Kumpi oikein: orin vai oriin?

matek

Kumpi oikein (genetiivimuoto sanasta ORI) orin vai oriin?

Eräs väitti tosissaan, että ORIIN olisi oikein. Mutta mistä ihmeestä tuo lisä (i) siihen tulisi?

17

2182

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • arvoista

      eli on kovin runollinen ilmaisu.

      • Minä paljastan

        Niin se vain on, että "oriin" on oikea muoto ja "orin" väärä.

        Suomen kielessä on eräitä oikullisesti käyttäytyviä sanoja, tässä yksi niistä.

        Partitiivikin on "oritta" eikä suinkaan "oria".

        Taivuttamalla "orin" paljastaa asiantuntemattomuutensa sekä hevosten että kielen osalta.

        "Oriin" ei ole runollinen muoto vaan silkkaa arkikieltä. "Orhin" kelpaisi jo runollisesta.


      • Takametsien Mies
        Minä paljastan kirjoitti:

        Niin se vain on, että "oriin" on oikea muoto ja "orin" väärä.

        Suomen kielessä on eräitä oikullisesti käyttäytyviä sanoja, tässä yksi niistä.

        Partitiivikin on "oritta" eikä suinkaan "oria".

        Taivuttamalla "orin" paljastaa asiantuntemattomuutensa sekä hevosten että kielen osalta.

        "Oriin" ei ole runollinen muoto vaan silkkaa arkikieltä. "Orhin" kelpaisi jo runollisesta.

        >Niin se vain on, että "oriin" on oikea muoto ja
        >"orin" väärä.

        Ei se ihan niinkään ole... Kielitoimiston sanakirja tarjoaa kumpaakin muotoa valinnaisina:

        "ori (taivutus: yks. oriin, oritta, oriiseen jne. t. orin, oria, oriin jne., mon. oriiden t. oriitten, oriita, oriisiin t. oriihin jne. t. orien, oreja, oreihin jne.) täysikasvuinen kuohitsematon uroshevonen. Siitosori."

        yks. nom. ori
        yks. gen. oriin
        yks. part. oritta
        yks. ill. oriiseen
        mon. nom. oriit

        mon. gen. oriiden, oriitten
        mon. part. oriita
        mon. ill. oriisiin, oriihin

        yks. nom. ori
        yks. gen. orin
        yks. part. oria
        yks. ill. oriin
        mon. nom. orit
        mon. gen. orien
        mon. part. oreja
        mon. ill. oreihin "

        Kumpainenkin muoto on siis oikein. Olisi kuitenkin hyvä olla johodonmukainen sanaa taivuttaessaan ja käyttää valitsemansa muotosarjan taivutusmuotoja kaikissa tarvittavissa sijoissa.

        --


      • Minä paljastan
        Takametsien Mies kirjoitti:

        >Niin se vain on, että "oriin" on oikea muoto ja
        >"orin" väärä.

        Ei se ihan niinkään ole... Kielitoimiston sanakirja tarjoaa kumpaakin muotoa valinnaisina:

        "ori (taivutus: yks. oriin, oritta, oriiseen jne. t. orin, oria, oriin jne., mon. oriiden t. oriitten, oriita, oriisiin t. oriihin jne. t. orien, oreja, oreihin jne.) täysikasvuinen kuohitsematon uroshevonen. Siitosori."

        yks. nom. ori
        yks. gen. oriin
        yks. part. oritta
        yks. ill. oriiseen
        mon. nom. oriit

        mon. gen. oriiden, oriitten
        mon. part. oriita
        mon. ill. oriisiin, oriihin

        yks. nom. ori
        yks. gen. orin
        yks. part. oria
        yks. ill. oriin
        mon. nom. orit
        mon. gen. orien
        mon. part. oreja
        mon. ill. oreihin "

        Kumpainenkin muoto on siis oikein. Olisi kuitenkin hyvä olla johodonmukainen sanaa taivuttaessaan ja käyttää valitsemansa muotosarjan taivutusmuotoja kaikissa tarvittavissa sijoissa.

        --

        Kielitoimiston sanakirjaa minulla ei ole. Osasin silti odottaa juuri tuonsisältöistä vastausta/tietoa jostakin päin!

        Eipähän minulla ole uros- eikä naarashevosiakaan, joten lopullisen tuomion sisällöllä ei ole minulle isompaa merkitystä.

        Kuitengin kaikitengin: jos joskus joudun tuota sanaa käyttämään, pitäydyn mieluusti perinteisissä taivutusmuodoissa, ihan vain piruusillani!


      • Anonyymi00016
        Minä paljastan kirjoitti:

        Kielitoimiston sanakirjaa minulla ei ole. Osasin silti odottaa juuri tuonsisältöistä vastausta/tietoa jostakin päin!

        Eipähän minulla ole uros- eikä naarashevosiakaan, joten lopullisen tuomion sisällöllä ei ole minulle isompaa merkitystä.

        Kuitengin kaikitengin: jos joskus joudun tuota sanaa käyttämään, pitäydyn mieluusti perinteisissä taivutusmuodoissa, ihan vain piruusillani!

        kielitoimiston sanakirja on netissä kaikkien ilmaiseksi saatavilla ja käytettävissä, kannattaa tutustua!

        tuo uudempi taivutus hyväksyttiin jo 1988 ja on nykyään yleisempi, melkoinen puristi pitää olla, jos oikeasti sanoisi katsoneensa lapsena Mustaa oritta, tuntuisi lähinnä koomiselta😉


    • Relander

      Olisikohan tämä yksi esimerkki kantasuomen loppu-h:n katoamisesta? Kielentutkijat kun ovat todenneet, että eräät sanat ovat suomen kielessä muinoin päättyneet äänteeseen h.

      Esim. veneh - venehen - veneen

      Samoin siis: orih - orihin - oriin

      • Relander

        Loppu-h:n puolesta todistaa myös se, että oriista on käytetty myös muotoa orhi (vastaavasti vene on ollut venhe).


      • Relander

        Etelä-Pohjanmaan monissa murteissa muinaisen loppu-h:n tilalla on loppu-s:

        venes
        oris
        perkeles


      • P.S.
        Relander kirjoitti:

        Etelä-Pohjanmaan monissa murteissa muinaisen loppu-h:n tilalla on loppu-s:

        venes
        oris
        perkeles

        Olen muuttanut kauas Etelä-Pohjanmaalta, mutta murre on minulle hyvin tuttu. Katsoin äskettäin ohjelman suomalaistuneesta romanimiehestä, joka puhui ihanaa murretta. Hän sanoi "tietokones". S-pääte on siis siirtynyt nykyaikaiseen laitteeseenkin.


      • Lits Läts
        Relander kirjoitti:

        Etelä-Pohjanmaan monissa murteissa muinaisen loppu-h:n tilalla on loppu-s:

        venes
        oris
        perkeles

        Eikös sekin ole paikallisittain "Kuurtanes"?

        Kuurtanes-seura ry., Kuurtanes-hiihto ym. murrekieliset esimerkit kertonevat omaa kieltään.

        Jotain sukulaissieluisuutta eteläisempien suubalttien suuntaan? Eikös presidenttimmekin ole jollakin lättien tai littien kielellä Tarjas Halonenas? http://www.google.fi/search?hl=fi&q=tarjas halonenas&btnG=Google-haku&meta=


      • Relander
        Lits Läts kirjoitti:

        Eikös sekin ole paikallisittain "Kuurtanes"?

        Kuurtanes-seura ry., Kuurtanes-hiihto ym. murrekieliset esimerkit kertonevat omaa kieltään.

        Jotain sukulaissieluisuutta eteläisempien suubalttien suuntaan? Eikös presidenttimmekin ole jollakin lättien tai littien kielellä Tarjas Halonenas? http://www.google.fi/search?hl=fi&q=tarjas halonenas&btnG=Google-haku&meta=

        Ja onhan Pohjanmaalla sellainenkin paikkakunta kuin Kortesjärvi. Kaikissa näissä s-päätteisissä on kyse juuri muinaisen loppu-h:n jäänteistä.

        Latvialaisten s-loppuiset nimet ovat sitten taas aivan jotain muuta. Sukulaissieluisuudesta puheen ollen: unkarilaisilla on tapana sanoa sukunimi ensin, esim. Kossuth Lajos. Meillähän myös yleensä sanotaan vaikkapa Koskisen Lauri, ainakin tutusta ihmisestä puhuttaessa.


      • Kossut hajos
        Relander kirjoitti:

        Ja onhan Pohjanmaalla sellainenkin paikkakunta kuin Kortesjärvi. Kaikissa näissä s-päätteisissä on kyse juuri muinaisen loppu-h:n jäänteistä.

        Latvialaisten s-loppuiset nimet ovat sitten taas aivan jotain muuta. Sukulaissieluisuudesta puheen ollen: unkarilaisilla on tapana sanoa sukunimi ensin, esim. Kossuth Lajos. Meillähän myös yleensä sanotaan vaikkapa Koskisen Lauri, ainakin tutusta ihmisestä puhuttaessa.

        Madjaariystäväisemme kirjoittavat OMASTA väestään tuohon tapaan. Unkarilaisilla nettisivuilla on nimet kirjoitettu muotoon Bartók Béla, Dohnányi Ernő, Kodály Zoltán, Liszt Ferenc jne. Mainittujen kulttuuripersoonien muunmaalaisten kollegoiden nimet on kirjoitettu siinä järjestyksessä kuin meilläkin on tapana: Ludwig van Beethoven, Jean Sibelius jne.

        Dohnányi Ernő on meille useimmiten Ernst von Dohnányi. Alkuperäisessä etunimessä Ernő on nimenomaan ő, ei esim. ö eikä o. Liszt Ferenc on meille yleensä Franz Liszt. Saksalaista vaikutusta.


      • Relander
        Kossut hajos kirjoitti:

        Madjaariystäväisemme kirjoittavat OMASTA väestään tuohon tapaan. Unkarilaisilla nettisivuilla on nimet kirjoitettu muotoon Bartók Béla, Dohnányi Ernő, Kodály Zoltán, Liszt Ferenc jne. Mainittujen kulttuuripersoonien muunmaalaisten kollegoiden nimet on kirjoitettu siinä järjestyksessä kuin meilläkin on tapana: Ludwig van Beethoven, Jean Sibelius jne.

        Dohnányi Ernő on meille useimmiten Ernst von Dohnányi. Alkuperäisessä etunimessä Ernő on nimenomaan ő, ei esim. ö eikä o. Liszt Ferenc on meille yleensä Franz Liszt. Saksalaista vaikutusta.

        ... ja varsinkin tutut meilläkin yleensä tulevat kutsutuiksi tyyliin "Koskelan Jussi". Ulkomaalainen ei meille ole Putinin Vladimir tai Annanin Kofi.

        Vieraammista suomalainenkin sanoo Paavo Lipponen tai pelkästään Lipponen. Jos joku haluaa hiukan kerskailla sillä, että tuntee tärkeitä henkilöitä, hän voi sanoa: "Juttelin just eilen Lipposen Paavon kanssa..."


      • Anonyymi00017
        Relander kirjoitti:

        Etelä-Pohjanmaan monissa murteissa muinaisen loppu-h:n tilalla on loppu-s:

        venes
        oris
        perkeles

        kones, käärmes jne eli ihan kato-sanoissakin on tuo s


    • Oriiton Brooke

      Jäi mieleen tuo ori-taivutus Kauniit ja rohkeat -sarjan yhdestä jaksonimestä.

      Ihan sanatarkasti en otsikkoa muista, mutta ori-sijamuodon muistan:

      " Brooke Logan, oriiton nainen "

      Oriiton vaikutti oudolta, mutta oikein se taitaa kaikkien taiteen sääntöjen mukaan olla ;)

      • Psta

      • Saippuaprinssi
        Psta kirjoitti:

        ”Tamma Brooke, oriiton hevostelija”
        ke 23.10.2002
        http://www.mtv3.fi/ohjelmat/kauniitjarohkeat/jaksot.shtml/syksy2002?135932

        Netti muistaa sellaistakin, jota en ole nähnyt (ja jota ei olisi tullut mieleenkään katsoa).

        Hyvä kun on netti, sillä en minäkään saippuaoopperoita kuuntele ;) Ei tulisi mieleenikään, mutta joskus linkin kautta voin jaksopaljastuksia lukea ....... Kiitos!!!!


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Porvarimediat paniikissa demareiden huiman kannatuksen vuoksi

      Piti sitten keksiä "nimettömiin lähteisiin" perustuen taas joku satu. Ovat kyllä noloja, ja unohtivat sen, että vaalit
      Maailman menoa
      98
      6138
    2. KATASTROFI - Tytti Tuppurainen itse yksi pahimmista kiusaajista!!!

      STT:n lähteiden mukaan SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen on käyttäytynyt toistuvasti epäasiallisesti
      Maailman menoa
      349
      5607
    3. Mikä siinä on ettei persuille leikkaukset käy?

      On esitetty leikkauksia mm. haitallisiin maataloustukiin, kuin myös muihin yritystukiin. Säästöjä saataisiin lisäksi lei
      Maailman menoa
      52
      2649
    4. Lääppijä Lindtman jäi kiinni itse teosta

      Lindtman kyselemättä ja epäasiallisesti koskettelee viestintäpäällikköä. https://www.is.fi/politiikka/art-2000011780852
      Maailman menoa
      104
      2056
    5. Juuri nyt! Tytti Tuppurainen on käyttäytynyt toistuvasti epäasiallisesti

      Ai että mä nautin, Tytti erot vireille! "Käytös on kohdistunut avustajia ja toisia kansanedustajia kohtaan, uutisoi STT
      Maailman menoa
      107
      1768
    6. Onko kaivattusi

      liian vetovoimainen seksuaalisesti?
      Ikävä
      124
      1717
    7. Puolen vuoden koeaika

      Voisi toimia meillä. Ensin pitäis selvittää "vaatimukset" puolin ja toisin, ennen kuin mitään aloittaa. Ja matalalla pro
      Ikävä
      19
      1613
    8. Tytti Tuppurainen nöyryyttää avustajiaan

      Tytti Tuppurainen nöyryyttää SDP:n eduskuntaryhmän kokouksissa sekä avustajia että kansanedustajia. Hän nolaa ihmisiä ju
      Kotimaiset julkkisjuorut
      180
      1267
    9. On todella hassua

      Ajatella että pitäisit erityisen kuumana tai seksikkäänä?
      Ikävä
      73
      1187
    10. Huomaatteko Demari Tytti ei esitä pahoitteluitaan

      Samanlainen ilmeisesti kuin Marin eli Uhriutuu no he ovat Demareita ja muiden yläpuolella siis omasta mielestään
      Maailman menoa
      33
      998
    Aihe