MIKÄ TARJASSA

Minusta hänellä on aika hyvät sääret ... ihan totta , ja ihana hymykuoppa !!!

Koittakaa joskus te muutkin edes vaihteen vuoksi keksiä jotain hyvääkin hänestä !!!
541577
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 54

Vanhimmat

Soon voittaja-ainetta sanoo iskäkin. Äiskä nyökyttelee.

antti l 11v.

Äänestä
  • sitten jo nuorena aivopesty !!!!

    Äänestä

on parasta se, ettei hän ota turhaan kantaa mihinkään kunnon asiaan. Osaa pitää suunsa kiinni, niin ei tarvitse kenenkään hävetä, jos sattuu sanomaan rumasti.

Äänestä
  • sinulta ... kiitos .

    Äänestä

  • sillä kai viestis pistit näytille?

    Äänestä

  • aloittallen kirjoitti:

    sillä kai viestis pistit näytille?

    en kuule laittanut . Ajattelinpa vain , että olisi vaihteeksi kiva lukea jotain positiivistakin presidentistämme .

    Äänestä

  • tulos ... kirjoitti:

    sinulta ... kiitos .

    Linnassa on työpaikkakiusaaja. Aikamme kansantauti, jopa psykopatiaksi luokiteltu:


    1. Heillä ei ole aitoja tunteita, jäljittelevät kiintymystä ja rakkautta, mutta eivät tiedä mitä se oikeasti on.
    2. Kiukuttelevat, kuin lapsi.
    3. Keksivät outoja juttuja, heidän sanomassaan on ristiriita.
    4. Ovat tyhjiä kuoria, heidän sisällään ei ole mitään.
    5. Joskus saattavat tajuta, että toinen näkee heidän lävitseen.
    6. Heitä hallitsee pelko. Heitä on hallittava kovalla kädellä, heitä ei saa pelätä. Heille on annettava omaa lääkettään.
    7. Ovat kovin ailahtelevaisia, tänään tätä huomenna aivan muuta.
    8. Eivät tunnusta mitään auktoriteetteja. Tulevat todella ärtyisiksi, jos heitä yrittää - (heidän sanojensa mukaan) hallita
    9. Heillä on myös yleensä muita ongelmia, kuten pelihimo, kleptomania ym.
    10. Heidän seksuaaliviettinsä on yleensä heikko.
    11. He pystyvät vaistoamaan ihmisestä miten tämä on manipuloitavissa.
    12. Syöttävät isoja valheita, mitä isompia, sitä varmemmin menevät läpi.
    13. Heillä on hovi, joka ihailee heitä eikä näe heidän "sairauttaan", mutta on myös joukko ihmisiä, jotka tunnistavat hänet, eivätkä halua olla missään tekemisissä.
    14. Näyttävät ulospäin mallikelpoisilta kansalaisilta, osaavat tarvittaessa olla miellyttäviä, mutta lähipiiri joutuu elämään heidän kanssaan "helvetissä".
    15. Syyllistävät, syyttävät, uhrikin jo uskoo, että hänessä itsessään on vika.

    Äänestä

samaa mieltä. Ja jälkeen nätti punainen huivi.

Äänestä
  • pitää kuitenkin muistaa , että koko kansan pressahan se on . Itseasiassa sodan aikana pressat valittiin ainoastaan miltei yksimielisesti , kaikki muut on olleet sen jälkeen suurinpiirtein samassa tilanteessa kuin nykyinenkin . Ajatellaas vaikka Ahtisaarta ... sehän oli kaikkein epäsuosituin pressa , mutta ylläty , yllätys ... on pressakautensa jälkeen noussut arvoon arvaamattomaan . On tavallaan jälkeenpäin tullut ansioituneemmaksi . Osaamisalue oli jossain muualla kuin presidenttiydessä . On nyt sitten ehdolla Nobelin saajaksikin . Kai niillä on sama homma kuin misseilläkin , että missikautensa jälkeen ne on paljon nätimpiä ja silleen ...

    Äänestä

hänessä löytyy humaaniutta ja inhimillisyyttä ... osaa edetä rauhallisemmin . Kaikkea ei tarvitse saada heti paikalla .

Äänestä
  • sanoa mitään..

    vaikenen.

    Äänestä

  • osaa millään kirjoitti:

    sanoa mitään..

    vaikenen.

    mitä oot ikuna tehnyt !!!!

    Äänestä

  • viisain päätös ... kirjoitti:

    mitä oot ikuna tehnyt !!!!

    taas täällä!!!!



    AUTTAKAA,
    APUA!!!

    Äänestä

  • Remarit uhkailee kirjoitti:

    taas täällä!!!!



    AUTTAKAA,
    APUA!!!

    sadallekahdeksantoistalle!

    Äänestä

  • Remarit uhkailee kirjoitti:

    taas täällä!!!!



    AUTTAKAA,
    APUA!!!

    on se bemari kakkosautona ja uus mersedes bentsin malli ykkösautona ... revi siitä !!!

    Äänestä

  • nyt niille kirjoitti:

    sadallekahdeksantoistalle!

    juippi ?

    Äänestä

  • mutta kun mulla .... kirjoitti:

    on se bemari kakkosautona ja uus mersedes bentsin malli ykkösautona ... revi siitä !!!

    huumoria vai?

    HAHAHAHAHAHAHAH - siinä. Vitsi oli hyvä.

    Äänestä

  • peruskoulun käynyt ... kirjoitti:

    juippi ?

    noin arvostelet ihmistä koulutuksesta, miten niin "vaan pelkän peruskoulun käynyt"? En aiemmin kirjoittanut tänne, mutta vastasin sinulle, koska kaikkia tarvitaan ja kaikki eivät voi olla insinöörejä, lääkäreitä, lakimiehiä tms.

    Äänestä

  • tota tota kirjoitti:

    huumoria vai?

    HAHAHAHAHAHAHAH - siinä. Vitsi oli hyvä.

    kovin fiksua tosin ei , myönnetään . Onhan se tyhmää ns. " rehvastella " omaisuudestaan . Katoavaistahan se raha ja maallinen mammona on ... ei sitä kuitenkaan mukanaan saa , kun täältä kerran joudutaan lähtemään ...

    Äänestä

  • nyt niille kirjoitti:

    sadallekahdeksantoistalle!

    kansasta takanani..

    se sinivalkoinen työväki.

    Äänestä

  • mikään vitsi ... kirjoitti:

    kovin fiksua tosin ei , myönnetään . Onhan se tyhmää ns. " rehvastella " omaisuudestaan . Katoavaistahan se raha ja maallinen mammona on ... ei sitä kuitenkaan mukanaan saa , kun täältä kerran joudutaan lähtemään ...

    olemaan...

    joutsenet tulevat aikaisemmin kuin aavistamme

    Äänestä

  • kuinka kirjoitti:

    noin arvostelet ihmistä koulutuksesta, miten niin "vaan pelkän peruskoulun käynyt"? En aiemmin kirjoittanut tänne, mutta vastasin sinulle, koska kaikkia tarvitaan ja kaikki eivät voi olla insinöörejä, lääkäreitä, lakimiehiä tms.

    ja ovathan ns . käden taitajien ammatit ( muurai , seppä , artesaanit jne. ) nousemassa arvoon arvaamattomaan . Tärkeintähän tietysti on se millainen ihminen muuten on ... onko sitä tunneälyä ja sydämen sivistystä . Rahalla on liian suuri painoarvo nykyään .

    Äänestä

  • se tuppii kirjoitti:

    olemaan...

    joutsenet tulevat aikaisemmin kuin aavistamme

    pelkällä säikähdyksellä . Onhan tässä jo kymmenisen vuotta sen kanssa muutenkin tahittu . Pahimpaan on silti hyvä varautua hyvissä ajoin .

    Äänestä

  • kertaa siitä ... kirjoitti:

    pelkällä säikähdyksellä . Onhan tässä jo kymmenisen vuotta sen kanssa muutenkin tahittu . Pahimpaan on silti hyvä varautua hyvissä ajoin .

    meistä kukaan välttää

    nyt ovat alkaneet poltella kristittyjen kirkkoja nigeriassakin..

    onko maailma loppumassa - ja remarit ja porvarit ym.siltä väliltä ja laidoilta samalla

    Äänestä

  • kohtaloaan ei voine kirjoitti:

    meistä kukaan välttää

    nyt ovat alkaneet poltella kristittyjen kirkkoja nigeriassakin..

    onko maailma loppumassa - ja remarit ja porvarit ym.siltä väliltä ja laidoilta samalla

    kuitenkin nyt olisi korkea aika havahtua todellisuuteen ja ottaa ne ruusunpunaiset lasit pois silmiltä ja nähdä metsä puilta . Luonto on kovaa vauhtia tuhoutumassa ja se on meidän elinehtomme . Olisi mukava jättää elinkelpoiset olosuhteet vielä jälkipolvillekin . Penään nyt tietoisen vastuun perään ja nimenomaan ensisijaisesti suuryhtiöiltä ... suuria saastuttajia . Tai vedänpä sanani takaisin , siis sillä tavoin , että lentoliikennehän on suurin saastuttaja ja silti vain lentoliikennettä lisätään ... aika ironista .

    Äänestä

  • osaa millään kirjoitti:

    sanoa mitään..

    vaikenen.

