Olen 27-vuotias ja olen lapsena sairastanut ihan tavallista migreeniä ilman pahoivointeja. Olen tätä ennen nähnyt sahalaitoja vain kaksi kertaa: 12-vuotiaana ja 20-vuotiaana. Nyt kuitenkin kuukausi sitten näin tällaisen näköhäiriön:
Ensin tuntui että katsoessani autojen rekisterikilpiä näin vain vasemman puolen kunnolla. Tuntui kuin toinen puoli näkökentästä olisi huonontunut tai sumentunut. Sitten ihan yht äkkiä keskeltä näkökenttää alkoi värisevä vaakasuora "langanpätkä" mikä sitten piteni ja laajeni ollen lopulta vasemmalla puolella näkökenttää taipuneena kaareksi. Se välkkyi ja värisi ja mukaan tuli myös eri värejä, pääasiassa punaista. Noin viidessä minuutissa tämä meni ohi. Varsinaista päänsärkyä ei seurannut, ehkä vaan lievää jomotusta ja väsymystä. Viikko tästä tuli toinen samanlainen mutta toiseen silmään ja pari viikkoa siitä tuli jo kolmas. Eli 3kpl/kk.
Onko tämä ihan vaaratonta aurallista migreeniä vai jotain muuta? Miten näitä voi yht äkkiä alkaa tulemaan näin usein??? Onko kenelläkään käynyt samalla lailla. Ja muutkin aurallisesta migreenistä kärsivät, lukisin todella mielellään teidän oireistanne! Ja miten teidän oireenne ovat alkaneet, missä iässä, kuinka usein jne?
Ensin tuntui että katsoessani autojen rekisterikilpiä näin vain vasemman puolen kunnolla. Tuntui kuin toinen puoli näkökentästä olisi huonontunut tai sumentunut. Sitten ihan yht äkkiä keskeltä näkökenttää alkoi värisevä vaakasuora "langanpätkä" mikä sitten piteni ja laajeni ollen lopulta vasemmalla puolella näkökenttää taipuneena kaareksi. Se välkkyi ja värisi ja mukaan tuli myös eri värejä, pääasiassa punaista. Noin viidessä minuutissa tämä meni ohi. Varsinaista päänsärkyä ei seurannut, ehkä vaan lievää jomotusta ja väsymystä. Viikko tästä tuli toinen samanlainen mutta toiseen silmään ja pari viikkoa siitä tuli jo kolmas. Eli 3kpl/kk.
Onko tämä ihan vaaratonta aurallista migreeniä vai jotain muuta? Miten näitä voi yht äkkiä alkaa tulemaan näin usein??? Onko kenelläkään käynyt samalla lailla. Ja muutkin aurallisesta migreenistä kärsivät, lukisin todella mielellään teidän oireistanne! Ja miten teidän oireenne ovat alkaneet, missä iässä, kuinka usein jne?
Vastaukset 7
Vanhimmat
migreenissä voi tulla noita juttuja.. itsellänikin, mutta vain päänsärkyä, pahoinvointia ja näön huonontuminen, valonarkuus ja hajuaistin voimistuminen...Kannattaa käydä lääkärissä niin hän osaa neuvoa parhaiten. Migreeni on periytyvä sairaus.
Olen jo mummuikäinen,mutta sinun iässäsi ja vielä viitisen vuotta sitten sain myös neljä-viisi aurallista migreenikohtausta kuukaudessa,ja tässä sitä vaan ollaan.Onhan se inhottavaa ja kiusallista,mutta muista että siihen ei kukaan kuole.
Nykyisin saan enää harvoin migreeniä,enkä enää sure sitä jälkeenpäinpäiväkausia kuten ennen.Kun se kuitenkin tulee ,mitään ei voi.
Oireet oli samankaltaisia kuin teikäläiselläkin,mutta ikä on tehnyt tehtävänsä,onneksi,oireet on helpottaneet huomattavasti.
Voimia sinulle.
yllättäin tuli tällainen näköhäiriö, en nähnyt telkkaria katsoessa sanojen alkupäätä, väriseviä sahalaitoja vasemmalla puolella, lievää päänsärkyä oikealla puolella silmän kohdalla, otin buranaa ja menin nukkumaan. Migreeniä ei ole todettu, päänsärkyä aika-ajoin silmien seudussa, kulmissa. ON aika outo tunne nuo sahalaidat!!!
