Minua on härnätty, kiusattu, olen nolannut itseni koulussa muutaman kerran tällä viikolla. En jaksa luokka"tovereitani", ennen olivat ihan hyviä tyypejä ja nyt kusipäitä minua kohtaan. Olen täynnä koko sontaa, en jaksa enää.
Mietin juuri, otanko ensiviikolla puukon, pesismailan tai muun välineen kiusaajiani varten? Mieleni tekisi antaa kaikille nyrkkiä naamaan, mutta en vain pysty siihen. En muuhunkaan satuttamiseen. Puhe ei auta kusipäille, eikä mikään muukaan.
Ostetaan haulikko, mielellään puoliautomaatti jotta kerkeän ampumaan kiusaajani ennenkuin muut tulevat päälle. Myös panoksia REILUSTI.
En jaksa...
Mietin juuri, otanko ensiviikolla puukon, pesismailan tai muun välineen kiusaajiani varten? Mieleni tekisi antaa kaikille nyrkkiä naamaan, mutta en vain pysty siihen. En muuhunkaan satuttamiseen. Puhe ei auta kusipäille, eikä mikään muukaan.
Ostetaan haulikko, mielellään puoliautomaatti jotta kerkeän ampumaan kiusaajani ennenkuin muut tulevat päälle. Myös panoksia REILUSTI.
En jaksa...
Vastaukset 17
Vanhimmat
Paska juttu. Eikö koulusta saa apua, kuraattori, terveydenhoitaja... Oletko kertonut kotona? Oletko soittanut johonkin auttavaan puhelimeen? Koulussa on käytävä, mutta ei sen tarvitse olla helvettiä. Pyssy ei auta mihinkään ongelmaan, unohda se, äläkä muutenkaan haudo mitään traagista. Jostain olisi apua saatava.
Parasta on tietysti antaa kiusaajiesi jäädä omaan arvoonsa, mutta jos tilanne on päässyt niin pahaksi että he eivät anna sinulle hetkenrauhaa niin nyrkkitappelu voisi olla ihan puhdistava vaihtoehto. Eli kun sinua kiusataan niin vie asia ala itse provosoida, ja mielellään niin että otat kiusaaja porukan pääjehun kohteeksi, yritä siis päästä käsirysyyn ns.pomon kanssa, yritä pitää huoli siitä ettei sinua hakata porukalla, esim. aloittamalla tappelu enemmän julkisella paikalla ja heittelemällä kommentteja että ettekö pysty käymään päälle kuin porukalla. Voihan siinä vähän tulla kipeääkin, mutta nyrkkitappelu on ehdottomasti parempi vaihtoehto kuin haulikko tai koulukuraattori. Haulikon kanssa hommaat itsesi vain jonnekkin laitokseen ja todennäköisesti laitoskierteeseen. Koulukuraattorille meno _voi_ pelastaa sinut tilanteesta, mutta jos opit juoksemaan kuraattorin helmoihin aina konflikteissa, et kasva miehenä koskaan, tasapainoisen miehen kehitykseen kuuluvat konfliktit ja tappelut, miestä ei kasvateta pumpulissa.