    KIUKUTTELEVA, SIMPUTTAVA, JA NÖYRYYTTÄVÄ TYÖPAIKKAKIUSAAJA VAILLA
    PAINEENSIETOKYKYÄ: "Hän on kärsimätön ja hävytön ihminen, jonka käytös työelämässä on poikkeuksellinen. ITSEHILLINTÄ on luvattoman kehno, hän raivostuu pikkuasioista kuin LAPSI. UM:n virkamies"

    RÄJÄHTELEVÄ JULKISELLA PAIKALLA varsovalaisella torilla
    Joskus Halonen räjähtää vaikka kesken valtiovierailun. Presidentinvaalien jälkeen kiireesti naitu Arajärvi sai kuulla kunniansa varsovalaisella torilla. Julkisuudessa juttu pistettiin leikiksi - vaimohan näyttää kaapin paikkaa kaikissa perheissä.

    KÄYTÖSTAVAT POIKKEUKSELLIET

    Halosen käytöstavat poikkeavat edelleen totutusta. Hänen älyään ei kukaan kiistä, mutta se näyttäytyy usein ilkeytenä. Hän ei kättele, hän nousee ja poistuu mitään sanomatta vaikka kesken virkamiehen selonteon, haukkuu syyttömän, eikä pyytele anteeksi. Hän ei odota - häntä odotetaan.

    Äänestä

  • VAILLA VERTAA kirjoitti:

    KIUKUTTELEVA, SIMPUTTAVA, JA NÖYRYYTTÄVÄ TYÖPAIKKAKIUSAAJA VAILLA
    PAINEENSIETOKYKYÄ: "Hän on kärsimätön ja hävytön ihminen, jonka käytös työelämässä on poikkeuksellinen. ITSEHILLINTÄ on luvattoman kehno, hän raivostuu pikkuasioista kuin LAPSI. UM:n virkamies"

    RÄJÄHTELEVÄ JULKISELLA PAIKALLA varsovalaisella torilla
    Joskus Halonen räjähtää vaikka kesken valtiovierailun. Presidentinvaalien jälkeen kiireesti naitu Arajärvi sai kuulla kunniansa varsovalaisella torilla. Julkisuudessa juttu pistettiin leikiksi - vaimohan näyttää kaapin paikkaa kaikissa perheissä.

    KÄYTÖSTAVAT POIKKEUKSELLIET

    Halosen käytöstavat poikkeavat edelleen totutusta. Hänen älyään ei kukaan kiistä, mutta se näyttäytyy usein ilkeytenä. Hän ei kättele, hän nousee ja poistuu mitään sanomatta vaikka kesken virkamiehen selonteon, haukkuu syyttömän, eikä pyytele anteeksi. Hän ei odota - häntä odotetaan.

    Psykopaatithan tunnetusti käyttäytyvät kuin pienet lapset tai kiukuttelevat teini-ikäiset. Minä, minä, minä on narsistin rakkain sana. Muista ei tarvitse välittää.
    Muut ovat välineitä (ei siis ihmisiä, ei ihmisarvoista kohtelua) narsistin oman uran ja tavoitteiden pönkittämisen.
    Narsisti vie kaiken tilan (tai hapen) ympärististöstään. Vain hän ja hänen asiansa ovat tärkeitä.
    Narsisti on "tyhjä tynnyri" vailla tunteita, empatiaa tai omaatuntoa.
    Narsisti pitää itseään täydellisenä, hän ei KOSKAAN näe itsesään mitään vikaa. Kaikki viat,hankaluudet ja sattumukset
    aiheutuvat toisista ihmisistä.

    Narsisti rakastaa kyykyttää ja nöyryyttää ympäristönsä ihmisiä ja hän myös kiukuttelee, äksyilee ja ilkeilee alaisilleen tai lähimmilleen.
    Yrittävät työelämässä hakeutua mahdollisimman "ylös" johtotehtäviin. Lähinnä niin, että itse olisivat omia pomojaan. Tyypillinen työtehtävä on toimitusjohtaja (jonka yläpuolella ei siis ole ketään).

    Narsisti pystyy myös ihan pokkana valehtelemaan asioita päin toisen naamaa, kun ei ole sitä omaatuntoa (joka soimaisi). Etsii aina vain ja ainoastaan omaa hyväänsä.

    Mahdoton ihminen kaikin puolin, niin parisuhteessa, vanhempana kuin työyhteisössä.

    Äänestä

Minusta hän on sydämmellinen ja valloittava persoona.
Olen maalaispoika, mutta Takussa on jotain aitoa jälellä.

On sillä niitä äksyilyvikoja,mutta ne on pieniä hänen humaanisuutensa rinnalla.

Olen sinutellut T.H onnittelukirjeessäni. Hän vastasi (kanslia kirjeellä) mut silti.

Äänestä
  • kertoa siitä tarkemmin vaikkapa jotain esimerkkejä?

    Äänestä

  • voisitko kirjoitti:

    kertoa siitä tarkemmin vaikkapa jotain esimerkkejä?

    Huolta ja huolehtimista omista maailman ihmisistä.
    Taku sanoi ettei suomalaisilta ole pois, vaikka ajattelemme asioista kansainvälisesti.

    Osallistumme mahdollisuuksiemme mukaan kansanväliseenkin humanitääriseen työhön.

    Äänestä

  • voisitko kirjoitti:

    kertoa siitä tarkemmin vaikkapa jotain esimerkkejä?

    Halosen suuri kansansuosio johtuu siitä, että ihmiset kohtaavat samanmielisyyttä hänen arvomaailmansa kanssa. Humaanisuus ja korkea moraali kiteytyvät hyvinvointiyhteiskunnan puolustamisena, suvaitsevaisuutena ja kansainvälisenä avautumisena. Ne vastaavat hyvin monen ihmisen arvoja .

    Äänestä

  • erkkilä kirjoitti:

    Huolta ja huolehtimista omista maailman ihmisistä.
    Taku sanoi ettei suomalaisilta ole pois, vaikka ajattelemme asioista kansainvälisesti.

    Osallistumme mahdollisuuksiemme mukaan kansanväliseenkin humanitääriseen työhön.

    maailman ihmisistä-lauseesi johdosta, kysyn ensinnäkin ketä nämä `omat ihmiset´ ovat? Kerro joku konkreettinen esimerkki huolesta ja huolehtimisesta. Mitä tuo kansanvälinen ajatteleminen on käytännössä? Miten määritellään mahdollisuutemme osallistua kansainväliseen humanitääriseen työhön?

    Äänestä

  • ole hyvä ... kirjoitti:

    Halosen suuri kansansuosio johtuu siitä, että ihmiset kohtaavat samanmielisyyttä hänen arvomaailmansa kanssa. Humaanisuus ja korkea moraali kiteytyvät hyvinvointiyhteiskunnan puolustamisena, suvaitsevaisuutena ja kansainvälisenä avautumisena. Ne vastaavat hyvin monen ihmisen arvoja .

    Mitä on tosi paikan tullen tämä hyvinvointiyhteiskunnan puolustaminen ihan noin niinkuin käytänössä.
    Mitä on suvaitsevaisuus ja mitä siis pitää suvaita ja miksi?
    Mitä kaikkea sisältyy kansainväliseen avautumiseen?

    Äänestä

  • puolustaminen. kirjoitti:

    Mitä on tosi paikan tullen tämä hyvinvointiyhteiskunnan puolustaminen ihan noin niinkuin käytänössä.
    Mitä on suvaitsevaisuus ja mitä siis pitää suvaita ja miksi?
    Mitä kaikkea sisältyy kansainväliseen avautumiseen?

    jäädä odottamaan mitään perusteltuja vastauksia.. ne katoavat kaikki Bermudan kolmioon.

    nämä ovat vain iskulausein kyllästettyjä kaikki tyynni.

    Äänestä

  • omista kirjoitti:

    maailman ihmisistä-lauseesi johdosta, kysyn ensinnäkin ketä nämä `omat ihmiset´ ovat? Kerro joku konkreettinen esimerkki huolesta ja huolehtimisesta. Mitä tuo kansanvälinen ajatteleminen on käytännössä? Miten määritellään mahdollisuutemme osallistua kansainväliseen humanitääriseen työhön?

    Suomi on tuhansien yhdistyksien maa. Eri kansalaisjärjestöt ottavat yhteyttä
    presidenttiin halutessaan näkyvyyttä ja kannustusta työhönsä.

    Halonen rakastaa suomalaista vähäväkistä ihmistä.

    Kansainvälisen kehitysyhteistyön indeksiä mitataan sillä tietyllä %-luvulla.

    Se pitäis olla 0.7%, mutta meillä ehkä 0.4%.
    On eduskunnan vallassa nostaa sitä, sikäli kun rahkeemme tämän sallivat.

    Kansakoulupohjaisena jätän tämän aiheen ns. asiantuntijatahoille

    Äänestä

  • puolustaminen. kirjoitti:

    Mitä on tosi paikan tullen tämä hyvinvointiyhteiskunnan puolustaminen ihan noin niinkuin käytänössä.
    Mitä on suvaitsevaisuus ja mitä siis pitää suvaita ja miksi?
    Mitä kaikkea sisältyy kansainväliseen avautumiseen?

    Kansainväiset vertailut ovat asettaneet meidät kärkijoukkoon: kilpailukyvyssä, innovaatiokyvyssä, koulutuloksissa, tasa-arvossa, korruption vähäisyydessä.


