Kumpi oikein (genetiivimuoto sanasta ORI) orin vai oriin?
Eräs väitti tosissaan, että ORIIN olisi oikein. Mutta mistä ihmeestä tuo lisä (i) siihen tulisi?
Kumpi oikein: orin vai oriin?
17
2182
Vastaukset
- arvoista
eli on kovin runollinen ilmaisu.
- Minä paljastan
Niin se vain on, että "oriin" on oikea muoto ja "orin" väärä.
Suomen kielessä on eräitä oikullisesti käyttäytyviä sanoja, tässä yksi niistä.
Partitiivikin on "oritta" eikä suinkaan "oria".
Taivuttamalla "orin" paljastaa asiantuntemattomuutensa sekä hevosten että kielen osalta.
"Oriin" ei ole runollinen muoto vaan silkkaa arkikieltä. "Orhin" kelpaisi jo runollisesta. - Takametsien Mies
Minä paljastan kirjoitti:
Niin se vain on, että "oriin" on oikea muoto ja "orin" väärä.
Suomen kielessä on eräitä oikullisesti käyttäytyviä sanoja, tässä yksi niistä.
Partitiivikin on "oritta" eikä suinkaan "oria".
Taivuttamalla "orin" paljastaa asiantuntemattomuutensa sekä hevosten että kielen osalta.
"Oriin" ei ole runollinen muoto vaan silkkaa arkikieltä. "Orhin" kelpaisi jo runollisesta.>Niin se vain on, että "oriin" on oikea muoto ja
>"orin" väärä.
Ei se ihan niinkään ole... Kielitoimiston sanakirja tarjoaa kumpaakin muotoa valinnaisina:
"ori (taivutus: yks. oriin, oritta, oriiseen jne. t. orin, oria, oriin jne., mon. oriiden t. oriitten, oriita, oriisiin t. oriihin jne. t. orien, oreja, oreihin jne.) täysikasvuinen kuohitsematon uroshevonen. Siitosori."
yks. nom. ori
yks. gen. oriin
yks. part. oritta
yks. ill. oriiseen
mon. nom. oriit
mon. gen. oriiden, oriitten
mon. part. oriita
mon. ill. oriisiin, oriihin
yks. nom. ori
yks. gen. orin
yks. part. oria
yks. ill. oriin
mon. nom. orit
mon. gen. orien
mon. part. oreja
mon. ill. oreihin "
Kumpainenkin muoto on siis oikein. Olisi kuitenkin hyvä olla johodonmukainen sanaa taivuttaessaan ja käyttää valitsemansa muotosarjan taivutusmuotoja kaikissa tarvittavissa sijoissa.
-- - Minä paljastan
Takametsien Mies kirjoitti:
>Niin se vain on, että "oriin" on oikea muoto ja
>"orin" väärä.
Ei se ihan niinkään ole... Kielitoimiston sanakirja tarjoaa kumpaakin muotoa valinnaisina:
"ori (taivutus: yks. oriin, oritta, oriiseen jne. t. orin, oria, oriin jne., mon. oriiden t. oriitten, oriita, oriisiin t. oriihin jne. t. orien, oreja, oreihin jne.) täysikasvuinen kuohitsematon uroshevonen. Siitosori."
yks. nom. ori
yks. gen. oriin
yks. part. oritta
yks. ill. oriiseen
mon. nom. oriit
mon. gen. oriiden, oriitten
mon. part. oriita
mon. ill. oriisiin, oriihin
yks. nom. ori
yks. gen. orin
yks. part. oria
yks. ill. oriin
mon. nom. orit
mon. gen. orien
mon. part. oreja
mon. ill. oreihin "
Kumpainenkin muoto on siis oikein. Olisi kuitenkin hyvä olla johodonmukainen sanaa taivuttaessaan ja käyttää valitsemansa muotosarjan taivutusmuotoja kaikissa tarvittavissa sijoissa.
--Kielitoimiston sanakirjaa minulla ei ole. Osasin silti odottaa juuri tuonsisältöistä vastausta/tietoa jostakin päin!
Eipähän minulla ole uros- eikä naarashevosiakaan, joten lopullisen tuomion sisällöllä ei ole minulle isompaa merkitystä.
Kuitengin kaikitengin: jos joskus joudun tuota sanaa käyttämään, pitäydyn mieluusti perinteisissä taivutusmuodoissa, ihan vain piruusillani! - Anonyymi00016
Minä paljastan kirjoitti:
Kielitoimiston sanakirjaa minulla ei ole. Osasin silti odottaa juuri tuonsisältöistä vastausta/tietoa jostakin päin!
Eipähän minulla ole uros- eikä naarashevosiakaan, joten lopullisen tuomion sisällöllä ei ole minulle isompaa merkitystä.
