Kumpi oikein: orin vai oriin?

Niin se vain on, että "oriin" on oikea muoto ja "orin" väärä.

Suomen kielessä on eräitä oikullisesti käyttäytyviä sanoja, tässä yksi niistä.

Partitiivikin on "oritta" eikä suinkaan "oria".

Taivuttamalla "orin" paljastaa asiantuntemattomuutensa sekä hevosten että kielen osalta.

"Oriin" ei ole runollinen muoto vaan silkkaa arkikieltä. "Orhin" kelpaisi jo runollisesta.

Minä paljastan kirjoitti:

Niin se vain on, että "oriin" on oikea muoto ja "orin" väärä.

Suomen kielessä on eräitä oikullisesti käyttäytyviä sanoja, tässä yksi niistä.

Partitiivikin on "oritta" eikä suinkaan "oria".

Taivuttamalla "orin" paljastaa asiantuntemattomuutensa sekä hevosten että kielen osalta.

"Oriin" ei ole runollinen muoto vaan silkkaa arkikieltä. "Orhin" kelpaisi jo runollisesta.

Lue lisää

>Niin se vain on, että "oriin" on oikea muoto ja
>"orin" väärä.

Ei se ihan niinkään ole... Kielitoimiston sanakirja tarjoaa kumpaakin muotoa valinnaisina:

"ori (taivutus: yks. oriin, oritta, oriiseen jne. t. orin, oria, oriin jne., mon. oriiden t. oriitten, oriita, oriisiin t. oriihin jne. t. orien, oreja, oreihin jne.) täysikasvuinen kuohitsematon uroshevonen. Siitosori."

yks. nom. ori
yks. gen. oriin
yks. part. oritta
yks. ill. oriiseen
mon. nom. oriit

mon. gen. oriiden, oriitten
mon. part. oriita
mon. ill. oriisiin, oriihin

yks. nom. ori
yks. gen. orin
yks. part. oria
yks. ill. oriin
mon. nom. orit
mon. gen. orien
mon. part. oreja
mon. ill. oreihin "

Kumpainenkin muoto on siis oikein. Olisi kuitenkin hyvä olla johodonmukainen sanaa taivuttaessaan ja käyttää valitsemansa muotosarjan taivutusmuotoja kaikissa tarvittavissa sijoissa.

--

Takametsien Mies kirjoitti:

>Niin se vain on, että "oriin" on oikea muoto ja
>"orin" väärä.

Ei se ihan niinkään ole... Kielitoimiston sanakirja tarjoaa kumpaakin muotoa valinnaisina:

"ori (taivutus: yks. oriin, oritta, oriiseen jne. t. orin, oria, oriin jne., mon. oriiden t. oriitten, oriita, oriisiin t. oriihin jne. t. orien, oreja, oreihin jne.) täysikasvuinen kuohitsematon uroshevonen. Siitosori."

yks. nom. ori
yks. gen. oriin
yks. part. oritta
yks. ill. oriiseen
mon. nom. oriit

mon. gen. oriiden, oriitten
mon. part. oriita
mon. ill. oriisiin, oriihin

yks. nom. ori
yks. gen. orin
yks. part. oria
yks. ill. oriin
mon. nom. orit
mon. gen. orien
mon. part. oreja
mon. ill. oreihin "

Kumpainenkin muoto on siis oikein. Olisi kuitenkin hyvä olla johodonmukainen sanaa taivuttaessaan ja käyttää valitsemansa muotosarjan taivutusmuotoja kaikissa tarvittavissa sijoissa.

--

Lue lisää

Kielitoimiston sanakirjaa minulla ei ole. Osasin silti odottaa juuri tuonsisältöistä vastausta/tietoa jostakin päin!

Eipähän minulla ole uros- eikä naarashevosiakaan, joten lopullisen tuomion sisällöllä ei ole minulle isompaa merkitystä.

Kuitengin kaikitengin: jos joskus joudun tuota sanaa käyttämään, pitäydyn mieluusti perinteisissä taivutusmuodoissa, ihan vain piruusillani!

Loppu-h:n puolesta todistaa myös se, että oriista on käytetty myös muotoa orhi (vastaavasti vene on ollut venhe).

Etelä-Pohjanmaan monissa murteissa muinaisen loppu-h:n tilalla on loppu-s:

venes
oris
perkeles

Relander kirjoitti:

Etelä-Pohjanmaan monissa murteissa muinaisen loppu-h:n tilalla on loppu-s:

venes
oris
perkeles

Olen muuttanut kauas Etelä-Pohjanmaalta, mutta murre on minulle hyvin tuttu. Katsoin äskettäin ohjelman suomalaistuneesta romanimiehestä, joka puhui ihanaa murretta. Hän sanoi "tietokones". S-pääte on siis siirtynyt nykyaikaiseen laitteeseenkin.

Relander kirjoitti:

Etelä-Pohjanmaan monissa murteissa muinaisen loppu-h:n tilalla on loppu-s:

venes
oris
perkeles

Eikös sekin ole paikallisittain "Kuurtanes"?