    Vasta ankarien kamppailujen jälkeen toteutunut peruskoulu-uudistus tuo nyt ulkomaisia valtuuskuntia tutustumaan kouluumme: he haluavat tietää, mistä syntyvät maailman parhaat oppimistulokset lukutaidossa ja matematiikassa.







    Suomen pitäisi olla yhdenvertaisten mahdollisuuksien yhteiskunta, jossa lapsille ja nuorille annetaan kasvumahdollisuuksia ja jossa heikommat nostetaan yhteiskunnan toimesta vahvempiensa rinnalle. Se on yhteiskunta, jossa miehet ja naiset osallistuvat tasaveroisesti työelämään ja yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Se on täystyöllisyyden yhteiskunta, joka mahdollistaa korkeatasoiset palvelut ja sosiaaliturvan ja jossa ihmiset ovat osallisia päätöksenteossa. Ja se on yhteiskunta, jossa ihmisillä on vahvat oikeudet mutta myös oma vastuunsa. Se on ulospäin avautuva, suvaitseva yhteiskunta, joka on monin sitein kanssakäymisessä naapuriemme ja koko maailman kanssa.


    Rajojen madaltuminen, globalisaatio ovat asioita, jotka luovat kysyntää maailmanlaajuiselle sosialidemokraattiselle politiikalle. Eliniän kasvu, ikääntyminen on sittenkin myönteinen asia, kunhan varaudumme siihen ajoissa, huolehdimme työllisyysasteen noususta ja teemme oikeudenmukaista politiikkaa sukupolvien välillä.



    Hyvinvointiyhteiskunnan puolustaminen tänään on kykyä sen kehittämiseen, uudistamiseen. Tässä hyvinvointiyhteiskunnan talonrakennuksessa ei riitä vain uusien elintasosiipien rakentaminen vaan täytyy katsoa myös vanhan talon piirustuksia ja huonejärjestelyjä. Siksi meidän täytyy olla kykeneviä puhumaan paitsi suurista tavoitteista ja visioista myös aivan käytännöllisistä asioista – pienistä ja suurista askelista kuntien yhteistoiminnassa, terveydenhoidon uudistuksista tai neuvolatoiminnan kehittämisestä sekä asunto- ja asuinympäristökysymyksestä. Luonnon ja ympäristön luovuttaminen seuraavalle sukupolvelle korkealaatuisena on yksi hyvinvoinnin keskeinen tekijä.


    Pohjoismainen hyvinvointimalli on lähtökohdiltaan kestävä . Siihen kuuluvat korkeatasoiset julkiset palvelut, oikeudenmukainen sosiaaliturva, tasainen tulonjako ja korkea työllisyys.





    Julkisten palveluiden tulee olla kaikkien palveluja .





    Päivähoidossa olemme maailman kärkeä, ehkäpä ykkösiä. Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan arvon huomaa suomalainen insinööri tai tutkija muuttaessaan Lontooseen. Päivähoitopaikka ei järjesty puhelinsoitolla kunnantoimistoon. Yksityisiltä markkinoilta on haettava kalliita hoitoratkaisuja. joiden laadusta on vaikea valittaa. Tässä vertailussa suomalaiselle verotukselle tulee katetta.



    Terveydenhoidon ohella suuria haasteita on ikäihmisten palveluissa. Ensi vuosikymmenellä eläkkeellä olijoiden määrä kasvaa kolmellasadallatuhannella. Meidän on osoitettava, että yhteiskunta antaa arvon tämän hyvinvointimme rakentajille. On huolehdittava kyvystämme suoriutua eläkkeistä ja tämä edellyttää eläkkeiden rahastointiasteen nostamista. Samalla on varauduttava palvelutarpeiden kasvamiseen paitsi terveys- niin myös hoivapalveluissa.


    Demokratia ei tavoittele suuria tuloeroja vaan kammoaa suurten tuloerojen yhteiskuntaa. Tuloerojen kasvua vastaan tulee toimia monella rintamalla: tulopolitiikalla, työllisyydestä huolehtimalla, verotuksella ja turvaamalla sosiaaliset tulonsiirrot sairauden, työttömyyden ja eläköitymisen kohdatessa.


    Ehto sille, että voimme toteuttaa tavoitteemme toimivista palveluista ja oikeudenmukaisesta sosiaaliturvasta on yksinkertainen mutta vaativa: on tähdättävä korkeaan työllisyysasteeseen. Ja juuri tässä olemme eniten jäljessä muita pohjoismaista. Suomessa työllisyysaste on 68 prosenttia kun se on Ruotsissa 74 ja Tanskassa 76 prosenttia.

    Meidän on huolehdittava terveestä talouspolitiikasta, yrittäjyydestä, osaamisesta ja kasvun edellytyksistä. Siksi hyvinvointivisiosta puhuttaessa täytyy puhua myös taloudesta ja sanoa, että me huolehdimme yritysten toimintaedellytyksistä. Kun sanomme, että me huolehdimme kilpailukykyisestä yritysverotuksesta meillä on samalla oikeus myös odottaa, että yritykset kantavat oman yhteiskuntavastuunsa: huolehtivat omasta henkilöstöstään nykyistä paremmin, ovat valmiita kehittämään työelämää, jotta ihmiset jaksaisivat siinä pidempään ja tuntisivat itsensä arvostetuksi.


    Vahvempaa talouskasvua pidemmällä tähtäimellä merkitsee se, että pätkätöitä vähennetään ja vaihtuvuus työpaikoilla vähenee. Vahvempaa talouskasvua merkitsee se, että kaikkien osaamista hyödynnetään. Vahvempaa talouskasvua merkitsee se, että naisia ei suljeta työelämän ulkopuolelle, kotityöhön vaan mahdollistetaan molempien sukupuolten tasaveroinen osallistuminen työelämään. On puhuttava työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisen tärkeydestä ja huolehdittava lapsiperheiden toimeentulosta. Siksi on asetettava tavoite, jakaa vanhemmuuden kustannukset tasan eri työnantajien välillä. On asetettava tavoite isien nykyistä pidemmästä omasta isyyslomasta.


    On siis pidettävä huolta siitä, että kaikilla lapsilla on mahdollisuus korkeatasoiseen päivähoitoon ja koulutukseen. Koulun resursseista on huolehdittava. Syrjäytymisen ehkäisy on avainasemassa. Peruskoulun jälkeen joka kymmenes nuori ei löydä paikkaansa jatkokoulutuksessa.


    Yhteiskunta ei voi ottaa kaikkea vastuuta jäseniltään: On siis syytä sanoa, että vanhemmat vastaavat lasten kasvatuksesta ja yhteiskunnan on tässä annettava tukea. Siksi tarvitsemme päiväkodin ja kodin, koulun ja kodin yhteistoimintaa. Jos koulun ja kodin kasvatuspäämäärät ovat ristiriidassa, ovat nuoren maailmankuvan ainekset hukassa.

    Äänestä

  • puolustaminen. kirjoitti:

    Mitä on tosi paikan tullen tämä hyvinvointiyhteiskunnan puolustaminen ihan noin niinkuin käytänössä.
    Mitä on suvaitsevaisuus ja mitä siis pitää suvaita ja miksi?
    Mitä kaikkea sisältyy kansainväliseen avautumiseen?

    MITÄ ON SUVAITSEVAISUUS?

    Suvaitsevuus on aktiivista tasa-arvoisuuden ja oikeudenmukaisuuden puolustamista rasismia, sotia ja väkivaltaa vastaan. Suvaitsevaisuus ja erilaisuuden hyväksyminen on välttämätöntä sekä sivistyneen yhteiskunnan olemassaolon että viime kädessä ihmiskunnan säilymisen kannalta, sillä nykyään kohtaamme erilaisuutta yhä useammin ja yhä useammasta syystä.
    Suvaitsevaisuuteen kasvattaminen on yhteydessä yhteiskunnassa vallitsevaan ilmapiiriin. Sosiaalisesti suopea, vapaamielinen ilmapiiri heijastuu kasvatukseen ja opettajan käyttäytymiseen. Suvaitsevaisuuskasvatuksella pyritään kehittämään ihmisen kykyä ulottaa ihmisarvoa kunnioittava, hyväksyvä asennoituminen myös siihen, mikä on erilaista. Siinä korostetaan ihmisten samanlaisuutta ulkoisista erilaisuuksista huolimatta. Jo yksistään sellaiset kontaktit, jotka antavat tietoa ja saavat aikaan tuttavuuden, lisäävät oikeampia uskomuksia kohderyhmästä (eri kulttuurit) ja siksi vähentävät ennakkoluuloisuutta.

    Äänestä

  • alkuun .... kirjoitti:

    Kansainväiset vertailut ovat asettaneet meidät kärkijoukkoon: kilpailukyvyssä, innovaatiokyvyssä, koulutuloksissa, tasa-arvossa, korruption vähäisyydessä.


    Vasta ankarien kamppailujen jälkeen toteutunut peruskoulu-uudistus tuo nyt ulkomaisia valtuuskuntia tutustumaan kouluumme: he haluavat tietää, mistä syntyvät maailman parhaat oppimistulokset lukutaidossa ja matematiikassa.







