 400 mk. Kesätöistä olin saanut lisärahaa, ei se muuten olisi riittäneet. Lainoja ei silloin tunnettu ja kotoa en saanut enkä pyytänyt mitään. Sitten töihin Ruotsiin kun ei muuta löytynyt; parakissa siellä asuttiin.
Nyt on asiat toisin. On asunto ja joku vara-asuntokin, vanha mutta toimiva auto, mitään ei puutu. Kesähuvilaa ei ole eikä venettä, kohtuus sentään kaikessa. Selviytyjäksi itseni lasken, muut laskekoot miksi tykkäävät.
Eläkkeelläkin pärjään hyvin.Asuntona yleensä oli vinttihuoneet. Minä jouduin kerran asumaan yhden omakotitalon vaatehuoneessa, enkä edes yksin vaan työkaverini kanssa. Alivuokralaisasunnot oli niin jumalattoman kalliita että ei niissä voinut yksin asua. -67, kun muutin Ruotsiin, pääsin aivan oikeaan asuntoon keittokomeron kera ja asunnossa sain asua yksin. Vuokrakaan ei ollut kuin 57 kr ja kurssi oli niihin aikoihin 0,64. Palkka kutomossa ei ollut kuin vähän päälle 5 kr, mutta kun teellä ja vanikalla oli oppinut toimeen tulemaan niin kylläpä posket alkoi pyöristyä. Toivottavasti ei tule koskaan uutta "kuuskytlukua". Ihminen tulee aika vähällä toimeen mutta ei niin vähällä kuin silloin, ei ainakaan kovin kauan. Painoin noihin aikoinin 37 kg. Kyllä minuun ainakin sekottui silloin vähän "punikin verta".
- Vaari
sitroen kirjoitti:
tili kesäkuussa -63 ammattikoulusta päässeenä. Palkka 2,03 mk tunnilta autonasentajana, tutut naapurikaupungissa tehtaan rakennustyömaalla saivat 3-4 mk/h. Työaika 45 t/vko.
Ensimmäisestä tilistä ostin sähköparranajokoneen. Vuokralla asuin omakotitalon vinttihuoneessa toisen samanlaisen kanssa. Päivällä söin työpaikan ruokalassa, illalla kämpällä saikkaa ja vanikkaa.
Olikohan vuosi -66, kun uusi Datsun Bluebird tuli myyntiin? Satu Östring oli katseenvangitsijana ja auton hinta 8880 mk. Laskin etten autoa pysty koskaan ostamaan. Asuin edelleen rintamamiestalon vinttihuoneessa toisen samanlaisen kanssa, omasta kerrostalokämpästä ei edes haaveiltu.
Sitten menin taas 3 vuodeksi kouluun, rahaa oli tilillä 5500 mk. Ensimmäisenä vuonna kului 2800 mk, toisena 3000 ja kolmantena 3300 ja kun koulu loppui, oli jäljellä 400 mk. Kesätöistä olin saanut lisärahaa, ei se muuten olisi riittäneet. Lainoja ei silloin tunnettu ja kotoa en saanut enkä pyytänyt mitään. Sitten töihin Ruotsiin kun ei muuta löytynyt; parakissa siellä asuttiin.
Nyt on asiat toisin. On asunto ja joku vara-asuntokin, vanha mutta toimiva auto, mitään ei puutu. Kesähuvilaa ei ole eikä venettä, kohtuus sentään kaikessa. Selviytyjäksi itseni lasken, muut laskekoot miksi tykkäävät.
Eläkkeelläkin pärjään hyvin."Olikohan vuosi -66, kun uusi Datsun Bluebird tuli myyntiin"
Datsun Bluebird tuli Suomeen 1964, ja
Datsunia tuli jo vuotta ajemmin eli 1963.
(oli kantti malli tuo 1963)
Muistan tuon vuonna 1964,(oli muuten tosi kuuma kesä silloin )
kun puhdistin näistä,uusista Datsun Bluebird "rasvat" tai suojavahat pois
kun menivät myyntiin! että kyllä sitä on tosi nuorena
tuon työnteon aloittanut, et on saanut tosiaan leipää suuhun!
- Ekitalo
...naapurin isännältä ojankaivuusta 10 penniä metri kyllä sitä päivässä kaivoi muutaman kymmenen metriä,joten tilikin oli sen mukainen en kyllä muista mihin käytin ekatilini taisi mennä säästöön pahojen päivien varalle.
En saanut mopoa ostettua silloin mutta huusin viime viikolla huutonetistä pappatunturin Rovaniemeltä pitää lähteä hakemaan se sieltä.
PS. Minulla on kaikki kymmenien vuosien tilinauhat mitä olen ikinä saanut arkistoituna ja saanti järjestyksessä on niitä hauska katella silloin tällöin !!
Ketjusta on poistettu 33 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 222317
- 871423
- 1161218
- 751120
Mira Luoti ja Julkkisselviytyjät 2017 - Ketä kuumottaa juuri nyt?
HS: Tässä ohjelmassa Mira Luoti kertoi kokeneensa seksuaalista väkivaltaa "PMMP-yhtyeen Mira Luoti kertoo Ylen uudessa18919Julkisuuden henkilön päiväin päätös
Sitä vaan, että kyllä nyt kaikki tietävät kuka oli Eemeli Peltola (kansanedustaja, joka päätti päivänsä eduskuntatalossa249841- 52832
MESTARI SIVALTAA JÄLLEEN
https://www.is.fi/politiikka/art-2000011436243.html Suomen ainoa Mestari lausuu tosiasiat Sannasta , Tuomiojasta ja hil205819Törkeä eläinsuojelurikos Sonkajärvellä
Pohjois-Savossa Sonkajärvellä noin 40 kissaa ja reilut 10 koiraa on jouduttu lopettamaan kaltoinkohtelun vuoksi, kertoo17802- 34765