Kuitengin kaikitengin: jos joskus joudun tuota sanaa käyttämään, pitäydyn mieluusti perinteisissä taivutusmuodoissa, ihan vain piruusillani!kielitoimiston sanakirja on netissä kaikkien ilmaiseksi saatavilla ja käytettävissä, kannattaa tutustua!
tuo uudempi taivutus hyväksyttiin jo 1988 ja on nykyään yleisempi, melkoinen puristi pitää olla, jos oikeasti sanoisi katsoneensa lapsena Mustaa oritta, tuntuisi lähinnä koomiselta😉
- Relander
Olisikohan tämä yksi esimerkki kantasuomen loppu-h:n katoamisesta? Kielentutkijat kun ovat todenneet, että eräät sanat ovat suomen kielessä muinoin päättyneet äänteeseen h.
Esim. veneh - venehen - veneen
Samoin siis: orih - orihin - oriin- Relander
Loppu-h:n puolesta todistaa myös se, että oriista on käytetty myös muotoa orhi (vastaavasti vene on ollut venhe).
- Relander
Etelä-Pohjanmaan monissa murteissa muinaisen loppu-h:n tilalla on loppu-s:
venes
oris
perkeles - P.S.
Relander kirjoitti:
Etelä-Pohjanmaan monissa murteissa muinaisen loppu-h:n tilalla on loppu-s:
venes
oris
perkelesOlen muuttanut kauas Etelä-Pohjanmaalta, mutta murre on minulle hyvin tuttu. Katsoin äskettäin ohjelman suomalaistuneesta romanimiehestä, joka puhui ihanaa murretta. Hän sanoi "tietokones". S-pääte on siis siirtynyt nykyaikaiseen laitteeseenkin.
- Lits Läts
Relander kirjoitti:
Etelä-Pohjanmaan monissa murteissa muinaisen loppu-h:n tilalla on loppu-s:
venes
oris
perkelesEikös sekin ole paikallisittain "Kuurtanes"?
Kuurtanes-seura ry., Kuurtanes-hiihto ym. murrekieliset esimerkit kertonevat omaa kieltään.
Jotain sukulaissieluisuutta eteläisempien suubalttien suuntaan? Eikös presidenttimmekin ole jollakin lättien tai littien kielellä Tarjas Halonenas? http://www.google.fi/search?hl=fi&q=tarjas halonenas&btnG=Google-haku&meta= - Relander
Lits Läts kirjoitti:
Eikös sekin ole paikallisittain "Kuurtanes"?
Kuurtanes-seura ry., Kuurtanes-hiihto ym. murrekieliset esimerkit kertonevat omaa kieltään.
Jotain sukulaissieluisuutta eteläisempien suubalttien suuntaan? Eikös presidenttimmekin ole jollakin lättien tai littien kielellä Tarjas Halonenas? http://www.google.fi/search?hl=fi&q=tarjas halonenas&btnG=Google-haku&meta=Ja onhan Pohjanmaalla sellainenkin paikkakunta kuin Kortesjärvi. Kaikissa näissä s-päätteisissä on kyse juuri muinaisen loppu-h:n jäänteistä.
Latvialaisten s-loppuiset nimet ovat sitten taas aivan jotain muuta. Sukulaissieluisuudesta puheen ollen: unkarilaisilla on tapana sanoa sukunimi ensin, esim. Kossuth Lajos. Meillähän myös yleensä sanotaan vaikkapa Koskisen Lauri, ainakin tutusta ihmisestä puhuttaessa. - Kossut hajos
Relander kirjoitti:
Ja onhan Pohjanmaalla sellainenkin paikkakunta kuin Kortesjärvi. Kaikissa näissä s-päätteisissä on kyse juuri muinaisen loppu-h:n jäänteistä.
Latvialaisten s-loppuiset nimet ovat sitten taas aivan jotain muuta. Sukulaissieluisuudesta puheen ollen: unkarilaisilla on tapana sanoa sukunimi ensin, esim. Kossuth Lajos. Meillähän myös yleensä sanotaan vaikkapa Koskisen Lauri, ainakin tutusta ihmisestä puhuttaessa.Madjaariystäväisemme kirjoittavat OMASTA väestään tuohon tapaan. Unkarilaisilla nettisivuilla on nimet kirjoitettu muotoon Bartók Béla, Dohnányi Ernő, Kodály Zoltán, Liszt Ferenc jne. Mainittujen kulttuuripersoonien muunmaalaisten kollegoiden nimet on kirjoitettu siinä järjestyksessä kuin meilläkin on tapana: Ludwig van Beethoven, Jean Sibelius jne.