Kuurtanes-seura ry., Kuurtanes-hiihto ym. murrekieliset esimerkit kertonevat omaa kieltään.

Jotain sukulaissieluisuutta eteläisempien suubalttien suuntaan? Eikös presidenttimmekin ole jollakin lättien tai littien kielellä Tarjas Halonenas? http://www.google.fi/search?hl=fi&q=tarjas halonenas&btnG=Google-haku&meta=

Lits Läts kirjoitti:

Eikös sekin ole paikallisittain "Kuurtanes"?

Kuurtanes-seura ry., Kuurtanes-hiihto ym. murrekieliset esimerkit kertonevat omaa kieltään.

Jotain sukulaissieluisuutta eteläisempien suubalttien suuntaan? Eikös presidenttimmekin ole jollakin lättien tai littien kielellä Tarjas Halonenas? http://www.google.fi/search?hl=fi&q=tarjas halonenas&btnG=Google-haku&meta=

Lue lisää

Ja onhan Pohjanmaalla sellainenkin paikkakunta kuin Kortesjärvi. Kaikissa näissä s-päätteisissä on kyse juuri muinaisen loppu-h:n jäänteistä.

Latvialaisten s-loppuiset nimet ovat sitten taas aivan jotain muuta. Sukulaissieluisuudesta puheen ollen: unkarilaisilla on tapana sanoa sukunimi ensin, esim. Kossuth Lajos. Meillähän myös yleensä sanotaan vaikkapa Koskisen Lauri, ainakin tutusta ihmisestä puhuttaessa.

Relander kirjoitti:

Ja onhan Pohjanmaalla sellainenkin paikkakunta kuin Kortesjärvi. Kaikissa näissä s-päätteisissä on kyse juuri muinaisen loppu-h:n jäänteistä.

Latvialaisten s-loppuiset nimet ovat sitten taas aivan jotain muuta. Sukulaissieluisuudesta puheen ollen: unkarilaisilla on tapana sanoa sukunimi ensin, esim. Kossuth Lajos. Meillähän myös yleensä sanotaan vaikkapa Koskisen Lauri, ainakin tutusta ihmisestä puhuttaessa.

Lue lisää

Madjaariystäväisemme kirjoittavat OMASTA väestään tuohon tapaan. Unkarilaisilla nettisivuilla on nimet kirjoitettu muotoon Bartók Béla, Dohnányi Ernő, Kodály Zoltán, Liszt Ferenc jne. Mainittujen kulttuuripersoonien muunmaalaisten kollegoiden nimet on kirjoitettu siinä järjestyksessä kuin meilläkin on tapana: Ludwig van Beethoven, Jean Sibelius jne.

Dohnányi Ernő on meille useimmiten Ernst von Dohnányi. Alkuperäisessä etunimessä Ernő on nimenomaan ő, ei esim. ö eikä o. Liszt Ferenc on meille yleensä Franz Liszt. Saksalaista vaikutusta.

Kossut hajos kirjoitti:

Madjaariystäväisemme kirjoittavat OMASTA väestään tuohon tapaan. Unkarilaisilla nettisivuilla on nimet kirjoitettu muotoon Bartók Béla, Dohnányi Ernő, Kodály Zoltán, Liszt Ferenc jne. Mainittujen kulttuuripersoonien muunmaalaisten kollegoiden nimet on kirjoitettu siinä järjestyksessä kuin meilläkin on tapana: Ludwig van Beethoven, Jean Sibelius jne.

Dohnányi Ernő on meille useimmiten Ernst von Dohnányi. Alkuperäisessä etunimessä Ernő on nimenomaan ő, ei esim. ö eikä o. Liszt Ferenc on meille yleensä Franz Liszt. Saksalaista vaikutusta.

Lue lisää

... ja varsinkin tutut meilläkin yleensä tulevat kutsutuiksi tyyliin "Koskelan Jussi". Ulkomaalainen ei meille ole Putinin Vladimir tai Annanin Kofi.

Vieraammista suomalainenkin sanoo Paavo Lipponen tai pelkästään Lipponen. Jos joku haluaa hiukan kerskailla sillä, että tuntee tärkeitä henkilöitä, hän voi sanoa: "Juttelin just eilen Lipposen Paavon kanssa..."

”Tamma Brooke, oriiton hevostelija”
ke 23.10.2002
http://www.mtv3.fi/ohjelmat/kauniitjarohkeat/jaksot.shtml/syksy2002?135932

Netti muistaa sellaistakin, jota en ole nähnyt (ja jota ei olisi tullut mieleenkään katsoa).

Psta kirjoitti:

”Tamma Brooke, oriiton hevostelija”
ke 23.10.2002
http://www.mtv3.fi/ohjelmat/kauniitjarohkeat/jaksot.shtml/syksy2002?135932

Netti muistaa sellaistakin, jota en ole nähnyt (ja jota ei olisi tullut mieleenkään katsoa).

Lue lisää

Hyvä kun on netti, sillä en minäkään saippuaoopperoita kuuntele ;) Ei tulisi mieleenikään, mutta joskus linkin kautta voin jaksopaljastuksia lukea ....... Kiitos!!!!