    Suomen pitäisi olla yhdenvertaisten mahdollisuuksien yhteiskunta, jossa lapsille ja nuorille annetaan kasvumahdollisuuksia ja jossa heikommat nostetaan yhteiskunnan toimesta vahvempiensa rinnalle. Se on yhteiskunta, jossa miehet ja naiset osallistuvat tasaveroisesti työelämään ja yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Se on täystyöllisyyden yhteiskunta, joka mahdollistaa korkeatasoiset palvelut ja sosiaaliturvan ja jossa ihmiset ovat osallisia päätöksenteossa. Ja se on yhteiskunta, jossa ihmisillä on vahvat oikeudet mutta myös oma vastuunsa. Se on ulospäin avautuva, suvaitseva yhteiskunta, joka on monin sitein kanssakäymisessä naapuriemme ja koko maailman kanssa.


    Rajojen madaltuminen, globalisaatio ovat asioita, jotka luovat kysyntää maailmanlaajuiselle sosialidemokraattiselle politiikalle. Eliniän kasvu, ikääntyminen on sittenkin myönteinen asia, kunhan varaudumme siihen ajoissa, huolehdimme työllisyysasteen noususta ja teemme oikeudenmukaista politiikkaa sukupolvien välillä.



    Hyvinvointiyhteiskunnan puolustaminen tänään on kykyä sen kehittämiseen, uudistamiseen. Tässä hyvinvointiyhteiskunnan talonrakennuksessa ei riitä vain uusien elintasosiipien rakentaminen vaan täytyy katsoa myös vanhan talon piirustuksia ja huonejärjestelyjä. Siksi meidän täytyy olla kykeneviä puhumaan paitsi suurista tavoitteista ja visioista myös aivan käytännöllisistä asioista – pienistä ja suurista askelista kuntien yhteistoiminnassa, terveydenhoidon uudistuksista tai neuvolatoiminnan kehittämisestä sekä asunto- ja asuinympäristökysymyksestä. Luonnon ja ympäristön luovuttaminen seuraavalle sukupolvelle korkealaatuisena on yksi hyvinvoinnin keskeinen tekijä.


    Pohjoismainen hyvinvointimalli on lähtökohdiltaan kestävä . Siihen kuuluvat korkeatasoiset julkiset palvelut, oikeudenmukainen sosiaaliturva, tasainen tulonjako ja korkea työllisyys.





    Julkisten palveluiden tulee olla kaikkien palveluja .





    Päivähoidossa olemme maailman kärkeä, ehkäpä ykkösiä. Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan arvon huomaa suomalainen insinööri tai tutkija muuttaessaan Lontooseen. Päivähoitopaikka ei järjesty puhelinsoitolla kunnantoimistoon. Yksityisiltä markkinoilta on haettava kalliita hoitoratkaisuja. joiden laadusta on vaikea valittaa. Tässä vertailussa suomalaiselle verotukselle tulee katetta.



    Terveydenhoidon ohella suuria haasteita on ikäihmisten palveluissa. Ensi vuosikymmenellä eläkkeellä olijoiden määrä kasvaa kolmellasadallatuhannella. Meidän on osoitettava, että yhteiskunta antaa arvon tämän hyvinvointimme rakentajille. On huolehdittava kyvystämme suoriutua eläkkeistä ja tämä edellyttää eläkkeiden rahastointiasteen nostamista. Samalla on varauduttava palvelutarpeiden kasvamiseen paitsi terveys- niin myös hoivapalveluissa.


    Demokratia ei tavoittele suuria tuloeroja vaan kammoaa suurten tuloerojen yhteiskuntaa. Tuloerojen kasvua vastaan tulee toimia monella rintamalla: tulopolitiikalla, työllisyydestä huolehtimalla, verotuksella ja turvaamalla sosiaaliset tulonsiirrot sairauden, työttömyyden ja eläköitymisen kohdatessa.


    Ehto sille, että voimme toteuttaa tavoitteemme toimivista palveluista ja oikeudenmukaisesta sosiaaliturvasta on yksinkertainen mutta vaativa: on tähdättävä korkeaan työllisyysasteeseen. Ja juuri tässä olemme eniten jäljessä muita pohjoismaista. Suomessa työllisyysaste on 68 prosenttia kun se on Ruotsissa 74 ja Tanskassa 76 prosenttia.

    Meidän on huolehdittava terveestä talouspolitiikasta, yrittäjyydestä, osaamisesta ja kasvun edellytyksistä. Siksi hyvinvointivisiosta puhuttaessa täytyy puhua myös taloudesta ja sanoa, että me huolehdimme yritysten toimintaedellytyksistä. Kun sanomme, että me huolehdimme kilpailukykyisestä yritysverotuksesta meillä on samalla oikeus myös odottaa, että yritykset kantavat oman yhteiskuntavastuunsa: huolehtivat omasta henkilöstöstään nykyistä paremmin, ovat valmiita kehittämään työelämää, jotta ihmiset jaksaisivat siinä pidempään ja tuntisivat itsensä arvostetuksi.


    Vahvempaa talouskasvua pidemmällä tähtäimellä merkitsee se, että pätkätöitä vähennetään ja vaihtuvuus työpaikoilla vähenee. Vahvempaa talouskasvua merkitsee se, että kaikkien osaamista hyödynnetään. Vahvempaa talouskasvua merkitsee se, että naisia ei suljeta työelämän ulkopuolelle, kotityöhön vaan mahdollistetaan molempien sukupuolten tasaveroinen osallistuminen työelämään. On puhuttava työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisen tärkeydestä ja huolehdittava lapsiperheiden toimeentulosta. Siksi on asetettava tavoite, jakaa vanhemmuuden kustannukset tasan eri työnantajien välillä. On asetettava tavoite isien nykyistä pidemmästä omasta isyyslomasta.


    On siis pidettävä huolta siitä, että kaikilla lapsilla on mahdollisuus korkeatasoiseen päivähoitoon ja koulutukseen. Koulun resursseista on huolehdittava. Syrjäytymisen ehkäisy on avainasemassa. Peruskoulun jälkeen joka kymmenes nuori ei löydä paikkaansa jatkokoulutuksessa.


    Yhteiskunta ei voi ottaa kaikkea vastuuta jäseniltään: On siis syytä sanoa, että vanhemmat vastaavat lasten kasvatuksesta ja yhteiskunnan on tässä annettava tukea. Siksi tarvitsemme päiväkodin ja kodin, koulun ja kodin yhteistoimintaa. Jos koulun ja kodin kasvatuspäämäärät ovat ristiriidassa, ovat nuoren maailmankuvan ainekset hukassa.

    "Yhteiskunta ei voi ottaa kaikkea vastuuta jäsenistään".
    Jo amerikoissakin tunnustetaan kansalaisvastuun ottamista yksilötasollakin.

    Vastuunottaminen esim. oman terveyden säilyttämisestä hyviä elämäntapoja noudattamalla
    on omakohtaista vastuunottamista elämästään.

    Hyvä me, suomalaiset!

    Äänestä

  • alkuun .... kirjoitti:

    Kansainväiset vertailut ovat asettaneet meidät kärkijoukkoon: kilpailukyvyssä, innovaatiokyvyssä, koulutuloksissa, tasa-arvossa, korruption vähäisyydessä.


    Vasta ankarien kamppailujen jälkeen toteutunut peruskoulu-uudistus tuo nyt ulkomaisia valtuuskuntia tutustumaan kouluumme: he haluavat tietää, mistä syntyvät maailman parhaat oppimistulokset lukutaidossa ja matematiikassa.







    Suomen pitäisi olla yhdenvertaisten mahdollisuuksien yhteiskunta, jossa lapsille ja nuorille annetaan kasvumahdollisuuksia ja jossa heikommat nostetaan yhteiskunnan toimesta vahvempiensa rinnalle. Se on yhteiskunta, jossa miehet ja naiset osallistuvat tasaveroisesti työelämään ja yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Se on täystyöllisyyden yhteiskunta, joka mahdollistaa korkeatasoiset palvelut ja sosiaaliturvan ja jossa ihmiset ovat osallisia päätöksenteossa. Ja se on yhteiskunta, jossa ihmisillä on vahvat oikeudet mutta myös oma vastuunsa. Se on ulospäin avautuva, suvaitseva yhteiskunta, joka on monin sitein kanssakäymisessä naapuriemme ja koko maailman kanssa.


    Rajojen madaltuminen, globalisaatio ovat asioita, jotka luovat kysyntää maailmanlaajuiselle sosialidemokraattiselle politiikalle. Eliniän kasvu, ikääntyminen on sittenkin myönteinen asia, kunhan varaudumme siihen ajoissa, huolehdimme työllisyysasteen noususta ja teemme oikeudenmukaista politiikkaa sukupolvien välillä.



    Hyvinvointiyhteiskunnan puolustaminen tänään on kykyä sen kehittämiseen, uudistamiseen. Tässä hyvinvointiyhteiskunnan talonrakennuksessa ei riitä vain uusien elintasosiipien rakentaminen vaan täytyy katsoa myös vanhan talon piirustuksia ja huonejärjestelyjä. Siksi meidän täytyy olla kykeneviä puhumaan paitsi suurista tavoitteista ja visioista myös aivan käytännöllisistä asioista – pienistä ja suurista askelista kuntien yhteistoiminnassa, terveydenhoidon uudistuksista tai neuvolatoiminnan kehittämisestä sekä asunto- ja asuinympäristökysymyksestä. Luonnon ja ympäristön luovuttaminen seuraavalle sukupolvelle korkealaatuisena on yksi hyvinvoinnin keskeinen tekijä.


    Pohjoismainen hyvinvointimalli on lähtökohdiltaan kestävä . Siihen kuuluvat korkeatasoiset julkiset palvelut, oikeudenmukainen sosiaaliturva, tasainen tulonjako ja korkea työllisyys.