Dohnányi Ernő on meille useimmiten Ernst von Dohnányi. Alkuperäisessä etunimessä Ernő on nimenomaan ő, ei esim. ö eikä o. Liszt Ferenc on meille yleensä Franz Liszt. Saksalaista vaikutusta. - Relander
Kossut hajos kirjoitti:
Madjaariystäväisemme kirjoittavat OMASTA väestään tuohon tapaan. Unkarilaisilla nettisivuilla on nimet kirjoitettu muotoon Bartók Béla, Dohnányi Ernő, Kodály Zoltán, Liszt Ferenc jne. Mainittujen kulttuuripersoonien muunmaalaisten kollegoiden nimet on kirjoitettu siinä järjestyksessä kuin meilläkin on tapana: Ludwig van Beethoven, Jean Sibelius jne.
Dohnányi Ernő on meille useimmiten Ernst von Dohnányi. Alkuperäisessä etunimessä Ernő on nimenomaan ő, ei esim. ö eikä o. Liszt Ferenc on meille yleensä Franz Liszt. Saksalaista vaikutusta.... ja varsinkin tutut meilläkin yleensä tulevat kutsutuiksi tyyliin "Koskelan Jussi". Ulkomaalainen ei meille ole Putinin Vladimir tai Annanin Kofi.
Vieraammista suomalainenkin sanoo Paavo Lipponen tai pelkästään Lipponen. Jos joku haluaa hiukan kerskailla sillä, että tuntee tärkeitä henkilöitä, hän voi sanoa: "Juttelin just eilen Lipposen Paavon kanssa..." - Anonyymi00017
Relander kirjoitti:
Etelä-Pohjanmaan monissa murteissa muinaisen loppu-h:n tilalla on loppu-s:
venes
oris
perkeleskones, käärmes jne eli ihan kato-sanoissakin on tuo s
- Oriiton Brooke
Jäi mieleen tuo ori-taivutus Kauniit ja rohkeat -sarjan yhdestä jaksonimestä.
Ihan sanatarkasti en otsikkoa muista, mutta ori-sijamuodon muistan:
" Brooke Logan, oriiton nainen "
Oriiton vaikutti oudolta, mutta oikein se taitaa kaikkien taiteen sääntöjen mukaan olla ;)- Psta
”Tamma Brooke, oriiton hevostelija”
ke 23.10.2002
http://www.mtv3.fi/ohjelmat/kauniitjarohkeat/jaksot.shtml/syksy2002?135932
Netti muistaa sellaistakin, jota en ole nähnyt (ja jota ei olisi tullut mieleenkään katsoa). - Saippuaprinssi
Psta kirjoitti:
”Tamma Brooke, oriiton hevostelija”
ke 23.10.2002
http://www.mtv3.fi/ohjelmat/kauniitjarohkeat/jaksot.shtml/syksy2002?135932
Netti muistaa sellaistakin, jota en ole nähnyt (ja jota ei olisi tullut mieleenkään katsoa).Hyvä kun on netti, sillä en minäkään saippuaoopperoita kuuntele ;) Ei tulisi mieleenikään, mutta joskus linkin kautta voin jaksopaljastuksia lukea ....... Kiitos!!!!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Porvarimediat paniikissa demareiden huiman kannatuksen vuoksi
Piti sitten keksiä "nimettömiin lähteisiin" perustuen taas joku satu. Ovat kyllä noloja, ja unohtivat sen, että vaalit986138KATASTROFI - Tytti Tuppurainen itse yksi pahimmista kiusaajista!!!
STT:n lähteiden mukaan SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen on käyttäytynyt toistuvasti epäasiallisesti3495607Mikä siinä on ettei persuille leikkaukset käy?
On esitetty leikkauksia mm. haitallisiin maataloustukiin, kuin myös muihin yritystukiin. Säästöjä saataisiin lisäksi lei522649Lääppijä Lindtman jäi kiinni itse teosta
Lindtman kyselemättä ja epäasiallisesti koskettelee viestintäpäällikköä. https://www.is.fi/politiikka/art-20000117808521042056Juuri nyt! Tytti Tuppurainen on käyttäytynyt toistuvasti epäasiallisesti
Ai että mä nautin, Tytti erot vireille! "Käytös on kohdistunut avustajia ja toisia kansanedustajia kohtaan, uutisoi STT1071768- 1241717
Puolen vuoden koeaika
Voisi toimia meillä. Ensin pitäis selvittää "vaatimukset" puolin ja toisin, ennen kuin mitään aloittaa. Ja matalalla pro191613Tytti Tuppurainen nöyryyttää avustajiaan
Tytti Tuppurainen nöyryyttää SDP:n eduskuntaryhmän kokouksissa sekä avustajia että kansanedustajia. Hän nolaa ihmisiä ju1801267- 731187
Huomaatteko Demari Tytti ei esitä pahoitteluitaan
Samanlainen ilmeisesti kuin Marin eli Uhriutuu no he ovat Demareita ja muiden yläpuolella siis omasta mielestään33998