on kiusattu ja mä haudoin vakavaa kostoa..Tein tappolistan kiusaajista ja aioin kostaa Saatanan avulla mutta Se ei koskaan kuitenkaan ilmestyny mulle.. Yritin pysyä kovana ja olla kuin en välittäisi niistä kusiaisista mutta kuitenkin koulun jälkeen kotona itkin ja viiltelin hulluna.. Oikeastaan mulla ois pitäny viiltää niitä mut mulla on semmonen tapa et puran kaiken pahan olon itteeni.. No, se kiusaaminen jatku ja mä en enää kestäny ja yritin itsaria..Jouduin laitokseen, oli paskaa.. Menin takas kouluun ja se sama paska jatku. Mä olin vahvistunu, olin täynnä niitä paskoja idiootteja.. Aloin sanoo takas kaikkee paskaa, et Kiinnostaako mun asiat sua todella noin paljon et pitää koko ajan muistutella..Vähän aikaa oli hiljasta ja sitten ne taas muistutteli mua mun tekemisistä.. Mä potkasin niitä munille ja jalkoihin.. Ne suuttu siitä entistä enemmän..Mut ei uskaltanu enää tulla lähelle..Ha haa..! Kuitenki ne haukku mua ja yritti nöyryyttää mutta mä en ollu kuulevani. Ne satutti mua todella mutta enää ei hetkautas enää yhtään jos joku paska tulis sanoo jotain musta ja mun tekemisistä.. Mä annoin niille iskuja takas.. Mä haukuin takas..Niitten vaatteita ja kaikkea millä ne haukku mua.. Kullä se siihen loppu..Mulla oli voimaa ja katoin niitä murhaavasti.. Pidin niitä luusereina, niitä ne kyllä oliki.. JA tajus lopettaa..Onneks.. Siihen se painajainen loppu.. Ne on pelkkiä pellejä mun silmissä, tulevaisuudessa niille kostautuu kaikki.. Nytki ylä asteen jälkeen ne ei päässy mihinkään kouluun ja ne on ihan paskoja, ihan oikein niille.. Niissä kiusaajissa se vika on..Niillä itellä on ongelmia.. Ne ei osaa hyväksyä erinlaisuutta.. Kyllä sä saat ne vielä hiljaseks..
En jaksanut enää eilen ja romahdin. En mennyt tänään kouluun, enkä varmasti mene maantainakaan. Siitä eteenpäin en tiedä mitä teen.
Tappelu olisi fantastinen idea, mutta mitään muuta ei puutu, että miten saan sen aikaiseksi? Mieleni kyllä tekisi hakata kaikki kiusaajani sairaalakuntoon, mutta nolaan siinä vain itseni. En todellakaan tiedä mitä enää teen.
Vanhempani kyllä tietävät, asialle ei vain voi tehdä mitään, koska se pelkkää "pikkukiusaamista" ja vika on kuulemma itsessäni. Ihan sama, mutta en jaksa samaa koko ajan.
edes tarvi kestää semmosta.. Ei se oo sinun vika että sua kiusataan..! Minkälaista kiusaamista se on..? Sinuna minä puhuisin sen koulun rehtorille ja valittaisin siitä, ettei asialle ole jo aiemmin tehty mitään. Tiedän että on vaikea mennä yhtäkkiä vaan puhumaan mutta saattaa se rehtori jotenki voida auttaa..
Jos se ei auta niin seuraavan kerran kun ne kusipäät tulee morkkaamaan sua niin satuta niitä. Sano vaikka ensin että Turpa kii ennen ku mä hermostun..Ne saattaa ruveta muka naureskelemaan sille mutta sitten otat ja isket vaikka munille tai pilluun jos se/ne on tyttö ihmisiä..
Onhan sekin keino ettet vaan suostu menemään kouluun kun sua kiusataan ja sitten sen koulun rehtori varmaan ottaa suhun yhteyttä ja kerrot asiasta..
Voisi kokeilla tuota käytännössä...! Kaikki ovat poikia niinkuin minäkin, kulkusille kun kolahtaa niin taju saattaapi hyvinkin lähteä. Itselleni napsahti kerran oikein mukavasti, meinasin pyörtyä ja oksentaa, koska tunne oli niin hirvittävä.
Yhden henkilön saan pois kuvioista, koska se on niin voimaton: Kun se se seuraavan kerran haukkuu, niin sanon sille oikean nimeni ja käsipäivää, ja toivon mukaan se kättelee. Sormissa kun on ruutia, niin puristan kiusaajan kättä täydellä voimalla, ja käsken sen sanoa oikean nimeni muutaman kerran oikein. Myös kirjaimet voisi luetetuttaa, jotta nimi jäisi pysyvästi mieleen.
Loput onkin sitten vielä hoidettavana...
