mitkä ovat merkkikartion mitat styyrpuurin saalingissa kun ajan koneella ja purjeet ylhäällä? vene onn 33'.
Purjein/koneella
wam
172578
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Ennen vanhaan se kartio piti ripustaa keulaan eikä saalingin alle. Liekö sääntö muuttunut?
Marineasta sen saa kuudella eurolla, korkeus 47 cm, kartion alamitta lie 25 cm paikkeilla.
http://www.marinea.fi/shop/product_details.php?p=869
keulaan kärki ALASpäin, joten eikö tuo 25 cm ole paremminkin kartion YLÄreunan leveys?
Noh, hyvin saivarreltu, mutta vilkaise sitä marinean kuvaa johon mitat perustuivat ja kerro onko kärki ylös vai alaspäin.
Täsmennetään:
ko. päivämerkki koostuu kahdesta tasasivuisen kolmion muotoisesta levystä. Kolmioiden korkeus kantaa vastaan on 47 cm ja kanta 25 cm.
Miten olette kartion keulaan ripustaneet, kun keulapurjekin on ylhäällä?
useampaa kokoa ankkuripallojen tapaan, niissä kai yli 12 m veneillä pitää olla vähän isompi pallo?
Keulakaiteeseen roikkumaan tai spinnun fallilla keulakaiteen yläpuolelle, terävä pää kaiteeseen tai väliköyden kanssa kaiteeseen. Tällöin se jää fokan etupuolelle, eikä peity sivulta katsoen kummaltakaan puolelta purjeen taakse.
http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1977/19770030
1) pallon halkaisijan on oltava vähintään 0,6 metriä;
2) kartion kannan halkaisijan on oltava vähintään 0,6 metriä ja sen korkeuden on oltava sama kuin sen halkaisijan;
....
c) Pituudeltaan alle 20 metrin aluksessa voidaan käyttää pienempiä merkkikuvioita, joiden koko on suhteessa aluksen kokoon, ja merkkikuvioiden välimatkoja voidaan vastaavasti supistaa.
Varsin täsmällinen lause "joiden koko on suhteessa aluksen kokoon". Mitä tuo suhteessa sitten tarkoittaneekaan???
Mielenkiintoinen yksityiskohta on tuo kartion muoto, joka lakitekstin mukaan on varsin "matala" eli kanta = korkeus, siis matalampi kuin tasasivuinen kolmio! Kaikki myynnissä olevat veneversiot taasen ovat olleet ihan eri muotoisia.
Mistä tämä johtuu???
tuolla kartiolla! Taidan kuitenkin pitää vanhan kapean mallisen. Kiitos linkistä, hyvä.
Miksi sitten ajetaan koneella jos kaikki purjeet on ylhäällä. Menee se purjeellakin, jos taas on tyyntä niin purjeet yleensä lasketaan... aika kumma ongelma.
lasketaan vasta, kun alkaa tuulla enemmän. Tyynellä niistä ei ole harmia.
Tämäpä puritaanipurjehtijoiden suuresti ihmettelemä tilanne - miksi kaikki eivät purjehdi puhdasoppisesti, kuten minä itte!
Vastaus kokemattoman purjehtijan kysymykseen, tilanteita joissa saavuttaa hyötyä koneen ja purjeiden käytöstä yhtäaikaa:
- jos kryssiominaisuudet eivät ole häävit (moottoripurret, pitkäköliset, leveäkeulaiset) tai olosuhteet heikentävät nousukulmaa (vanha aalto, heikentynyt tuuli), tai esmes hinataan kumpparia elikkä jollaa, niin kevyellä koneen käytöllä, 1/3 teholla, saa sorron pois, nousukulmaa puolenkymmentä astetta lisää ja vauhtia lisää.
- kevyessä, 1-2 m/s sivutuulessa purjeet vetävät tiukalle skuutattuna => lisää vauhtia tai kevyemmät kierrokset koneeseen.
Purjeet lepatellen ei tietysti ole järkevää ajella vastatuuleen, korkeintaan turvallisuuden vuoksi jossain tiukassa paikassa kapeassa kulkuväylässä se saattaa olla perusteltua.
Kokemuksen kautta tulee näkemystä myös toisten tekemiseen, ymmärrys lisääntyy - jokainen purjehtikoon niin kuin tykkää!
Onhan teillä varsin omituiset käytännöt purressanne!
Minusta jokaisen pitäisi purjehtia niin kuin asetus edellyttää ja käyttää kolmiota vaikka ei tykkääkään.
Miten se edelliseen viestiin muka liittyy?
Mutta myös ankkuroidun veneen (esim veneestä onkijat ja pilkkijät) on käytettävä ankkuripalloa, koska asestus niin edellyttää - vaikka kukas tuollaisesta pilkun jynssäämisestä nyt tykkäisi!
Mitä hyötyä on kryssta sitten ollenkaan, nopeampaa on laskea purjeet ja ajaa suoraan vastaiseen ja kevyessä sivutuulessa ei kovin paljoa voi nopeutta nostaa koneella kun purjeet käy kokonaan tarpeettomiksi. Joten perustilanne on sama jos purjeella ei pääse niin nopeampaa on ajaa koneella, tai mikä kiire tässä nyt sitten on. Minulla on purjevene purjehtimista varten eikä konetta käynnistetä kuin erittäin harvoissa tilanteissa. Saa toki ajella, mutta minä en löydä yhtään hyötykohtaa molempien käytölle yhtäaikaisesti, paitsi moottoriveneessä tukipurje kovassa aaallkossa, tai avomerellä ajoankkurin tukena hillitsemään rullausta.
OK, veneilytapasi on sinulle oikea tapa. Nouda siis sitä.
Vaikuttaa siltä, että et ole ymmärtänyt muiden toisenlaista veneilytapaa. Eikä sekään kait haittaa muita kuin sinun mielenrauhaasi? Mutta miksi se sinua haittaa?
Konekryssin vaihtoehtona ei tarvitse olla ajo vastatuuleen, etenkin jos tavoitesuunta ei ole suoraan vastatuuleen. Kevyellä koneen käytöllä voi saada kymmenkunta astetta paremman nousun, jolloin saattaa päästä kohteeseen ilman yhtään tikkiä. Mutta, miksi sinun tämä pitäisi tietää, saati ymmärtää? Väärin purjehdittu kuiteskin, ja voit tuntea itsesi konekryssijöitä paremmaksi purjehtijaksi, kuten varmaan oletkin...
Onneksi tuolla merellä sillä ei ole mitään väliä, kuka on toista parempi tai kuka liikkuu satunnaisen tarkkailijan mielestä "oikein". Pääasia että kaikki, kulkuvoimasta riippumatta, nauttivat olostaan omassa paatissaan!
Tosin mielenkiintoinen yhdistelmä tuo tukipurje kone ajoankkuri... Miten se kone ehkäisee rullausta?
Hyvä. Ei minua haittaa vaikka joku etenee muulla tavoin kuin minä, mutta mietin tuota taloudellisuuttakin, polttoainetta menee ja purjeet kuluu yht aikaa, mutta saattaa olla leppoisaakin menoa, en ole kokeillut. Se tukiprjehomma ja ajoankkuri juontaa siihen aikaan kun kävimme isohkolla moottoriveneellä (hitaalla ja raskaalla) tuolla ulkomerellä kalastamassa ajoverkoilla (nyt vissiin kiellettyä puuhaa) silloin odottelimme merellä ajoankkurin ja tukipurjeen varassa aamunkoittoa jolloin pyydyksien nosto alkoi, ei ajettu minnekkään vaan maattiin "piissä" tosin ajeli troolarit koneella tukipurje ylhäällä toki ilman ajoankkuria