Kyllä minä uskon että sinulla OLI migreenikohtaus eilen illalla.Kokemus puhuu.
on todettu migreeni, aikuisiällä tosin. Aiemmin kovat päänsäryt laitoin vain tavallisen päänsäryn piikkiin. Sitten minulla alkoivat nuo sahalaitahäiriöt. Keskellä työpäivää huomasin, etten enää kunnolla nähnyt, mitä kirjoitin. Ensin en nähnyt juuri sitä, kohtaa mitä katsoin, ja sitten seurasi kumpaankin silmään tämä sahalaitahäiriö. Se kesti vartin verran, jonka jälkeen minulle ei tullut päänsärkyä. Sitten näitä sahalaitoja oli satunnaisesti. Niiden alkamisesta noin puolen vuoden päästä niitä oli joka viikko noin kuukauden ajan. Kävin silmälääkärillä ja pariin otteeseen neurologilla. Diagnoosi oli migreeni, mitään muuta syytä näköhäiriöille ei pään magneettikuvista löytynyt. Sitten nämä näköhäiriöt helpottivat. Niitä tuli oikeastaan vain päivää ennen kuukautisten alkua. Nyt niitä ei ole tullut silloinkaan. Valolle silmäni ovat erittäin arat, kuten myös loistevaloputkien "väpätykselle". Sitä en siedä lainkaan.
...25 v kun ensimäinen aurallien mikreeni iski. Lapseni oli silloin 3-4 kk ja olin erittäin väsynyt. Sahalaidat väpätti ja jonkun ajan päästä aloin näkemään "tyhjiä" kohtia. Kun esim. katsoin jotain ihmistä, niin pää oli kuin tyhjä aukko. Ei erottanut ihmisen silmiä, nenää jne. Sen jälkeen alkoi puutuminen. Ensin lähti tunto vasemman puolen huulesta ylöspäin (kuin hammaslääkärillä olisin käynyt puudutuksen hakemassa) ja koko pään vasen puoli ja samalla vasemman käden tunto ranteesta alaspäin. Muistan vain kuinka säikähdin koko tilannetta. Onneksi pääsin heti sairaalaan ja tutkimuksiin. Diagnosi oli klassinen migreeni.
Nykyään nämä oireet tulevat harvoin, enkä ole enään vuosiin käyttänyt lääkkeitä ja olen oppinut varomaan laukaisevia tekijöitä. Kevät on pahinta aikaa, kun hanki hohtaa kirkkaana auringossa. Ja sen olen huomannut, että monta huonosti nukuttua yötä voi laukaista tilanteen. Samoten kirkkaat värit.
Hyvänen aika. Yleensä OIKEAT lääkkeet (juuri näihin oireisiin) auttaa kyllä. Pitäisi. Lääkäri tai neurologi määrää lääkereseptejä. Jos joku ei ole oikea lääke, seuraava sit. Mutta todellakin lääkärin PITÄISI jo tietää mikä on oikea lääke juuri tähän minkälainen kullakin on. Jos allergiaa tai että pitää sopia muun lääkkeen kanssa, mainitkaa. Kyselkää jos joku askarruttaa. Lääke pitää ottaa HETI että auttaa pian, mielummin imeskeltävä tai nenään otettava. Imeskeltävissä paketti pitää olla laitettuna niin että saa helposti auki. Lääkkeet aina mukana. Estolääkitystä on, mutta siitä en tiedä yhtään mitään, enkä ota siihen minkäänlaista kantaa siksi.
Kannattaa myös hankkia tietoutta mitkä asiat vaikuttaa siihen tautiin, kirjat, esitteet, lehdet, migreeniyhdistys, netti jne. Kirjoitin jo tuonne muualle mikä voi aiheuttaa, geenien lisäksi. Yksilöllistä myös. Uudestaan en jaksa, kattokaa sieltä. Aiheuttavia tekijöitä voi vältellä.
T. Lääkkeistä ainakin tähän mennessä apua saanut (nuorempana olin kauan ilman lääkkeitä -tyhmää)
-vaikka 15-20 min voi mennä ennenkuin auttaa --mutta sekannattaa!!!