Hei vain! Silloin kun minä aikoinani kävin koulua minua kiusattiin ja vihasin todella paljon kaikkia, ilmoitus rehtorille pahensi asiaa... Nykyään on olemassa kaikenlaisia kiusattujen tukia ja LAKI. Laki työpaikkakiusaamisesta ja koulukiusaamisesta. Haastapa paskiaiset oikeuteen. Niin minä tänä päivänä tekisin. Haastaisin myös rehtorin ja kaikki muutkin joiden tehtävänä on turvata koulurauha ja estää masentumasta. Henkinen tai fyysinen kiusaaminen on laissa kiellettyä ja siitä joutuu edesvastuuseen. Ei muuta kuin kuraattorille sanomaan että se on SEN palkasta pois kohta jos ei rupea apu löytymään. Sun pitää TAISTELLA että toisetkin tajuaa sun tilanteen ja saat oman tilasi. Kerää todisteita ja todistajia välikohtauksille. Tosin jos itse provosoit jotain niin siinä menetät kyllä sinä uskottavuudessa. Mutta eikös se kuulosta kivalta että ne joutuisivat maksamaan sulle henkisistä kärsimyksistä, olis pois niitten viikkorahoista. Ihmiset kun valitettavasti on vain ihmisiä... Koeta sinä ajatella että Siperiassa se sisu kasvaa... Ja vältä tulemasta samanlaiseksi luonnehäiriöiseksi häviäjäksi. Ellet sitten tosiaankin hakkaa niistä suolia pellolle...?
Sillä aikaa, kehitä sä vaan ittees ja tee kaikkee kivaa. Mieti mitä haluut sit isompana tehdä ja pidä joku tähtäin näkökentässä.
Ota yhetyttä kiusattujen tuki ry:hyn, tässä on linkki
http://www.kiusattujentuki.fi/
Sivulla on paljon tietoa ja valtakunnallinen, ilmainen auttava puhelinkin näkyy olevan:
0800-9-7474
Päivystys ti - to
12.00 - 16.00
eikö kiusaaja ole se, joka kiusaa? Miksi vika olisi sinun. Kuka muka on täydellinen? Kukaan ei voi välttyä kiusaamiselta, jos siihen innostunutta porukkaa on ympärillä. Sanon vaan, että vanhempasi ovat väärässä. On olemassa kaksi leiriä. Ne, joilla on tarve kiusata ja ne, joiden omatunto ei siihen anna lupaa. Yhteenlaskun tulos: kiusattu (sinä) ja kiusaajat. En väitä, että sinun tarvitsisi ryhtyä marttyyriksi, mutta oliko Jeesuskin niin epäonnistunut ihminen, kun hänet kerta ristiinnaulittiin. Pääset kiusaajista luopumalla periaatteistasi. Ryhdy kiusaajaksi, vaikka tuskin siihen pystyt. Silloin voisit todeta vanhemmillesi, ettei sinussa enää ole vikaa :)).
se on lahja. Kiusaajasi ovat ajattelemattomia ja ehkä häiriintyneitä jonkin verran. Epätasapaino purkautuu ulos ikävästi. Elämä on täynnä tilanteita joiden ratkaisua saa etsiä liian kauan. Et ole varmaankaan parhaassa seurassa. Moni on asemessasi vaihtanut koulua. Kiusaamista ei ole pakko sietää.
toivottavasti kotonasi asiat ovat onnellisesti. Esimerkiksi vanhempien huonot välit saavat myös lapset masentuneiksi ja silloin kiusaamista on vielä vaikeampi kestää. Kiusaamiskokemus kasvaa eikä tukea positiivisille tunteille tule edes kotoa. :)
Ei ole mikään häpeä vaihtaa koulua, jos siihen on mahdollisuus. Kiusaaminen tulee vaikuttamaan koulumenestykseesi ja siihen miten jaksat viedä opinnot päätökseen. Itse olin puolikuollut, kun kirjoitin. Sen jälkeen olin liian väsynyt jatko-opintoihin. Menetin muutaman vuoden. Suosittelen: älä jaksa ja pidä puolesi.