    Julkisten palveluiden tulee olla kaikkien palveluja .





    Päivähoidossa olemme maailman kärkeä, ehkäpä ykkösiä. Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan arvon huomaa suomalainen insinööri tai tutkija muuttaessaan Lontooseen. Päivähoitopaikka ei järjesty puhelinsoitolla kunnantoimistoon. Yksityisiltä markkinoilta on haettava kalliita hoitoratkaisuja. joiden laadusta on vaikea valittaa. Tässä vertailussa suomalaiselle verotukselle tulee katetta.



    Terveydenhoidon ohella suuria haasteita on ikäihmisten palveluissa. Ensi vuosikymmenellä eläkkeellä olijoiden määrä kasvaa kolmellasadallatuhannella. Meidän on osoitettava, että yhteiskunta antaa arvon tämän hyvinvointimme rakentajille. On huolehdittava kyvystämme suoriutua eläkkeistä ja tämä edellyttää eläkkeiden rahastointiasteen nostamista. Samalla on varauduttava palvelutarpeiden kasvamiseen paitsi terveys- niin myös hoivapalveluissa.


    Demokratia ei tavoittele suuria tuloeroja vaan kammoaa suurten tuloerojen yhteiskuntaa. Tuloerojen kasvua vastaan tulee toimia monella rintamalla: tulopolitiikalla, työllisyydestä huolehtimalla, verotuksella ja turvaamalla sosiaaliset tulonsiirrot sairauden, työttömyyden ja eläköitymisen kohdatessa.


    Ehto sille, että voimme toteuttaa tavoitteemme toimivista palveluista ja oikeudenmukaisesta sosiaaliturvasta on yksinkertainen mutta vaativa: on tähdättävä korkeaan työllisyysasteeseen. Ja juuri tässä olemme eniten jäljessä muita pohjoismaista. Suomessa työllisyysaste on 68 prosenttia kun se on Ruotsissa 74 ja Tanskassa 76 prosenttia.

    Meidän on huolehdittava terveestä talouspolitiikasta, yrittäjyydestä, osaamisesta ja kasvun edellytyksistä. Siksi hyvinvointivisiosta puhuttaessa täytyy puhua myös taloudesta ja sanoa, että me huolehdimme yritysten toimintaedellytyksistä. Kun sanomme, että me huolehdimme kilpailukykyisestä yritysverotuksesta meillä on samalla oikeus myös odottaa, että yritykset kantavat oman yhteiskuntavastuunsa: huolehtivat omasta henkilöstöstään nykyistä paremmin, ovat valmiita kehittämään työelämää, jotta ihmiset jaksaisivat siinä pidempään ja tuntisivat itsensä arvostetuksi.


    Vahvempaa talouskasvua pidemmällä tähtäimellä merkitsee se, että pätkätöitä vähennetään ja vaihtuvuus työpaikoilla vähenee. Vahvempaa talouskasvua merkitsee se, että kaikkien osaamista hyödynnetään. Vahvempaa talouskasvua merkitsee se, että naisia ei suljeta työelämän ulkopuolelle, kotityöhön vaan mahdollistetaan molempien sukupuolten tasaveroinen osallistuminen työelämään. On puhuttava työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisen tärkeydestä ja huolehdittava lapsiperheiden toimeentulosta. Siksi on asetettava tavoite, jakaa vanhemmuuden kustannukset tasan eri työnantajien välillä. On asetettava tavoite isien nykyistä pidemmästä omasta isyyslomasta.


    On siis pidettävä huolta siitä, että kaikilla lapsilla on mahdollisuus korkeatasoiseen päivähoitoon ja koulutukseen. Koulun resursseista on huolehdittava. Syrjäytymisen ehkäisy on avainasemassa. Peruskoulun jälkeen joka kymmenes nuori ei löydä paikkaansa jatkokoulutuksessa.


    Yhteiskunta ei voi ottaa kaikkea vastuuta jäseniltään: On siis syytä sanoa, että vanhemmat vastaavat lasten kasvatuksesta ja yhteiskunnan on tässä annettava tukea. Siksi tarvitsemme päiväkodin ja kodin, koulun ja kodin yhteistoimintaa. Jos koulun ja kodin kasvatuspäämäärät ovat ristiriidassa, ovat nuoren maailmankuvan ainekset hukassa.

    vain yhteen kohtaan eli vanhusten hoitoon, koska se on omaa alaani. Sitä ollaan romuttamassa ainakin kotikaupungissani Helsingissä. Täällä aiotaan lakkauttaa vanhustenhoitolaitoksia, vaikka niihin jonottaa satoja ihmisiä, jotka eivät pärjää edes maksimaalisella kotihoidolla omassa kodissaan.

    Äänestä

  • suvaitsevaisuudesta ... kirjoitti:

    MITÄ ON SUVAITSEVAISUUS?

    Suvaitsevuus on aktiivista tasa-arvoisuuden ja oikeudenmukaisuuden puolustamista rasismia, sotia ja väkivaltaa vastaan. Suvaitsevaisuus ja erilaisuuden hyväksyminen on välttämätöntä sekä sivistyneen yhteiskunnan olemassaolon että viime kädessä ihmiskunnan säilymisen kannalta, sillä nykyään kohtaamme erilaisuutta yhä useammin ja yhä useammasta syystä.
    Suvaitsevaisuuteen kasvattaminen on yhteydessä yhteiskunnassa vallitsevaan ilmapiiriin. Sosiaalisesti suopea, vapaamielinen ilmapiiri heijastuu kasvatukseen ja opettajan käyttäytymiseen. Suvaitsevaisuuskasvatuksella pyritään kehittämään ihmisen kykyä ulottaa ihmisarvoa kunnioittava, hyväksyvä asennoituminen myös siihen, mikä on erilaista. Siinä korostetaan ihmisten samanlaisuutta ulkoisista erilaisuuksista huolimatta. Jo yksistään sellaiset kontaktit, jotka antavat tietoa ja saavat aikaan tuttavuuden, lisäävät oikeampia uskomuksia kohderyhmästä (eri kulttuurit) ja siksi vähentävät ennakkoluuloisuutta.

    näitähän saa klikkailemalla tuosta vaan.. kyllä nykylasten esseet ovat sitten helppoja..

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Suvaitsevaisuus

    Äänestä

  • sjuksjöterska kirjoitti:

    vain yhteen kohtaan eli vanhusten hoitoon, koska se on omaa alaani. Sitä ollaan romuttamassa ainakin kotikaupungissani Helsingissä. Täällä aiotaan lakkauttaa vanhustenhoitolaitoksia, vaikka niihin jonottaa satoja ihmisiä, jotka eivät pärjää edes maksimaalisella kotihoidolla omassa kodissaan.

    Kuuntelin huuli pyöreänä v.2005 kesällä YLE- Radio 1 jonkin tulevaisuustutkijan
    suuntaviivoja tulevaisuudestamme 30v. aikajänteellä.

    Se korutont ol kertomaa! Tutkija uskoi yhteiskunnallisen eriarvoisuuden lisääntyvän.

    Käytännössä Suomikaan, globalisaation myllerryksessä ei pysty turvaamaan
    kansalaistensa fyysistä enempää kuin henkistäkään hyvinvointia.

    Palstalla itketään tämän olevan nykyisen presidenttimme syytä. Arvio on väärä!

    Vaikka arkkienkeli Gabriel olis pressana, vinosuuntaumaa on vaikea katkaista.

    Uskon tutkijan visioon; hyvinvointiyhteiskunta käsitteenä kokee lisääntyvää inflaatiota.
    c.c

    Äänestä

  • puolustaminen. kirjoitti:

    Mitä on tosi paikan tullen tämä hyvinvointiyhteiskunnan puolustaminen ihan noin niinkuin käytänössä.
    Mitä on suvaitsevaisuus ja mitä siis pitää suvaita ja miksi?
    Mitä kaikkea sisältyy kansainväliseen avautumiseen?

    Hyvinvointiyhteiskunnan puolustaminen on vain puhehuumetta kansalle. Tositekoja saa hakea. Yritykset pistävät työntekijöitä ulos, yrityksiä siirtyy ulkomaille, kouluja lakkautetaan, ihmiset palavat loppuun jne.
    Pitää suvaita noita lesboja ja homoja -vähemmistöä jolle pitäisi antaa kaikki mitä ne haluaa.
    Kansainvälisesti Suomi on mennyt kiinni, tuumi ruotsalainen asiantuntija Aamu-Tv:ssä perjantaina. Suomen ulkopolitiikan hoito ei näy kansaivälisesti missään. Näin kävi Ahtisaaren kauden jälkeen.
    Eli paljon puhetta, mutta tuloksia joko ei ole tai seuraukset ovat Suomelle haitallisia.
    Mitä pitäisi tehdä? Olen tosi huolissani.

    Äänestä

  • alkuun .... kirjoitti:

    Kansainväiset vertailut ovat asettaneet meidät kärkijoukkoon: kilpailukyvyssä, innovaatiokyvyssä, koulutuloksissa, tasa-arvossa, korruption vähäisyydessä.


    Vasta ankarien kamppailujen jälkeen toteutunut peruskoulu-uudistus tuo nyt ulkomaisia valtuuskuntia tutustumaan kouluumme: he haluavat tietää, mistä syntyvät maailman parhaat oppimistulokset lukutaidossa ja matematiikassa.







