Tämä viesti sai primäärin innoituksensa "Tiede>Yleistä tieteestä" foorumin viimeaikaisista keskusteluista.
Monesti kuulee sanottavan, että tätä ja tätä tehtävää ei voi automatisoida, koska "tietokone ei osaa reagoida yllättäviin tilanteisiin?" Näin on väitetty mm. lennonjohtajien työstä. Voi olla, että väittäjinä ovat yleensä ne jotka automaatio tekisi työttömiksi. Siinä on hyvä henk. koht. syy heittäytyä tyhmäksi. Yhteiskunnan kannalta sellainen tyhmäksi heittäytyminen - jos se on sitä - ei ole eettistä.
Miten mielekästä tai mieletöntä on väittää ettei kone osaa reagoida yllättäviin tilanteisiin?
Väite on sukua sille väitteelle, ettei kone osaa luoda uutta. Molemmat väitteet ovat erittäin kyseenalaisia jopa ilman vahvan tekoälyn mahdollisuuden huomioon ottamista.
Monesti kuulee sanottavan, että tätä ja tätä tehtävää ei voi automatisoida, koska "tietokone ei osaa reagoida yllättäviin tilanteisiin?" Näin on väitetty mm. lennonjohtajien työstä. Voi olla, että väittäjinä ovat yleensä ne jotka automaatio tekisi työttömiksi. Siinä on hyvä henk. koht. syy heittäytyä tyhmäksi. Yhteiskunnan kannalta sellainen tyhmäksi heittäytyminen - jos se on sitä - ei ole eettistä.
Miten mielekästä tai mieletöntä on väittää ettei kone osaa reagoida yllättäviin tilanteisiin?
Väite on sukua sille väitteelle, ettei kone osaa luoda uutta. Molemmat väitteet ovat erittäin kyseenalaisia jopa ilman vahvan tekoälyn mahdollisuuden huomioon ottamista.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Tietokoneen reagointi ainakin nykytilanteessa on kyllä perin yksinkertaista ongelmatilanteissa. Yleensä ongelmatilanteisiin, tietokone joko itse keskeyttää suorituksen, jos tapahtuu jotain yllättävää, aloittaa alusta tai kysyy käyttäjältä mitä tehdä. Tietenkin miten kone on ohjelmoitu. Kyllähän näitä itsekorjautuvia juttuja kehitetään jatkuvasti. Tarkistetaan tiedostojen tarkistussummia, yhteneväisyyttä. Tehdään varmuuskopioita ja automaattisia palautuksia.
Riippuu tietty myös yllättävästä tilanteesta. Jos yllättävyys on luokkaa jokin pieni koodivirhe, niin kone (tai helpompi olisi puhua ohjelmasta, koska konehan on pelkkää rautaa, ja ohjelma se joka jotain pystyy tekemään jos pystyy) saattaa osta ratkaista tilanteen. Tämäkin ratkaisu usein on tiedoston ohittaminen tms.
Tietenkin on olemassa näitä älykkäämpiäkin ohjelmia. Jotkin NASA:n satelliitit saattavat osata itse ratkaista joitakin ongelmatilanteita, mutta tämäkin ongelman ratkaisun on joku ihminen niille luonut. Tietokone ei vielä pysty itse luovaan ongelman ratkaisuun.
Näiden monimutkaisten ja vaikeiden ongelmanratkaisumahdollisuuksien koodaaminen ei ole mitään jokapäiväistä asiaa. Käytännössä mikään tietokone ei pysty ongelmanratkaisuun, tai jos pystyy jonkinlaiseen, niin sekin yleensä on hyvin pieneltä osa-alueelta.
Esim. lennonjohtoa hallinnoivan tietokoneen pitäisi osta ratkaista monta pulmaa. Mitä tehdä jos radioyhteydet ei toimi. Mitä jos jokin kone hävisi tutkasta. Mitä jos sähköt menee poikki, eikä varavirta tule heti päälle. Ja käytännössä ihmisten puhetta kone ei ymmärrä, joten kuitenkin lennonjohdossa tarvittaisiin ihmisiä. Edut olisivat niin pienet kustannuksiin nähden niin suuret, että tällaista ei varmaan seuraavaan 50 vuoteen nähdä.
"Käytännössä mikään tietokone ei pysty ongelmanratkaisuun, tai jos pystyy jonkinlaiseen, niin sekin yleensä on hyvin pieneltä osa-alueelta."
Esim. se lennonjohto on pieni osa-alue.
"Mitä tehdä jos radioyhteydet ei toimi."
Kutsu ihmiset paikalle.
"Mitä jos jokin kone hävisi tutkasta."
