VTT:n tutkimuksen mukaan matalaenergiatalo kuluttaa lämmitykseen 40-60 kw lämmitettävälle neliölle.
Tutkimuksessa todetaan, ettei ole kannattavaa investoida kalliisiin lämmitystekniikoihin.
Myös sisäilman laatu on todettu paremmaksi matalaenergiataloissa, uskomusten vastaisesti.
Siis miksi investoida kalliisiin huoltoa vaativiin usein monimutkaisiinkin lämmityslaitteistoihin.
Varalämmityksenähän miltei kaikilla on kuitenkin takka.
Ainoastaan rakennusliikkeiden luulisi rakentavan normitaloja, pikavoitto mielessä.
Tutkimuksessa todetaan, ettei ole kannattavaa investoida kalliisiin lämmitystekniikoihin.
Myös sisäilman laatu on todettu paremmaksi matalaenergiataloissa, uskomusten vastaisesti.
Siis miksi investoida kalliisiin huoltoa vaativiin usein monimutkaisiinkin lämmityslaitteistoihin.
Varalämmityksenähän miltei kaikilla on kuitenkin takka.
Ainoastaan rakennusliikkeiden luulisi rakentavan normitaloja, pikavoitto mielessä.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Energiasysteemi on paljon helpompi tehdä oikein kuin esimerkiksi ilmanvaihto.
Ilmanvaihdon ryssimällä saa mökin homehtumaan kondenssikosteudesta ym. Huonolla työnlaadulla katalat vaikutukset iv-puolella.
Lämpöpuolella pahimmassa tapauksessa vain palelee ja tilanteen voi korjata, koska vikapiste löytyy helposti.
Matalaenergiamökkiin yksinkertaista:
- suorasähkölämmitys (vikasietoinen verkko lattiaan)
- ilmalämpöpumppu
- pyöriväkennoinen iv-kone
Toisaalta käyttökuluiltaan edullisin mahdollinen lämmitystapa nostaa jälleenmyyntiarvoa.
Talo ei tosiaan ole matalaenergiatalo, jos lämmitystarve on 40kW/m2! Tarkoittaa sitä että jotain unohtui refereoinnista. Oikeat luvut matalaenergiatalossa on alle tuhannes osan noista kirjoittamistasi eli 20 W/m2 niin ollaan lähempänä oikeata...
Jäiköhän edelliseltä kirjoittajalta huomaamatta, että se 40-60kW/m^2 oli vuotta kohden? Jos 20W menee vuodessa neliötä kohden, niin sehän on 3kW koko vuoden kulutus 150 neliöisessä talossa. Yksi ihminenkin lämmittää huomattavasti suuremman töllin..
Niin ja autoni kuluttaa 7l/100km vuodessa. Saitteko selvää?
Toinen puhuu 20W/m2 TEHOSTA ja 40-60kWh/m2/vuosi KULUTUKSESTA. Teillä on vain mennyt yksiköt sekaisin kWh ja kW ei ole sama asia.
Siis jos taloa lämmitetään 40kW/m2 x 150 m2 = 6000 kW = 6 MW eli talon lämmitykseen tarvitaan ihan kelvollinen voimala. Tavallinen hiusten kuivaaja on n. 1kW ja jos niitä pistetään neliölle 40kpl, niin johan on lämmintä.
Että jos taloa lämmitetään 3kW teholla pakkasilla, niin se on matalaenergiatalo ja sitä luokkaa se niissä on. Vuosikulutus varmaan on muuta kuin 3kWh. Mulla menee sähköä vuodessa vajaa 4000 kWh, joskaan talossa ei ole sähkölämmitystä.
Jos yksiköissä sekoilee, niin tulokset on varsin yllättäviä. Yhden ihmisen lämmitysteho on 75W luokkaa
No viestissä puhuttiin kuitenkin kulutuksesta, eikä tehosta, joten noin fiksun miehen olisi luullut huomaavan että ajan yksikkö oli vain unohtunut...
VTT energiankulutus ja eristystaso
Normitalo 100% joka vastaa 50W/m2 tai 120kWh/krs-m2 tai 15W/m3
Normitalo 75% joka vastaa 40W/m2 tai 90kWh/krs-m2 tai 12W/m3
Matalaenergiatalo 50% vastaa 25W/m2 tai 60kWh/krs-m2 tai 7,5W/m3
Matalaenergiatalo 33% vastaa 15W/m2 tai 40kWh/krs-m2 tai 4,1W/m3
Matalaenergiatalo 25% vastaa 12,5W/m2 tai 30kWh/krs-m2 tai 3,75W/m3
TKK Energiatalousluokittelu (asuinrakennukset):
Taso 5. Normitalo 2000: 150 kWh/m2/a
Taso 4. Normitalo 2003: 100 kWh/m2/a
Taso 3 Matalaenergiatalo 50-75 kWh/m2/a
Taso 2. Minimienergiatalo 25 kWh/m2/a
Taso 1. Passiivitalo 15 kWh/m2/a
Taso 0. 0-energiatalo: 0 kWh/m2/a
vastaa.. Ovat yksilöllisiä
Yhäkin menee tehot ja energiat sekaisin!
Matalaenergiatalo 50% vastaa 25W/m2 tai 60kWh/krs-m2
Matalaenergiatalo 33% vastaa 15W/m2 tai 40kWh/krs-m2
Puhe oli kulutuksesta 40-60kWh/krs-m2.
100m2 talossa 4000-6000kWh/vuosi.
Mitoitustehona 15-25W/m2. 100m2 talossa 1500-2500W.
Mikä ei täsmää?
"Matalaenergiatalo 50% vastaa 25W/m2 tai 60kWh/krs-m2"
Pitäsiköhän tuossa lopussa olla /vuosi.
Siis Matalaenergiatalo 50% vastaa 25W/m2 tai 60kWh/krs-m2/a.
Tämä siksi, että 25 W/neliö ilmoittaa tehoa. Myös rinnasteinen 60 kWk/krs-neliö (energiaa) pitää ilmoittaa aikayksikköä kohti eli tehona.
Muutoin sen voi ymmärtää vaikkapa vuorokausikulutukseksi ja silloin se on aivan hirveä.
kyse on vuosikulutuksesta