    Suomen pitäisi olla yhdenvertaisten mahdollisuuksien yhteiskunta, jossa lapsille ja nuorille annetaan kasvumahdollisuuksia ja jossa heikommat nostetaan yhteiskunnan toimesta vahvempiensa rinnalle. Se on yhteiskunta, jossa miehet ja naiset osallistuvat tasaveroisesti työelämään ja yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Se on täystyöllisyyden yhteiskunta, joka mahdollistaa korkeatasoiset palvelut ja sosiaaliturvan ja jossa ihmiset ovat osallisia päätöksenteossa. Ja se on yhteiskunta, jossa ihmisillä on vahvat oikeudet mutta myös oma vastuunsa. Se on ulospäin avautuva, suvaitseva yhteiskunta, joka on monin sitein kanssakäymisessä naapuriemme ja koko maailman kanssa.


    Rajojen madaltuminen, globalisaatio ovat asioita, jotka luovat kysyntää maailmanlaajuiselle sosialidemokraattiselle politiikalle. Eliniän kasvu, ikääntyminen on sittenkin myönteinen asia, kunhan varaudumme siihen ajoissa, huolehdimme työllisyysasteen noususta ja teemme oikeudenmukaista politiikkaa sukupolvien välillä.



    Hyvinvointiyhteiskunnan puolustaminen tänään on kykyä sen kehittämiseen, uudistamiseen. Tässä hyvinvointiyhteiskunnan talonrakennuksessa ei riitä vain uusien elintasosiipien rakentaminen vaan täytyy katsoa myös vanhan talon piirustuksia ja huonejärjestelyjä. Siksi meidän täytyy olla kykeneviä puhumaan paitsi suurista tavoitteista ja visioista myös aivan käytännöllisistä asioista – pienistä ja suurista askelista kuntien yhteistoiminnassa, terveydenhoidon uudistuksista tai neuvolatoiminnan kehittämisestä sekä asunto- ja asuinympäristökysymyksestä. Luonnon ja ympäristön luovuttaminen seuraavalle sukupolvelle korkealaatuisena on yksi hyvinvoinnin keskeinen tekijä.


    Pohjoismainen hyvinvointimalli on lähtökohdiltaan kestävä . Siihen kuuluvat korkeatasoiset julkiset palvelut, oikeudenmukainen sosiaaliturva, tasainen tulonjako ja korkea työllisyys.





    Julkisten palveluiden tulee olla kaikkien palveluja .





    Päivähoidossa olemme maailman kärkeä, ehkäpä ykkösiä. Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan arvon huomaa suomalainen insinööri tai tutkija muuttaessaan Lontooseen. Päivähoitopaikka ei järjesty puhelinsoitolla kunnantoimistoon. Yksityisiltä markkinoilta on haettava kalliita hoitoratkaisuja. joiden laadusta on vaikea valittaa. Tässä vertailussa suomalaiselle verotukselle tulee katetta.



    Terveydenhoidon ohella suuria haasteita on ikäihmisten palveluissa. Ensi vuosikymmenellä eläkkeellä olijoiden määrä kasvaa kolmellasadallatuhannella. Meidän on osoitettava, että yhteiskunta antaa arvon tämän hyvinvointimme rakentajille. On huolehdittava kyvystämme suoriutua eläkkeistä ja tämä edellyttää eläkkeiden rahastointiasteen nostamista. Samalla on varauduttava palvelutarpeiden kasvamiseen paitsi terveys- niin myös hoivapalveluissa.


    Demokratia ei tavoittele suuria tuloeroja vaan kammoaa suurten tuloerojen yhteiskuntaa. Tuloerojen kasvua vastaan tulee toimia monella rintamalla: tulopolitiikalla, työllisyydestä huolehtimalla, verotuksella ja turvaamalla sosiaaliset tulonsiirrot sairauden, työttömyyden ja eläköitymisen kohdatessa.


    Ehto sille, että voimme toteuttaa tavoitteemme toimivista palveluista ja oikeudenmukaisesta sosiaaliturvasta on yksinkertainen mutta vaativa: on tähdättävä korkeaan työllisyysasteeseen. Ja juuri tässä olemme eniten jäljessä muita pohjoismaista. Suomessa työllisyysaste on 68 prosenttia kun se on Ruotsissa 74 ja Tanskassa 76 prosenttia.

    Meidän on huolehdittava terveestä talouspolitiikasta, yrittäjyydestä, osaamisesta ja kasvun edellytyksistä. Siksi hyvinvointivisiosta puhuttaessa täytyy puhua myös taloudesta ja sanoa, että me huolehdimme yritysten toimintaedellytyksistä. Kun sanomme, että me huolehdimme kilpailukykyisestä yritysverotuksesta meillä on samalla oikeus myös odottaa, että yritykset kantavat oman yhteiskuntavastuunsa: huolehtivat omasta henkilöstöstään nykyistä paremmin, ovat valmiita kehittämään työelämää, jotta ihmiset jaksaisivat siinä pidempään ja tuntisivat itsensä arvostetuksi.


    Vahvempaa talouskasvua pidemmällä tähtäimellä merkitsee se, että pätkätöitä vähennetään ja vaihtuvuus työpaikoilla vähenee. Vahvempaa talouskasvua merkitsee se, että kaikkien osaamista hyödynnetään. Vahvempaa talouskasvua merkitsee se, että naisia ei suljeta työelämän ulkopuolelle, kotityöhön vaan mahdollistetaan molempien sukupuolten tasaveroinen osallistuminen työelämään. On puhuttava työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisen tärkeydestä ja huolehdittava lapsiperheiden toimeentulosta. Siksi on asetettava tavoite, jakaa vanhemmuuden kustannukset tasan eri työnantajien välillä. On asetettava tavoite isien nykyistä pidemmästä omasta isyyslomasta.


    On siis pidettävä huolta siitä, että kaikilla lapsilla on mahdollisuus korkeatasoiseen päivähoitoon ja koulutukseen. Koulun resursseista on huolehdittava. Syrjäytymisen ehkäisy on avainasemassa. Peruskoulun jälkeen joka kymmenes nuori ei löydä paikkaansa jatkokoulutuksessa.


    Yhteiskunta ei voi ottaa kaikkea vastuuta jäseniltään: On siis syytä sanoa, että vanhemmat vastaavat lasten kasvatuksesta ja yhteiskunnan on tässä annettava tukea. Siksi tarvitsemme päiväkodin ja kodin, koulun ja kodin yhteistoimintaa. Jos koulun ja kodin kasvatuspäämäärät ovat ristiriidassa, ovat nuoren maailmankuvan ainekset hukassa.

    Opettajien loppuunpalaminen on tosiasia. Oppilaat ovat tulleet rauhattomammiksi ja keskittymiskyvyttömiksi. Koulunkäyntiavustajia koulutetaan solkenaan näille häiriköille. Opettajien työhön on tullut tulosvastuullisuus, jotta tiedetään mitä palkkaa kannattaa maksaa. Alytöntä. olen kuullut että sadat ja sadat opet harkitsevat uranvaihtoa, kun eivät enää jaksa. Eikä tilannetta helpota yhtään vaativat ja ymmärtämättömät vanhemmat. Onneksi olen siitä ruletista ulkona, en menisi mistään hinnasta.
    Ja Suomen ulkopolitiikka! Se on näkymätöntä ja väritöntä ja maallemme haitallista, sanoi asiantuntija Aamu-Tv:ssä.

    Äänestä

  • alkuun .... kirjoitti:

    Kansainväiset vertailut ovat asettaneet meidät kärkijoukkoon: kilpailukyvyssä, innovaatiokyvyssä, koulutuloksissa, tasa-arvossa, korruption vähäisyydessä.


    Vasta ankarien kamppailujen jälkeen toteutunut peruskoulu-uudistus tuo nyt ulkomaisia valtuuskuntia tutustumaan kouluumme: he haluavat tietää, mistä syntyvät maailman parhaat oppimistulokset lukutaidossa ja matematiikassa.







    Suomen pitäisi olla yhdenvertaisten mahdollisuuksien yhteiskunta, jossa lapsille ja nuorille annetaan kasvumahdollisuuksia ja jossa heikommat nostetaan yhteiskunnan toimesta vahvempiensa rinnalle. Se on yhteiskunta, jossa miehet ja naiset osallistuvat tasaveroisesti työelämään ja yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Se on täystyöllisyyden yhteiskunta, joka mahdollistaa korkeatasoiset palvelut ja sosiaaliturvan ja jossa ihmiset ovat osallisia päätöksenteossa. Ja se on yhteiskunta, jossa ihmisillä on vahvat oikeudet mutta myös oma vastuunsa. Se on ulospäin avautuva, suvaitseva yhteiskunta, joka on monin sitein kanssakäymisessä naapuriemme ja koko maailman kanssa.


    Rajojen madaltuminen, globalisaatio ovat asioita, jotka luovat kysyntää maailmanlaajuiselle sosialidemokraattiselle politiikalle. Eliniän kasvu, ikääntyminen on sittenkin myönteinen asia, kunhan varaudumme siihen ajoissa, huolehdimme työllisyysasteen noususta ja teemme oikeudenmukaista politiikkaa sukupolvien välillä.