Minusta tuntuu että olet väsynyt kaikkeen.Olet herkkä ja haavoittuva ja muut aistii sen.Nyrkki ei auta mitään,se tuhoaa vain sinut.Vaikka ymmärrän mitä viha on,tiedän mitä viha on.Kärsin omassa luonteessani kiivaudesta.
Mutta muista että on yksi joka auttaa!! Sinulla on aivan ihanat enkelit jotka auttavat sinua,ovat kaikkialla missä liikutkin ja ovat läsnä koko ajan,olipa sinulla sitten kuinka paha olla tahansa.
Voimia ja Siunausta elämääsi!
En ole mikään jeesustelija, en usko mihinkään enkeleihin sun muuhun juttuihin.
Huomenna tulee joka tapauksessa ruumiita, jos kiusaus ei lopu. Olen päättänyt, että veri virtaa jos on pakko. Siihenpä loppuu.
Heippas!
Hyvä, että älähdät asiasta, Oletko tietoinen, että oppivelvollisuus ei tarkoita sitä, että sinun on käytävä koulua päivittäin? Voit lukea itse (esim. vanhempiesi opastuksella), jos muuta keinoa koulukiusaamiseen ei löydy ja tenttiä oppivelvollisuuteen kuuluvat asiat. Vain tenttiminen on nimittäin pakollista, ei koulussa käynti. Suosittelisin kuitenkin kouluvaihtoa, jos suinkin mahdollista.
Oma tyttäreni joutui ala-asteen suosittuna kaverina ja luokan parhaimpiin kuuluvana oppilaana olemisesta yläasteen kiusatuksi, kun yhtään ala-asteen kaveria ei osunut samalle luokalle. Koulukuraattori lauloi tyttäreni pyynnöistä huolimatta (ja vaitiolovelvollisuudestaan huolimatta, rehtorin painostuksesta kuulemma)luokalle asiasta, jonka jälkeen tyttäreni ei halunnut enää mennä ko. kouluun. Annoin luvan jäädä kotiin opiskelemaan, jos koulunvaihto ei tulisi kyseeseen. Koulunvaihto onneksi onnistui ja uudessa koulussa jopa sanottiin tyttärelleni, että hän ei ole ensimmäinen samasta syystä samasta koulusta heille tulleita. Tyttäreni vanhempana mietimme silloin, että ylireagoimmeko asiaan ja vedimmekö liian tiukkaa linjaa ja olisiko pitänyt sanoa, että koeta vain kestää ja sano takaisin kiusaajillesi. Nyt, kun tyttäreni on täysi-ikäinen (23 v), hän on kiittänyt meitä vanhempiaan siitä, että luotimme ja uskoimme häneen. Yläaste sujui tosi hienosti uudessa koulussa. Puhu vanhemmillesi asiasta ja pyydä heitä lukemaan näitä keskusteluja. Uskon, että elämä koulukiusattuna voi olla helvettiä.
Koin aikoinani koulukiusausta lukiossa, kun jouduin lukioon tulon johdosta vaihtamaan koulua. Ei ollut kyseessä Helsinki, vaan nykyinen Itä-Suomen läänin pääkaupunki.
Olin tavallinen syrjäkylän poika, hiljainen,joka tuli päivittäin kauempaa junalla koulupaikkakunnalle. Minua pidettiin luokalla lähinnä vajaamielisenä. Muutin ensimmäisen lukukauden kaupungin toiseen kouluun, mihin sen ystävällinen ja elämää kokenut rehtori antoi suostumuksensa. Kiusaukset loppuivat, tulin sieltä ylioppilaaksi korkein arvosanoin ja menestyin elämässä.
Tänäkin päivänä, vaikka aikaa on kulunut, tunnen inhoa tuota kiusaajakoulua kohtaan, varsinkin kun joskus joudun menemään sen ohi.
Neuvo joka voi tuntua kummalta: kun teet mokan tai joudut noloon tilanteeseen, menettele savolaisen elämänohjeen mukaisesti:
Naora itelles ennen ko toeset kerkijää.
Se auttaa monesti.