...siis tutka-alueella. Tee onnettomuushälytys. Lähetä e-mailia tms. läheisille/sopiville palokunnille yms. Ledit vilkkumaan ja nauhoitteet soimaan.
"Mitä jos sähköt menee poikki, eikä varavirta tule heti päälle. "
Se on kädellisten huoli. Mutta sähkökatkoja on äärimmäisen harvoin jopa kotitalouksissa, lentokentistä puhumattakaan.
"Ja käytännössä ihmisten puhetta kone ei ymmärrä, joten kuitenkin lennonjohdossa tarvittaisiin ihmisiä. "
Tilanne tulee muuttumaan. Toisaalta ei tarvitse muuttua, koska viestintä voi olla teksti/koodimuotoista. Lentokoneen tietokone voi kommunikoida itse ja lentokoneessa mahdollisesti olevat ihmiset voivat lähettää vakiomuotoisia viestintäkoodeja parametreja näppäimistöllä. Lentopuhe on vakiomuotoista joka tapauksessa jo nyt. Ei ne mitään läppää siellä heitä.
Tilanne paranisi vaikka sinne tarvittaisiin lennonjohtajia joiden ainoa tehtävä olisi transcriptata radiopuheet ja muuttaa ne koneen ymmärtämään muotoon. Automaation virheettömyyttä ja tehokkuutta voitaisiin silti hyödyntää.
Väite on täysin mielekäs, joskin väitteen oikea muoto tulisi kuulua: "Kone ei osaa reagoida yllättäviin tilanteisiin oikein.". Tulee toki huomioida se, että ihminenkään ei osaa reagoida yllättäviin tilanteisiin aina oikealla tavalla.
Se miten kone reagoi yllättäviin tilanteisiin, riippuu siitä miten kone on ohjelmoitu/opetettu. Ainoastaan silloin, kun kaikki mahdolliset yllättävät tilanteet tunnetaan, pystytään kone ohjelmoimaan/opettamaan toimimaan oikealla tavalla näissä tilanteissa. Jos konetta käytetään ohjaamaan prosessia, jossa ihmisen vaikutus on erittäin suuri (lentäjät, lastaajat, matkustajat, jne.), ei tällöin voida pitää yllättävien tilanteiden määrää rajallisena tai edes tunnettuna.
Siis, niin kauan kuin ei pystytä sanomaan tarkasti sitä, miten yllättäviin tilanteisiin pitäisi reagoida, väite on täysin paikkaansa pitävä.
Toisaalta mikään ei estä rakentamasta, täysin automaattista lennonjohto järjestelmää ja sanomasta, että se reagoi aina oikein. Jos järjestelmä kehottaa tällöin lentämään päin vuoristoa, on vika tällöin ollut lentäjän tekemissä aikaisemmissa ratkaisuissa, ei automatisoidun lennonjohdon. Kuka ottaisi tällöin vastuun usean sadan ihmisen kuolemasta? Lennonjohdon tietokone sitä ei voi ottaa, mutta lentäjänkään ei voida olettaa hallitsevan sitä miten lennonjohto järjestelmä reagoi lentäjän tekemiin ratkaisuihin.
Yhteiskunnan kannalta ei ole järkevää panostaa useita kymmeniä miljoonia euroja sellaiseen automaatio järjestelmään, jonka hinnalla pystyttäisiin kehittämään sellaista tekniikkaa, joka todella pelastaisi ihmishenkiä. Tulee myös muistaa se, että länsimainen yhteiskunta ja hyvinvointi rakentuvat pitkälti työn varaan. Kaikkea ei ole järkevää tehdä vain siksi, että se on mahdollista, vaan resurssit pitää painottaa tasapainoisesti.
" Ainoastaan silloin, kun kaikki mahdolliset yllättävät tilanteet tunnetaan, pystytään kone ohjelmoimaan/opettamaan toimimaan oikealla tavalla näissä tilanteissa. "
Ei ole ollut totta pitkään aikaan. Ajattele vaikka koneshakkia. Eihän siinäkään ole etukäteen määrätty miten joka tilanteessa pitää pelata, koska kone selvittää itse miten kannattaa siirtää. Jos lennonjohto on 3D shakkia, niin aloittelijatason "pelitaito" riittää melkein samaan tehokkuuteen kuin "lennonjohdon Kasparov", supertietokone raa'alla voimalla heuristiikoilla tai vahvan tekoälyn/"ajattelevan koneen" joitain tietojenkäsittelymetodeja suht. pienessä ja hitaassa kenties nyt paikallaan olevassa tietokoneessa toteuttava ohjelmisto. Shakkiin nähden on mm. se etu, että ei tarvitse voittaa toista pelaajaa. Eli pieni tietokone melko alkeelliseen tietojenkäsittelyteoriaan perustuvine ohjelmistoineen riittäisi melkein optimaaliseen tehokkuuteen. Ei välttämättä tarvita supertietokonetta tai uusinta uutta tietojenkäsittelyteoriaa.
"
Jos konetta käytetään ohjaamaan prosessia, jossa ihmisen vaikutus on erittäin suuri (lentäjät, lastaajat, matkustajat, jne.), ei tällöin voida pitää yllättävien tilanteiden määrää rajallisena tai edes tunnettuna.
"
Ei ole yllättävien tilanteiden määrä "rajallinen" - tai siis paremminkin sanottuna siedettävä - shakissakaan.
"
Siis, niin kauan kuin ei pystytä sanomaan tarkasti sitä, miten yllättäviin tilanteisiin pitäisi reagoida, väite on täysin paikkaansa pitävä.
"
Tarvitaan toinenkin oletus. Nimittäin se, että järjestelmistä vastaavat ihmiset ovat yhtä suht. tyhmiä kuin tähänkin asti. Tai intressikonfliktit työpaikkojen ja toisaalta automaation edistämisvastuun suhteen säilyvät yhtä pahoina.
"Kuka ottaisi tällöin vastuun usean sadan ihmisen kuolemasta?"
Tuo on niin tyhmä kysymys, että taidat vain olla heittämässä propagandaa intressipiiriesi puolesta.
Automaatiolla voidaan vähentää virheitä ja lisätä tehokkuutta.
"Yhteiskunnan kannalta ei ole järkevää panostaa useita kymmeniä miljoonia euroja sellaiseen automaatio järjestelmään, jonka hinnalla pystyttäisiin kehittämään sellaista tekniikkaa, joka todella pelastaisi ihmishenkiä."
Automaatiolla korvattavien ihmisten palkkoihinkin menee aika lailla rahaa. Se automaatio pelastaa ihmishenkiä koska se on turvallisempi ja koska se lisää tehokkuutta joka puolestaan vähentää ilmansaasteita ym.
"Tulee myös muistaa se, että länsimainen yhteiskunta ja hyvinvointi rakentuvat pitkälti työn varaan. Kaikkea ei ole järkevää tehdä vain siksi, että se on mahdollista, vaan resurssit pitää painottaa tasapainoisesti."
Se on tosiaan oikea ja vakava yhteiskunnallinen kysymys, joka vaatii ratkaisuja. Ei kuitenkaan ole oikein heittäytyä automaation suhteen tyhmäksi, jotta lennonjohtajien ym. suojatyöpaikat saadaan säilytettyä. Se on vähän turhan kallista sosiaalitukea.
"
...
Ei ole yllättävien tilanteiden määrä "rajallinen" - tai siis paremminkin sanottuna siedettävä - shakissakaan.
...
"
Koneshakkia ja lennonjohtoa ei kannata verrata toisiinsa. Shakin siirrot ovat yleismaailmallisia, tunnettuja, rajallisia, ja algoritmit yms. ovat valmiiksi kehitettyjä. Kuka tahansa sunnuntai koodaaja pystyy tekemään jonkinlaisen koneshakin, mutta lennonjohto järjestelmä onkin täysin eri juttu. Shakissa on olemassa yksiselitteiset säännöt, mutta lennonjohdossa tuskin on edes yleismaailmallisesti hyväksyttäviä siirtoja/ohjeistuksia, puhumattakaan yllättävien tilanteiden ohjeistuksesta.
"
...
Tuo on niin tyhmä kysymys, että taidat vain olla heittämässä propagandaa intressipiiriesi puolesta.
Automaatiolla voidaan vähentää virheitä ja lisätä tehokkuutta.
...
"
Miten niin on tyhmä kysymys, onko tyhmää kysyä kuka vastaa 200 ihmisen hengestä? Siis kuka? Joka tapauksessa puhtaista ohjelmistovirheistä vastuun kantaisi tietenkin ohjelmiston tehnyt yritys, eli sen toimitusjohtaja. Pelkästään tämä vastuunkanto nostaa järjestelmän suunnittelu, kehitys ja rakennus kustannukset moninkertaisiksi (*100, *1000, tms.). Ei lennonjohdon osalta voida lähteä siitä, että tehdään järjestelmä jota sitten mahdollisten uhrien tultua paikataan ja korjataan, vaan järjestelmän on oltava luotettava heti käyttöönoton jälkeen. Pelkästään tuollaisen lennonjohto järjestelmän lopputestaukseen ja kenttäkokeisiin, uppoaa rahaa vaikka millä mitalla.
"
...
Automaatiolla korvattavien ihmisten palkkoihinkin menee aika lailla rahaa. Se automaatio pelastaa ihmishenkiä koska se on turvallisempi ja koska se lisää tehokkuutta joka puolestaan vähentää ilmansaasteita ym.
...
"
Tietenkin yritysten kannattaa satsata automaation jos se on taloudellisesti järkevää.
"
...
Se on tosiaan oikea ja vakava yhteiskunnallinen kysymys, joka vaatii ratkaisuja. Ei kuitenkaan ole oikein heittäytyä automaation suhteen tyhmäksi, jotta lennonjohtajien ym. suojatyöpaikat saadaan säilytettyä. Se on vähän turhan kallista sosiaalitukea.
...
"
Kysymys onkin siitä minkälaiseen automaatioon valtio tai yritykset sitä rahaa satsaavat. Tyhmää sitä on satsata sellaiseen automaatioon josta ei ole taloudellista, tms. hyötyä. Mitä luulet tuollaisen täysin automaattisen lennonjohtojärjestelmän ja sen ylläpidon maksavan? Maksaa varmasti paljon enemmän kuin nykyinen lennonjohtojärjestelmä. Kyllä sellainen olisi jo rakennettu jos se olisi taloudellisesti kannattavaa ja teknisesti mahdollista. Lentokentät ovat kai yksityisiä liikennelaitoksia, joten mistään sosiaalituesta ei ole syytä puhua. Saman logiikan mukaan kai kaikkien automaatio, ohjelmisto, yms. yritysten suunnittelijoiden voisi sanoa työskentelevän suojatyöpaikassa, kun he työskentelevät jonkun hankkeen parissa joka on saanut valtiolta välitöntä tai välillistä kehitystukea, tms.
Vaikken tiedä mitään lennonjohdosta, uskallan kyllä silti epäillä että kyseistä aluetta yhdeksi sellaiseksi, jota ei todellakaan pystytä automatisoimaan sen vaatimien resurssien takia. Pelkästään yllättävien tilanteiden edes järkevämittainen kartoittaminen vaatisi hirmuisen työmäärän, puhumattakaan koko järjestelmän speksauksesta.
>Ei ole yllättävien tilanteiden määrä "rajallinen" - tai siis paremminkin sanottuna siedettävä - shakissakaan.
Reaalimaailman ongelmiin verrattuna shakkipeli on triviaalitapaus. Erittäin suppea "ongelmakenttä" ja kaikki tilanteeseen vaikuttavat säännöt ja niiden väliset riippuvuudet on eksaktisti tiedossa.
Se että tietokone pärjää ihmiselle nippa-nappa shakkipelissä kuvastaa hyvin nykyistä kone-älyn ja ihmis-älyn suhdetta.
"Reaalimaailman ongelmiin verrattuna shakkipeli on triviaalitapaus"
Shakkia voi käyttää vertauksena ja esimerkkinä monessa suhteessa, kun on kyse lentoliikenteestä. Toisissa suhteissa voi käyttää muita esimerkkejä, kuten planeettaratalaskuja, reitin suunnittelua tai tehtaan säätöä.
Reaalisuus ja maailmallisuus ei ole olennaista vaan informaation määrä ja luonne. Ilma- ja muunkin liikenteen tilaa on suht. helppoa laittaa koneen mietittäväksi. Pieni määrä parametreja on tietyillä alueilla (lentokone on 0-21000 metrissä).
"eksaktisti tiedossa."
Epäeksaktiuden käsittelyyn on tietotekniikassa monenlaisia keinoja. Se ei ole tässä niin olennaista eikä mikään este.
"tietokone pärjää ihmiselle nippa-nappa shakkipelissä"
Nykyään kotikone voittaa nykysoftilla 99% shakkiharrastajista. Luku on 100% nykykotikoneillakin jos tehdään vielä parempia softia. Pelin pikaisuus vaikuttaa. Kone on vahvempi pikapelissä ja liikenne vastaa enemmän sitä.
...se olisi maitoauto.
>...jos tehdään vielä parempia softia.
Kaikki on tietysti mahdollista tulevaisuudessa ja kehitystä tapahtuu jatkuvasti mutta eikö nyt ollut kysymys siitä miten "luovaa" on nykyisten tietojärjestelmien päätöksen teko.
http://en.wikipedia.org/wiki/Brains_in_Bahrain
Lentoliikenne on vähän huono esimerkki reaalimaailman ongelmista koskapa siellä on jo siirretty suurelta osin rutiinitoimet koneelle. Esim laskeutumistilanteessa kapteeni saa koskea ohjaimiin vain erittäin hyvissä olosuhteissa. Vähänkin huonommissa sääoloissa ainoastaan yliveto on ihmisten päätöksen varassa.