    Hyvinvointiyhteiskunnan puolustaminen tänään on kykyä sen kehittämiseen, uudistamiseen. Tässä hyvinvointiyhteiskunnan talonrakennuksessa ei riitä vain uusien elintasosiipien rakentaminen vaan täytyy katsoa myös vanhan talon piirustuksia ja huonejärjestelyjä. Siksi meidän täytyy olla kykeneviä puhumaan paitsi suurista tavoitteista ja visioista myös aivan käytännöllisistä asioista – pienistä ja suurista askelista kuntien yhteistoiminnassa, terveydenhoidon uudistuksista tai neuvolatoiminnan kehittämisestä sekä asunto- ja asuinympäristökysymyksestä. Luonnon ja ympäristön luovuttaminen seuraavalle sukupolvelle korkealaatuisena on yksi hyvinvoinnin keskeinen tekijä.


    Pohjoismainen hyvinvointimalli on lähtökohdiltaan kestävä . Siihen kuuluvat korkeatasoiset julkiset palvelut, oikeudenmukainen sosiaaliturva, tasainen tulonjako ja korkea työllisyys.





    Julkisten palveluiden tulee olla kaikkien palveluja .





    Päivähoidossa olemme maailman kärkeä, ehkäpä ykkösiä. Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan arvon huomaa suomalainen insinööri tai tutkija muuttaessaan Lontooseen. Päivähoitopaikka ei järjesty puhelinsoitolla kunnantoimistoon. Yksityisiltä markkinoilta on haettava kalliita hoitoratkaisuja. joiden laadusta on vaikea valittaa. Tässä vertailussa suomalaiselle verotukselle tulee katetta.



    Terveydenhoidon ohella suuria haasteita on ikäihmisten palveluissa. Ensi vuosikymmenellä eläkkeellä olijoiden määrä kasvaa kolmellasadallatuhannella. Meidän on osoitettava, että yhteiskunta antaa arvon tämän hyvinvointimme rakentajille. On huolehdittava kyvystämme suoriutua eläkkeistä ja tämä edellyttää eläkkeiden rahastointiasteen nostamista. Samalla on varauduttava palvelutarpeiden kasvamiseen paitsi terveys- niin myös hoivapalveluissa.


    Demokratia ei tavoittele suuria tuloeroja vaan kammoaa suurten tuloerojen yhteiskuntaa. Tuloerojen kasvua vastaan tulee toimia monella rintamalla: tulopolitiikalla, työllisyydestä huolehtimalla, verotuksella ja turvaamalla sosiaaliset tulonsiirrot sairauden, työttömyyden ja eläköitymisen kohdatessa.


    Ehto sille, että voimme toteuttaa tavoitteemme toimivista palveluista ja oikeudenmukaisesta sosiaaliturvasta on yksinkertainen mutta vaativa: on tähdättävä korkeaan työllisyysasteeseen. Ja juuri tässä olemme eniten jäljessä muita pohjoismaista. Suomessa työllisyysaste on 68 prosenttia kun se on Ruotsissa 74 ja Tanskassa 76 prosenttia.

    Meidän on huolehdittava terveestä talouspolitiikasta, yrittäjyydestä, osaamisesta ja kasvun edellytyksistä. Siksi hyvinvointivisiosta puhuttaessa täytyy puhua myös taloudesta ja sanoa, että me huolehdimme yritysten toimintaedellytyksistä. Kun sanomme, että me huolehdimme kilpailukykyisestä yritysverotuksesta meillä on samalla oikeus myös odottaa, että yritykset kantavat oman yhteiskuntavastuunsa: huolehtivat omasta henkilöstöstään nykyistä paremmin, ovat valmiita kehittämään työelämää, jotta ihmiset jaksaisivat siinä pidempään ja tuntisivat itsensä arvostetuksi.


    Vahvempaa talouskasvua pidemmällä tähtäimellä merkitsee se, että pätkätöitä vähennetään ja vaihtuvuus työpaikoilla vähenee. Vahvempaa talouskasvua merkitsee se, että kaikkien osaamista hyödynnetään. Vahvempaa talouskasvua merkitsee se, että naisia ei suljeta työelämän ulkopuolelle, kotityöhön vaan mahdollistetaan molempien sukupuolten tasaveroinen osallistuminen työelämään. On puhuttava työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisen tärkeydestä ja huolehdittava lapsiperheiden toimeentulosta. Siksi on asetettava tavoite, jakaa vanhemmuuden kustannukset tasan eri työnantajien välillä. On asetettava tavoite isien nykyistä pidemmästä omasta isyyslomasta.


    On siis pidettävä huolta siitä, että kaikilla lapsilla on mahdollisuus korkeatasoiseen päivähoitoon ja koulutukseen. Koulun resursseista on huolehdittava. Syrjäytymisen ehkäisy on avainasemassa. Peruskoulun jälkeen joka kymmenes nuori ei löydä paikkaansa jatkokoulutuksessa.


    Yhteiskunta ei voi ottaa kaikkea vastuuta jäseniltään: On siis syytä sanoa, että vanhemmat vastaavat lasten kasvatuksesta ja yhteiskunnan on tässä annettava tukea. Siksi tarvitsemme päiväkodin ja kodin, koulun ja kodin yhteistoimintaa. Jos koulun ja kodin kasvatuspäämäärät ovat ristiriidassa, ovat nuoren maailmankuvan ainekset hukassa.

    Nostetaanko heikommat lapset vahvempien tasolle mm. pieniä kouluja lakkauttamalla ja lapsien keräämisellä suuriin yksiköihin, missä ei ole hyvä kenelläkään? Mitä kertoo lasten ja nuorten yhä kasvavat mielenterveyspalvelutarpeiden kasvuluvut?? Kuka välittää? Ei kohta ainakaan kukaan koulussa jaksa eikä huomaa suuren porukan keskellä.
    Ei pitäisi kirjottaa pöydän takaa, vaan mennä katsomaan paikan päälle ja kuunnella opettajia.

    Äänestä

  • sjuksjöterska kirjoitti:

    vain yhteen kohtaan eli vanhusten hoitoon, koska se on omaa alaani. Sitä ollaan romuttamassa ainakin kotikaupungissani Helsingissä. Täällä aiotaan lakkauttaa vanhustenhoitolaitoksia, vaikka niihin jonottaa satoja ihmisiä, jotka eivät pärjää edes maksimaalisella kotihoidolla omassa kodissaan.

    on mummolta ja vaarilta ohi, niin siitä vaan homeisiin laitoksiin, joita sitten vauhdilla rapautetaan.
    Mummoa hoitaa muslimi, jonka puhetta mummo ei ymmärrä ja vaari vaiennetaan pillereillä ja hoitajat nääntyy työtaakan alle ja kituu ala-arvoisen pienellä palkalla. Lisäksi mummon ja vaarin kaukana toisella paikkakunnalla työttöminä olevilla jälkeläisillä ei ole rahaa käydä vanhuksia katsomassa, vaikka halua ja tarvetta olisi. Tämäkö on sitä hyvinvointia?

    Äänestä

  • peruskoulu-uudistukselle kirjoitti:

    Opettajien loppuunpalaminen on tosiasia. Oppilaat ovat tulleet rauhattomammiksi ja keskittymiskyvyttömiksi. Koulunkäyntiavustajia koulutetaan solkenaan näille häiriköille. Opettajien työhön on tullut tulosvastuullisuus, jotta tiedetään mitä palkkaa kannattaa maksaa. Alytöntä. olen kuullut että sadat ja sadat opet harkitsevat uranvaihtoa, kun eivät enää jaksa. Eikä tilannetta helpota yhtään vaativat ja ymmärtämättömät vanhemmat. Onneksi olen siitä ruletista ulkona, en menisi mistään hinnasta.
    Ja Suomen ulkopolitiikka! Se on näkymätöntä ja väritöntä ja maallemme haitallista, sanoi asiantuntija Aamu-Tv:ssä.

    ikkunoista sisään ja hyppää kesken tunnin ulos ja luokassa käy kiehunta ja kihinä, niin siinänäkö se on se peruskoulun autuus?
    Heikomman lenkin mukaan mennään...

    Äänestä

  • suvaitsevaisuudesta ... kirjoitti:

    MITÄ ON SUVAITSEVAISUUS?

    Suvaitsevuus on aktiivista tasa-arvoisuuden ja oikeudenmukaisuuden puolustamista rasismia, sotia ja väkivaltaa vastaan. Suvaitsevaisuus ja erilaisuuden hyväksyminen on välttämätöntä sekä sivistyneen yhteiskunnan olemassaolon että viime kädessä ihmiskunnan säilymisen kannalta, sillä nykyään kohtaamme erilaisuutta yhä useammin ja yhä useammasta syystä.
    Suvaitsevaisuuteen kasvattaminen on yhteydessä yhteiskunnassa vallitsevaan ilmapiiriin. Sosiaalisesti suopea, vapaamielinen ilmapiiri heijastuu kasvatukseen ja opettajan käyttäytymiseen. Suvaitsevaisuuskasvatuksella pyritään kehittämään ihmisen kykyä ulottaa ihmisarvoa kunnioittava, hyväksyvä asennoituminen myös siihen, mikä on erilaista. Siinä korostetaan ihmisten samanlaisuutta ulkoisista erilaisuuksista huolimatta. Jo yksistään sellaiset kontaktit, jotka antavat tietoa ja saavat aikaan tuttavuuden, lisäävät oikeampia uskomuksia kohderyhmästä (eri kulttuurit) ja siksi vähentävät ennakkoluuloisuutta.

    tietynlaista aktivismia?

    Äänestä

  • alkuun .... kirjoitti:

    Kansainväiset vertailut ovat asettaneet meidät kärkijoukkoon: kilpailukyvyssä, innovaatiokyvyssä, koulutuloksissa, tasa-arvossa, korruption vähäisyydessä.


    Vasta ankarien kamppailujen jälkeen toteutunut peruskoulu-uudistus tuo nyt ulkomaisia valtuuskuntia tutustumaan kouluumme: he haluavat tietää, mistä syntyvät maailman parhaat oppimistulokset lukutaidossa ja matematiikassa.







    Suomen pitäisi olla yhdenvertaisten mahdollisuuksien yhteiskunta, jossa lapsille ja nuorille annetaan kasvumahdollisuuksia ja jossa heikommat nostetaan yhteiskunnan toimesta vahvempiensa rinnalle. Se on yhteiskunta, jossa miehet ja naiset osallistuvat tasaveroisesti työelämään ja yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Se on täystyöllisyyden yhteiskunta, joka mahdollistaa korkeatasoiset palvelut ja sosiaaliturvan ja jossa ihmiset ovat osallisia päätöksenteossa. Ja se on yhteiskunta, jossa ihmisillä on vahvat oikeudet mutta myös oma vastuunsa. Se on ulospäin avautuva, suvaitseva yhteiskunta, joka on monin sitein kanssakäymisessä naapuriemme ja koko maailman kanssa.


    Rajojen madaltuminen, globalisaatio ovat asioita, jotka luovat kysyntää maailmanlaajuiselle sosialidemokraattiselle politiikalle. Eliniän kasvu, ikääntyminen on sittenkin myönteinen asia, kunhan varaudumme siihen ajoissa, huolehdimme työllisyysasteen noususta ja teemme oikeudenmukaista politiikkaa sukupolvien välillä.



    Hyvinvointiyhteiskunnan puolustaminen tänään on kykyä sen kehittämiseen, uudistamiseen. Tässä hyvinvointiyhteiskunnan talonrakennuksessa ei riitä vain uusien elintasosiipien rakentaminen vaan täytyy katsoa myös vanhan talon piirustuksia ja huonejärjestelyjä. Siksi meidän täytyy olla kykeneviä puhumaan paitsi suurista tavoitteista ja visioista myös aivan käytännöllisistä asioista – pienistä ja suurista askelista kuntien yhteistoiminnassa, terveydenhoidon uudistuksista tai neuvolatoiminnan kehittämisestä sekä asunto- ja asuinympäristökysymyksestä. Luonnon ja ympäristön luovuttaminen seuraavalle sukupolvelle korkealaatuisena on yksi hyvinvoinnin keskeinen tekijä.


    Pohjoismainen hyvinvointimalli on lähtökohdiltaan kestävä . Siihen kuuluvat korkeatasoiset julkiset palvelut, oikeudenmukainen sosiaaliturva, tasainen tulonjako ja korkea työllisyys.





    Julkisten palveluiden tulee olla kaikkien palveluja .





    Päivähoidossa olemme maailman kärkeä, ehkäpä ykkösiä. Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan arvon huomaa suomalainen insinööri tai tutkija muuttaessaan Lontooseen. Päivähoitopaikka ei järjesty puhelinsoitolla kunnantoimistoon. Yksityisiltä markkinoilta on haettava kalliita hoitoratkaisuja. joiden laadusta on vaikea valittaa. Tässä vertailussa suomalaiselle verotukselle tulee katetta.



    Terveydenhoidon ohella suuria haasteita on ikäihmisten palveluissa. Ensi vuosikymmenellä eläkkeellä olijoiden määrä kasvaa kolmellasadallatuhannella. Meidän on osoitettava, että yhteiskunta antaa arvon tämän hyvinvointimme rakentajille. On huolehdittava kyvystämme suoriutua eläkkeistä ja tämä edellyttää eläkkeiden rahastointiasteen nostamista. Samalla on varauduttava palvelutarpeiden kasvamiseen paitsi terveys- niin myös hoivapalveluissa.


    Demokratia ei tavoittele suuria tuloeroja vaan kammoaa suurten tuloerojen yhteiskuntaa. Tuloerojen kasvua vastaan tulee toimia monella rintamalla: tulopolitiikalla, työllisyydestä huolehtimalla, verotuksella ja turvaamalla sosiaaliset tulonsiirrot sairauden, työttömyyden ja eläköitymisen kohdatessa.


    Ehto sille, että voimme toteuttaa tavoitteemme toimivista palveluista ja oikeudenmukaisesta sosiaaliturvasta on yksinkertainen mutta vaativa: on tähdättävä korkeaan työllisyysasteeseen. Ja juuri tässä olemme eniten jäljessä muita pohjoismaista. Suomessa työllisyysaste on 68 prosenttia kun se on Ruotsissa 74 ja Tanskassa 76 prosenttia.

    Meidän on huolehdittava terveestä talouspolitiikasta, yrittäjyydestä, osaamisesta ja kasvun edellytyksistä. Siksi hyvinvointivisiosta puhuttaessa täytyy puhua myös taloudesta ja sanoa, että me huolehdimme yritysten toimintaedellytyksistä. Kun sanomme, että me huolehdimme kilpailukykyisestä yritysverotuksesta meillä on samalla oikeus myös odottaa, että yritykset kantavat oman yhteiskuntavastuunsa: huolehtivat omasta henkilöstöstään nykyistä paremmin, ovat valmiita kehittämään työelämää, jotta ihmiset jaksaisivat siinä pidempään ja tuntisivat itsensä arvostetuksi.


    Vahvempaa talouskasvua pidemmällä tähtäimellä merkitsee se, että pätkätöitä vähennetään ja vaihtuvuus työpaikoilla vähenee. Vahvempaa talouskasvua merkitsee se, että kaikkien osaamista hyödynnetään. Vahvempaa talouskasvua merkitsee se, että naisia ei suljeta työelämän ulkopuolelle, kotityöhön vaan mahdollistetaan molempien sukupuolten tasaveroinen osallistuminen työelämään. On puhuttava työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisen tärkeydestä ja huolehdittava lapsiperheiden toimeentulosta. Siksi on asetettava tavoite, jakaa vanhemmuuden kustannukset tasan eri työnantajien välillä. On asetettava tavoite isien nykyistä pidemmästä omasta isyyslomasta.


    On siis pidettävä huolta siitä, että kaikilla lapsilla on mahdollisuus korkeatasoiseen päivähoitoon ja koulutukseen. Koulun resursseista on huolehdittava. Syrjäytymisen ehkäisy on avainasemassa. Peruskoulun jälkeen joka kymmenes nuori ei löydä paikkaansa jatkokoulutuksessa.


    Yhteiskunta ei voi ottaa kaikkea vastuuta jäseniltään: On siis syytä sanoa, että vanhemmat vastaavat lasten kasvatuksesta ja yhteiskunnan on tässä annettava tukea. Siksi tarvitsemme päiväkodin ja kodin, koulun ja kodin yhteistoimintaa. Jos koulun ja kodin kasvatuspäämäärät ovat ristiriidassa, ovat nuoren maailmankuvan ainekset hukassa.

    miten niitä toteutetaan?

    Äänestä

Seisoo jo kun edes ajattelen. Onhan hän saanut jo Erkki Tuomiojaa ja Tohtori Arajärveä. Tekisi mieli saada häneltä!

Äänestä
  • Vetele tumppuun, kuten tavallisestikin!

    Äänestä

  • poikapaha kirjoitti:

    Vetele tumppuun, kuten tavallisestikin!

    ja kaikkea. Missä se työllisyys sitten on, yt:t lisääntyy ja väkeä pellolle koko ajan. Ei mene läpi!
    MAAILMANLAAJUINEN SOSIAALIDEMOKRAATTINEN POLITIIKKA:
    siinä se vaarallisuus piilee, ennen se oli NL-kommunismi, nyt sama paska on paketoitu uuteen pakettiin ja tarjoillaan UUTENA MAAILMANJÄRJESTYKSENÄ, jos menis paremmin läpi ja kansankusetus etenisi edelleen niin hyvin ja huopatossusillaan, ettei edes huomata mitä on tekeillä ja jo tehty. Voi tyhmäntyperää maailmaa!
    "Suomi liittyi rauhanomaisesti Venäjään"........

    Äänestä

Halosen inhoama presidentinvirka ponnistuslautana YK-tehtäviin

”On vaikea ymmärtää, miksi hän haluaa vielä toiselle kaudelle, kun hän vihaa presidentin viran hoitoon liittyviä muodollisuuksia.” - Halosen ex-alainen

Suuren suomalaisen maailmanparannushankkeen, miljoonia euroja maksaneen Helsinki-prosessin piti olla matkalippu maailmankuuluisuuteen – lopulta se tussahti suutarina Halosen syliin – se ei taannut tietä korkeaan YK-virkaan, on siis pakko jatkaa siistissä sisätyössä".

http://www.vapaasana.net/sisalto.php3?label=artikkeli&i d=540

Äänestä

on parasta että parasta ennen päiväys on jo aikoja sitten ollut.

Äänestä

keksiä jotain, mutta ei onnistu.

Äänestä

Ketjusta on poistettu 5 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


PARASTA ? kirjoitti:

Minusta hänellä on aika hyvät sääret ... ihan totta , ja ihana hymykuoppa !!!

Koittakaa joskus te muutkin edes vaihteen vuoksi keksiä jotain hyvääkin hänestä !!!

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu