Onko tietoa metsäpohjan muokkauksen vaikutuksesta esim.mustikkaan.kantojen poiston yhteydessä hakkuuaukon pohja muokataan lähes totaalisesti,miten kauan menee kun normaalit metsäpohjan kasvit palaavat alueelle.talous metsässä avohakkuut seuraavat toisiaan 60-100 vuoden välein.kerkiääkö metsäpohja toipua tässä ajassa?mustikka on vähennyt jo kolmanneksen, kiihtyykö vauhti kantojen poiston yhteydessä tehdyn muokkauksen takia?miten käy monen lintulajin,esim.kanalintujen?
metsämaan muokkaus
metsänomistaja
362557
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 36
Vanhimmat
Suomalaisen metsämaan tavallisin rakenne on ns podsolimaannos, joka on köyhimmillään heti humuskerroksen alla ja vähitellen rikastuu alaspäin.Köyhä kerros on ns A-horisontti ja rikastumiskerros B-horisontti. Jälkimmäinen on rikkaimmillaan siinä 50-60 cm syvyydellä, sen alla ns pohjamaa on muuttumatonta.
Kun metsä aurataan, nostetaan rikastumiskerros pinnalle. Tällä pitäisi olla edullinen vaikutus metsäpuiden taimille ja kenties pintakasvillisuudellekin.
Oma juttunsa on se, onka maa tasaista vai ei. Olen nähnyt rinteisiin syntyneitä aurausraiskioita, joissa eroosio on syventänyt aurausjäljet kiviränneiksi. Varmaan ravinteet ovat menneet mukana.
Metsän vakiintunut kasvillisuus koostuu pääosin monivuotisista lajeista, joille häiriintymättömyys varmaankin on tärkeä tekijä.En osaa sanoa kuinka hyviä kilpailijoita mustikan kaltaiset kasvit ovat. Lisäksi aukkoisuus hakkuun jälkeen saattaa suosia yksivuotisia rikkaruohoja, esim kirjavaa pillikettä.
Kanalinnut voivat kärsiä paahteisista aukoista muninta-aikana. Nämä aukot ovat yleensä päivisin kuumia ja öisin kylmiä.Poikueille tärkeät ravintokasvit ovat oma kysymyksensä näissä muutoksen maisemissa.
Eivät mielipiteeni eroa paljon jäljempänä kirjoittavasta, mutta olen eri henkilö kuin hän. Oma metsäni on savimaalla ja kokonaan auraamaton ja ojittamaton. Alueella on lounaissuomalaisia purolaaksoja, jotka kaavoituskin on noteerannut luontoarvoiksi. Sopii minulle.
helposti menee varvuston palautumiseen entiselleen. Maannoksen kääntäminen nurinniskoin on siinä mielessä luonnoton prosessi että sitä ei normaalisti itsestään tapahdu missään oloissa.
Vesistöjen tilaan ja sulamisvesien kemiaan maan kääntelyllä on valuma-aluetasolla aika suuria vaikutuksia. Valunta keskittyy kevätaikaan ja jyrkkiä happamoittavia piikkejä esiintyy.
Helvetti nuo luonnon raiskaajat pitäisi panna rautoihin ja linnaan joka ikinen isäntä! Niitten elättäminen tulee yhteiskunnalle ja luonnolle aivan liian kalliiksi! Murto-osalla saadaan ostamalla ruokaa sieltä missä sen tuottamisella ei tuhota luontoa.
ainakin osa mainitsemistasi töistä tehdään. Isäntiä pelkästään ei voi syyttää tästä luonnon raiskaamisesta. Ovat lähes 50 vuoden tehokkaan manipuloinnin uhreja. Niin kauan tätä tehometsätalouden mantraa on koulutettujen metsäammattilaisten toimesta hoettu, ja hyvää jälkeä on saatukin aikaan. Suomesta ei enää löydy luonnonsuojelualueiden ulkopuolelta mylläämättömiä nuoria ja keski-ikäisiä metsiä. Nyt kunnia ei anna periksi myöntää tehdyt virheet.
Puut ovat täysin riippuvaisia sienirihmastostaan. Tavallisten metsäsienten rihmastot myös tuhoutuvat aukkohakkuun myötä jokseenkin totaalisti, sillä ne elävät symbioosissa puiden kanssa. sienten toipumisen hitauden huomaa siitä, että aukkohakkkuun jälkeen ei ole kerättävissä muita kuin korvasieniä 20 - 30 vuoteen.
Naurettavinta on, että tehometsäihmiset väittävät aukkohakkuuta luonnonmukaiseksi menetelmäksi. Se matkii kuulemma myrskytuhoa ja metsäpaloa.
tuli asiallisia viestejä,myös katkeria.Ne tuntuvat pahoilta,tälläisen metsänomistajan mielestä kuin olen.kaikessa metsäntoimissani otan luonnonsuojelun huomioon,sitten oman taloudellisen tilanteen ja etsin komromissin näiden asioiden väliltä.omistamistani metsistä noin viides osan olen vapaaehtoisesti rauhoittanut.uskon samoin ajattelevien olevan kasvamaan päin.Ihmettelenkin miten vähän luonnonsuojelijoissa jotka ei omista metsää on halua ostaa metsää ja rauhoittaa se,peräänkuulutan pentti Linkolan tyyliä.Ainahan se on pois omasta kukkarosta,niin myös metsänomistajilta.nyt kun metsäteollisuus uhkaa lähteä maihin missä raakaaine on halvempaa,avaa se suomelle oivat mahdollisuudet luonnonsuojelulle,mikä on kustannettava vero varoilla,eli kaikki osallistuu tähän.enerkian yhä noustessa ja sellupuun laskiessa kannattaa tämä käyttää enerkian tuotantoon.tällöin ei tarvita suomessa enää tälläisiä määriä puita,jolloin suuri osa suomen ojitetuista soista voidaan ennallistaa.
Arvostan kaltaisiasi metsänomistajia. Metsäluonnon monimuotoisuus on paljolti riippuvainen juuri siitä miten talousmetsiä hoidetaan. On kunnioitettavaa, että olet rauhoittanut metsistäsi noin suuren osan.
Itselläni on virallinen rauhoitusalue ja lisäksi vapaaehtoista rauhoitusta. Lisäksi metsiini on tehty metsäsuunnitelma, jossa pitäydytään laajoista aukkohakkuista. Puolet metsästä on kokonaan jätetty aukkohakkuiden ulkopuolelle. Suosittelen muillekin talousmetsän omistajille.
Omissa metsissäni on rauhoitettu se mikä on katsottu rauhoittamisen arvoiseksi. Linkolan tapaiseen rauhoitusmetsien hankintaan minulla ei ole varaa muuten kuin hakkuuttamalla rajusti omia metsiä. Sitä taas en ole valmis tekemään. Linkolan metsähankinnat hoitaa säätiö, jonka varainhankinta on koko ajan käynnisssä. Pesämunan säätiö sai Linkolan syntymäpäivälahjoituksista.
Näistä asioista on hyvä keskustella, mutta mielipiteiltäsi menee arvo, jos syyllistyt liijoitteluun. Kirjoitit nimittäin: "Puut ovat täysin riippuvaisia sienirihmastostaan. Tavallisten metsäsienten rihmastot myös tuhoutuvat aukkohakkuun myötä jokseenkin totaalisti, sillä ne elävät symbioosissa puiden kanssa."
Jos tuo olisi sanatarkasti totta, niin aukkohakkuullahan ei pitäisi kasvaa puuta. Vai käytitkö 'taiteilijanvapautta'?
Mielestäni aukkohakkuu jäljittelee aika hyvin totaalista metsäpaloa. Maan laajamittaisen muokkauksen puolestaan myönnän luonnottomaksi, mutta tehokkaaksi taimien kasvuunlähtemisen auttajaksi.
"Vain pysyvästi veden peitossa olevilla
mailla, sukkession ensimmäisen alkuvaiheen maaperässä ja ihmisen voimakkaasti käsittelemässä
maassa mykorritsasienirihmastoa on vähän tai ei ollenkaan. Mykorritsasienet toimivat maassa
aktiivisesti ja vaikuttavat suuresti niitä ympäröivään maaperään. Ne sitovat ja kuohkeuttavat
maata, ottavat ja varastoivat ravinteita ja vettä. Tuottamiensa entsyymien ja orgaanisten happojen
avulla mykorritsa-sienet pystyvät hajottamaan orgaanisia aineita ja liuottamaan vaikeasti
liukenevia mineraaleja esim. 4 5. Ne muokkaavat ympäristöään myös valikoivasti suosimalla
joitakin mikrobiryhmiä ja vaikeuttamalla toisten elämää mm. erittämiensä mikrobeja tappavien
aineiden avulla 6."
http://www.maapera.fi/Dokumentit/proter4jp2.pdf
.....
Kaiken kaikkiaan toistaiseksi vielä kovin huonosti tunnettu alue tuo maanalainen maailma, valtavan monimutkainen vuorovaikutusten verkosta siellä kuitenkin on.
Monet sienet häviävät avohakkuualueilta; esimerkiksi korvasienisatoa syntyy jos edes jonkin verran on jätetty puustoa pystyyn, täysin aukeilta (laajoilta) aloilta on turha sieniä etsiä.
JOKSEENKIN totaalisti. En väittänyt, että kaikki rihmastot. Ei mikään maaperä luonnossa ole steriili, mutta rihmastojen toipuminen kestää pitkään. sen näkee siitä, että itiöemiä alkaa ilmaantua maan pintaan vasta pitkän ajan kuluttua. Rihmasto pystyy tuottamaan sienen=itiöemän, kun se on kerännyt riittävästi ravintoa ja kasvanut tarpeeksi kookkaaksi. Muuten on ihan totta, että sienten ym. maan alla elävien organismien elämästä tiedetään surkean vähän. Muun muassa puiden ja sienten yhteiselo on monille täysin tuntematon asia.
Metsäpalossa oksista ja rungosta jää ravinteet maahan seuraavaa puu- ja kasvisukupolvea varten.
Toisin on aukkohakkuissa. Nykyään on puun korjuun lisäksi tapana kerätä myös oksat havuineen. Kaikki oksien ja runkojen mukana alueelta poistuneet ravintoaineet, hivenaineet, ovat pois alueen ravinnevarannosta. Pitkällä tähtäimellä kaikki ymmärtää tämän köyhdyttävän maaperää.
Voidaan kysyä, onko järkevää kompensoida tämä ravinnemenetys teollisilla lannoitteilla? Ja metsien keinolannoitusta ei tietääkseni suoriteta tämä kompensoiminen vaan puhtaasti metsän kasvun kiihdyttäminen mielessä.
Ahneushan se loppujen lopuksi jyllää myös metsätaloudessa. On pidettävä paperiyhtiöiden jatkuva kasvu vakaana. Paperiyhtiöt nielevät suuria määriä puuta maailmanlaajuisesti. Otetaan esimerkki. Washington Postin yhden päivän lehtimäärään tarvittaisiin noin 60 hehtaarin alueelta puut. Onneks kuitenki paperin kierrätys toimii edes jollain tavalla.
Ongelmat ovat siis suuret. Yksittäisen metsänomistajan on paha pyristellä vastaan. Mahdollista se kuitenkin on. Suurimpana syyllisenä pidän siis koko järjestelmää, jonka rakentuu ihmisen materiaalisten tarpeiden tyydyttämisen päälle.
Seuraava tuleva puun ostoboikotti kohde maailmalla tulee olemaan juuri Suomen tehometsätalouden tuottama puu, mikä viimeistään tepsii tuohon kolmiyhteis mafiaan, elikkä taimien myyntiorganisaatioon, propakanta orkanisaatioon, ja koneurakoitsijamafiaan.
Montako metsähehtaaria sinä omistat ja miten paljon niistä maksat veroa?
Metsähehtaarista ei nykyään makseta veroa, puun myynnistä kylläkin sen mukaan montako puuta myy!
Miten on itsesi laita tuon reali verotuksen suhteen, kun kaikki avustukset ja toisten verorahojen kuppaaminen on otettu huomioon, voi olla niin, että sinun kätesi on ollut minunkin taskullani.
Jokaista minunlaistani veronmaksajaa kohti pystyy yhteiskunta elättämään avustuspummeja vähintään yhtä monta, että revi siitä.
Aivan. Minä olen maksanut metsästäni veroa pinta-alan ja sitten myyntitulon mukaan. Ja tietysti sitä ALV:täkin. Nuoren metsän kunnostukseen olen toki hakenut ja usein saanutkin avustusta.
Et vielä vastannut, että montako hehtaaria sinulla on metsää ja montako kuutiota siitä vuosittain myit. Voit vastata vaikka kymmenien tarkkuudella, niin säilyy intimiteetti. Tai myidyt kuutiot / v / metsä ha.
Eli ns. puupelto Etelä-Amerikassa. Kovasti tuntuu olevan monen "vihreän" mieleen lause: "Puu tuotettu kasvatusmetsässä" tms.
Todellisuudessa metsä on ensin kaadettu, möyhitty yms. peltomaiseksi. SItten sinne istutetaan eukalyptystä riveihin. Teholannoituksella ja sopivilla myrkyilla saadaan puut kasvamaan vauhdilla.
Ennen uutta istutusta laitetaan kunon myrkyt, että saadaan hyvin kasvava alusta.
Ja sitten Suomen metsätaloutta kutsutaan "tehometsätaloudeksi"!
Se on yhtä koomista, kuin kutsua Suomen maataloutta "tehomaataloudeksi.
ne säätelee puupeltojen sijainnin eikä mitkään vihreät.
Jos kuitupuu kasvaa 10 x nopeammin ja 10 x halvemmalla jossain niin siinä ei auta MTK:n piirijärjestön julkilausumatkaan, sinne siirtyy armotta puuntuotanto.
Kello on jo lyönyt Suomen puupelloille, sen nyt tajuavat kaikki muut paitsi metsäoppilaitosten tehoaivopesukoneissa myllytetyt puupäät.
Vuosina 2001-2002 raporttinsa laatinutta työryhmää veti professori Rauno Ruuhijärvi.
Työryhmän selvityksessä esille nousi olennaisesti kehoitus hallitusta pysäyttämään metsämaaston liiallinen muuttuminen. Raportissa todettiin muun muassa metsäojien suuri haitallinen vaikutus kanalintujen poikasille hukkumismahdollisuuden vuoksi.
Kanalintututkija Arto Marjakangas havaitsi tutkimuksissaan eräillä alueilla poikastappion olevan jo pelkästään tiheän metsäojaverkoston vuoksi 60%. Huolestuttavan suuri luku. Maanmuokkaus tekee sekin ojamaisia uria maahan, johon saattaa vesi jäädä seisomaan pitkäksikin aikaa. Tuhoisinta veden seisominen niissä on kana- ja muidenkin lintujen poikasvaiheen aikana.
Kuitenkin pian Ruuhijärven työryhmän luovutettua hallitukselle raporttinsa Metsähallitus suoritti kollektiivisen metsäojien uudistamis- ja lisäysprojektin. Toimenpide ei oikein istunut yksiin raportin sisällön kanssa.
Metsähallitus tulisi mielestäni omana itsenäisenä instituutiona lakkauttaa kokonaan. Sen tehtävät voisi hyvinkin siirtää vaikka ympäristöministeriön alaisuuteen.
Niin, aiotaanko metsien ojituksella kuivattaa Suomen tuoreet kangasmetsät pystyyn, minkä vuoksi osittain myös mustikalle suotuisat kasvupaikat ovat vähentyneet oleellisesti?
Helsingistä katsoen metsähallituksen tärkein tehtävä onkin ehkä METSÄkanalintujen määrän maksimointi ennemmin kuin valtion tulojen kasvattaminen. Metsähallituksen niinkuin muidenkin omistajien mailla metsäojia uudistetaan jatkuvasti, eikä vain joidenkin työryhmien raporttien jälkeen.
Voiko mielestäsi metsäojia uudistaa järkevästi jotenkin muuten kuin kollektiivisesti? Jos voi, niin määrittelisitkö mitä tarkoitat tässä yhteydessä sanalla kollektiivinen. Ja kerro toki se toinen tapa.
Teillä vihreillä on varmaan monta muutakin näin häikäisevää perustetta siirtää metsähallituksen tehtävät ympäristöministeriön alaisuuteen, mutta jos nyt yritettäisiin pitää tämä keskustelu edes jotenkin maan muokkaukseen liittyvissä asioissa.
Tuo oli minulle uusi tieto, että metsäkanalintuja hukkuu noinkin paljon. Riippuu varmaan kesän sateisuudestakin. Minä vuonna tuo tutkimus oli tehty? Aina sitä oppii jotain uutta.
Puhutaan ensin muka-tietämisestä, johon Härmän jätkäkin sortui.
Härmän jätkä muka-tietää minun katsovan asioita vain Helsingistä käsin. Hän voisi katsoa alempana olevaa viestiketjuani 'Maan omistamisesta & muita hajatelmia', jossa alkupäässä jouduin kertomaan itsestäni taustoja, jotka eivät niin helsinkiläiset ole.
Härmän jätkä muka-tietää minun olevan Vihreään liittoon kuuluva toteamuksellaan 'teillä vihrellä'. En kuulu mihinkään puolueeseen eikä aikeissa ole iittyäkään. Järjestelmämme koukeroihin jämähtäneiden puolueiden kautta vaikuttamista en pidä niin olennaisena.
Suosittelen Härmän jätkälle vähempää muka-tietämistä. Sitä voi harrastaa vaikkapa Alahärmän Halpa-Hallin parkkiksella.
>Voiko mielestäsi metsäojia uudistaa järkevästi jotenkin muuten kuin kollektiivisesti?<
Niin, olisikin jääty edes sille uudistamisen tasolle, mutta kun piti mennä metsäojien määrää vielä lisäämäänkin. Kollektiivisella tarkoitin tässä yhteydessä 'laajalti Suomessa toteutettua'. Parhaimmillaan metsäojien suhteen mielestäni olisi toimittu silloin, kun ne olisi jätetty uudistamatta. Tietämälläni alueilla suosittelin jopa eräiden ojien umpeen täyttämistä.
>jos nyt yritettäisiin pitää tämä keskustelu edes jotenkin maan muokkaukseen liittyvissä asioissa<
Viestini käsitteli maanmuokkaustakin. Metsäojituskin on maanmuokkausta. Aiheessa siis olin.
>Tuo oli minulle uusi tieto, että metsäkanalintuja hukkuu noinkin paljon. Riippuu varmaan kesän sateisuudestakin. Minä vuonna tuo tutkimus oli tehty? Aina sitä oppii jotain uutta.<
Niin, harmi kyllä moni tärkeä tieto hukkuu mediassa. Maaseudun Tulevaisuudessakaan ei niin suuressa määrin tällaisia tietoja ja tutkimustuloksia näy, vaikka lehden tulisi käsitellä nimenomaan maaseudun tulevaisuutta.
Toki hukkumiskuolemien määrä riippuu kesän sateisuudesta. Esim. kuivana kesänä 2003 ojat olivat melko tyhjät vedestä.
Ojat kuitenkin säilyvät metsässä vaikka kuivempaakin olisi. Hyvin tiedät itsekin, että jo vuosikymmeneen mahtuu muutama sateinenkin kesä. Tällöin ne edellisenä kesänä mahdollisesti tyhjillään olleet ojat taas luonnollisesti ovat enemmän veden valtaamia. Ja silloin taas mahdollisuus hukkumiskuolemalle on suurempi.
Vertailuesimerkkinä kerrottakoon, että tutkijat pitävät hukkumiskuolemia suurempana kuolinsyynä kuin kanahaukkojen aiheuttamia tappioita.
Tutkimuksia Arto Marjakangas on tehnyt 1980-luvulta lähtien aina tälle vuosikymmenelle saakka. Tutkimuskentät ovat sijainneet Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa. Viimeisen neljän vuoden ajalta en hänen toimistaan tiedä. Marjakangas teki tohtorin väitöskirjansakin kanalintuihin liittyen.
Oliko ensimmäinen kerta tällä viikolla, kun pulssisi nousi yli sadan, kirjoittaessasi tuota vastausta?
Kuvitteletko itsesi niin merkittäväksi persoonaksi, että vaivautuisin taustoistasi selville päästäkseni penkomaan jotain vanhoja 'hajatelmiasi', joissa olit alentunut kertomaan taustoistasi. Uhrasin asiaan 5 sekunttia vilkaisemalla galleria-tietosi. Asuinpaikaksi oli merkitty Helsinki. Siellä oli myös pari seikkaa, joista saatoin päätellä sinun suhtautuvan asioihin hyvin kiihkeästi. Osuinko? Vihreä voi olla, vaikka ei kuuluisikaan mihinkään vihreään puolueeseen, liittoon tai edes greenpeaceen. Hyvin kärjekkäät ihmiset eivät yleensä mahdu muiden kanssa samaan ryhmään. No, yleensä maailma hioo. Sinua se ehtii hiomaan vielä paljon.
Pahoititko oikeasti mielesi siitä, että metsähallitus ei lopettanut maillaan metsäojien määrän lisäämistä tuon yhden metsäkanalinturaportin vuoksi?
Oliko viittaus parkkipaikkaan jokin vitsi, vai nerokas keino osoittaa tietävänsä Alahärmästä jotain kahta vuotta tuoreempaa?
>Uhrasin asiaan 5 sekunttia vilkaisemalla galleria-tietosi. Asuinpaikaksi oli merkitty Helsinki.<
näin arvelinkin, että galleriasivujeni perusteella päättelit minun muka-tietävästi katsovan asioita Helsingistä käsin. Se ei ole kovin fiksua, jos ei henkilöstä enempää tiedä. Helsingissä asuu minun lisäkseni muitakin maalta kotoisin olevia henkilöitä kuten ehkä voit kuvitella.
>Oliko ensimmäinen kerta tällä viikolla, kun pulssisi nousi yli sadan, kirjoittaessasi tuota vastausta?<
Niin, onko tämä sinulta puolestaan nerokas keino viedä keskustelua sivuraiteelle? Viestissäsi ei mitenkään käsitellä maan muokkausta, jonka suhteen kehoitit minua edellisessä viestissäsi pysymään aiheessa.
Keskityt vain huvittavasti minuun kyselemällä 'osuinko' ja 'oliko ensimmäinen kerta..'. Tämän viestisi perusteella hyvinkin voisi päätellä, että sinun pulssisi sen sijaan nousi yli suositusrajojen.
Itse katsoin parhaaksi oikaista muka-tietämisestäsi mahdollisesti syntyviä vääriä käsityksiä.
>Kuvitteletko itsesi niin merkittäväksi persoonaksi, että vaivautuisin taustoistasi selville päästäkseni penkomaan jotain vanhoja 'hajatelmiasi', joissa olit alentunut kertomaan taustoistasi.<
Minulla ei ole tyylinä pitää ketään henkilöä itseni mukaan lukien erityisen merkittävänä, kun objektiivisesti asioita tarkastellaan. Tämä ajatukseni pohjautuu yksinkertaisesti siihen, että kaikki päädytään loppujen lopuks mullaks takas. Toisaalta taas veljien lapset ovat erityisen tärkeitä.
Onko alentumista kertoa itsestään faktoja, jos vastakeskustelija muka-tietävästi antaa väärää kuvaa henkilöstä ja vielä oikaisujen jälkeenkin epäilee niiden todenperää? Ihan vain sen takia, kun henkilö ei istu vastakeskustelijan stereotypioihin. Ei minusta. Sinun kannalta ymmärrettävästi on, kun ottaa huomioon tarpeesi laittaa jotain nasevaa vastinetta.
Annat ymmärtää, että kävit katsomassa ko. ketjussa käytyjä keskusteluja. Eli taisit sittenkin 'vaivautua penkomaan' jotain pontta viestiisi..
>Siellä oli myös pari seikkaa, joista saatoin päätellä sinun suhtautuvan asioihin hyvin kiihkeästi. Osuinko?<
En mitenkään kummemmin. Huumorilla enimmäkseen. Muka-tietäminen, asioiden vääristely, uskonnoilla pelailu ovat muun muassa asioita, joihin kylläkin otan kantaa.
Kiihkeää toimintamme varmaan itse kullakin on välillä. Juha Aaltoila kirjoittelee usein hyvinkin kiihkeästi Maaseudun Tulevaisuudessa. Muitakin esimerkkejä riittää. Varmaan löytyy tilanteita, jolloin itsekin suhtaudut asioihin kiihkeästi kuten ilmeisesti edelliseen viestiini vastaaminen. Minulle sellaisia asioita ovat muun muassa ihmisten välinpitämätön toiminta luontoa kohtaan, lasten pelottelu uskonnollisilla uskomuksilla. Jos sellaista havaitsen, toki otan kantaa niitä vastaan.
Sana 'Vihreät' on vakiintunut nykyisessä kielenkäytössä tarkoittamaan pitkälti ko. puolueen jäseniä. Itsehän toki tiedät, tarkoititko sillä oikeasti kaikkia luontoa suojella haluavia tässä yhteydessä.
>Hyvin kärjekkäät ihmiset eivät yleensä mahdu muiden kanssa samaan ryhmään. No, yleensä maailma hioo. Sinua se ehtii hiomaan vielä paljon.<
Kyllä kerkeää hiomaan koko lopun elinaikani. Eiköhän samaten myöskin sinua.
>Pahoititko oikeasti mielesi siitä, että metsähallitus ei lopettanut maillaan metsäojien määrän lisäämistä tuon yhden metsäkanalinturaportin vuoksi?<
Tuskin Metsähallitusta muukaan heidän mielestään heppoinen peruste olisi estänyt toteuttamasta ojitusprojektia. Omasta mielestäni raporttia ei tietenkään olisi saanut pitää noin vain ohitettavana seikkana. Hallitus oli kuitenkin työryhmän arvostettuine tutkijoineen asettanut.
Olin pettynyt. 'Mielen pahoittuminen' oli varmaankin samalla tasolla kuin Kanadan lätkäpelaajien mieliala Suomi-tappion jälkeen sunnuntaina. Tappio mikä tappio.
>Oliko viittaus parkkipaikkaan jokin vitsi, vai nerokas keino osoittaa tietävänsä Alahärmästä jotain kahta vuotta tuoreempaa?<
Yleisluontoinen kommentti muka-tietämiselle sopivasta paikasta, jonka voi tulkita vaikkapa vitsiksi.
Mielestäni Helsingissä asuu paljon ihmisiä, jotka ovat menettäneet suhteellisuudentajunsa. Edelleen.
En PYRI sivuraiteelle. Minäkin koitan 'oikaista muka-tietämisestäsi mahdollisesti syntyviä vääriä käsityksiä.' Meistä toisen viestit lähenevät pituudessaan novellia, enkä se ole minä.
Pulssini suositusarvon raja ei ole 100. Ei ainakaan yläraja.
Pahoittelen jos ilmaisin itseäni huonosti. En nimittäin käynyt katsomassa manitsemassasi ketjussa käytyjä keskusteluja. Saatan joskus käydäkkin, jos poden vielä pahempaa tekemisen puutetta.
Ota jatkossakin kantaa asioihin, jotka mainitsit. Mutta iso laiva kääntyy hitaasti. Toisaalta pienetkin ohjausliikkeet pystyvät sen kääntämään, kun ne tehdään oikein ja oikeaan aikaan.
Meillä saattaa olla lopujen lopuksi paljonkin yhteistä vaikka ollaankin niin erilaisia. :) Saikohan tuostakaan mitää selvää. Poistun tästä keskustelusta ja lähden tekemään metsäkanojen poikasille siltoja tuhmien ojien ylitse. (Vitsi)
Samaten olen itsekin osittain sitä mieltä, että Helsingistä löytyy paljon ihmisiä, joilla ei oo aivan päivitettyä kuvaa tämän hetkisestä 'muusta maailmasta'. Toisaalta se on taas kokemuksieni perusteella liialti yleistävästi käytetty väite; veikkaan että suurimmalla osalla kuitenkin on kosketuspintaa enemmän tai vähemmän myös muualle.
Vai että lähenevät kirjoitukseni pituudessaan 'novelleja'. Mitenkähän tuo sitten pitäis ottaa, toisaalta vaikkapa kohteliaisuutena.
Iso laiva tosiaan kääntyy hitaasti, jos ollenkaan. Tämän olen iteki tullut huomaamaan. Kuitenki ainahan voi kirjotella vaikka sillä ei ees uskois minkäänlaisia vaikutuksia olevankaan.
Yhteisenä piirteenä huomaan ainakin sen, että pohjalaisen luonteen omaavina kummallaki taitaa olla sopivan v-mäinen suhtautuminen elämään. Joskus se saattaa ilmaantua suoranaisena piruiluna:)
Muistahan muuten laittaa niitä siltoja tarpeeks tiheään, että kananpoikanen tullesaan ojan reunalle kahen sillan puoliväliin kokee kannattavana lähtiä sitä siltaa kohen tarpomaan eikä kokeile onneaan uimistaitojens suhteen.
Liikun todella paljon metsissä enkä ole ikinä nähnyt metsäojaan húkkunutta metsäkanalinnun poikasta.
Outoa kertakaikkiaan. Liekö tutkijakaan nähnyt?
Saattaa sienirihmasto kärsiä maanmuokkauksesta, en osaa sanoa mutta puuntaimet kasvavat todella hyvin kunhan on kunnolla pöyhitty maata.
ainakin oksat kasvavat käyrään runkoon pitkiksi ja tuuheiksi. Ja saahan siitä höttöpuusta jonkinlaista huonolaatuista vessapaperia lopulta.
Minua on pitkään mietityttänyt teidän etelän vihreiden ajatusmaailma. Miksi te puututte kaukana maalla asuvien asioihin, ettekä mihinkään oleelliseen teidän itsenne lähellä.
Pohjoisen ihminen hakkaa muutaman puun niin sieltä lähtee autoletka estämään hakkuut ja toinen letka tv-toimittajia oerässä. Miksi ette estä vaikkapa länsiväylän autoliikennettä, siellä menee jatkuvat autojonot joissa jokaisessa istuu yksi ihminen. Ne autojonot on paljon suurempi uhka ympäristölle kuin joku hakkuu joka on vähänajan päästä uudistunut taas metsäksi. Vai onko sekin vaan teidän itsekkyyttänne, metsää ei saisi muuttaa että sinä voisit joskus tänne tullessasi sitä ihailla. Luonto uudistaa hakatun metsän eikä sillä ole mitään merkitystä luonnolle pitkällä aikavälillä. Tai miksi ette särje teidän katujenne lämmitysjärjestelmiä. Ne vie tämän pallon energiavarat loppuun, ei metsäautotie jossaín koilliskairassa tuhoa luontoa. Teidän kaupunkinne on aina valaistu kuin päivä olisi, kadut sulatetaan sähköllä ja jokaisella ihmisellä on jokin moottori perseenalla, miksette pane omia paikkojanne kestävään kuntoon ennen kuin alatte vaikeuttaa muiden vähäisiä elämän edellytyksiä.
Nyt olet keksinyt sieirihmaston. Kuinka voi sienirihmasto siellä helsingissä asfaltin alla, eikö sinua se huoleta yhtään? Eikö ne pikitiet pitäisi poistaa että sienirihmaston olisi hyvä olla.
Vai onko helpompaa vaatia muilta kun se ei vaan koske omaa napaa.
Luulet, et tiedä. Minä tiedän, olen senkin kokeillut. Vanhin istutettu metsäni on yli nelikymppistä komeaa kasvatusmetsää, et pysty erottamaan uudistustapaa. Kyllä se kasvaa lujaa mutta niin sen pitääkin. En tietenkään kaikille pohjille istuta mutta rehevimmille kyllä.
Vai sinusta vessapaperikin tulee huonolaatuista istutuspuusta, Meneekö sormi oksankohdasta läpi vielä siinäkin : )
tuli väistämättä mieleen ajatus, että tarkoititkohan sitä minulle. Vastaan kuitenkin, jos vaikka tarkoititkin.
Olenko etelän vihreä? En kuulu Vihreään liittoon ja Helsingissäkin olen asunut vasta kaks vuotta. Kakskymmentä vuotta sen sijaan meni maaseudulla.
Saman havainnon olen tehnyt itsekin. Eilen oottelin KehäI:n varrella varttitunnin bussia ja ajan kuluksi seurailin autoissa istuvien lukumäärää. Arviolta 80-90%:ssa autoista tosiaan oli vain yksi ihminen. Suuri epäkohtahan tuossa on. Miten asiaan sitten voisi vaikuttaa? Jaa-a. Ruuhkamaksukokeilua on ehdotettu Helsinkiinkin, saa nähdä toteutuuko.
Mielestäni en ole missään viestissäni antanut ymmärtää, että olisin täältä käsin suorittamassa sinne pohjoiseen reissuja vaatien erilaisten toimien lopettamista. Olen siinä suhteessa samaa mieltä, että vaatimusten esittäjän kannattaisi ensin puhdistaa omat jauhot pussistaan. Täälläkään sitten ne mahdolliset ehdotukset ei ota tuulta purjeittensa alle. Miksi? Taitaa vain yksinkertaisesti olla niin, että enemmistö ajattelee toisin.
>Nyt olet keksinyt sieirihmaston. Kuinka voi sienirihmasto siellä helsingissä asfaltin alla, eikö sinua se huoleta yhtään?<
Niin, väärä henkilö tässä kai nyt vastaa. Sienirihmastoja tuskin enää asfaltin alta löytyy.
Itse muistan nähneeni kaksi kertaa metsäojaan hukkuneen kanalinnun pojan. Ja sen verran hyvin kanalinnut tunnen, että nämä ilmeisesti teeren jälkeläisiä oli.
Oletkos sitte aikasemmin kuullut mahdollisesta kanalinnun poikasten ojiin hukkumisesta? Monesti on niinkin, että jos ei jostain asiasta ole kuullut, ei siihen osaa niin kiinnittää huomiotakaan. Vai seurailetko tarkkaan ojan pohjia ja vedessä kelluvia möykkyjä? Kanalinnun poikakin on melkoisen vaikeasti erotettavissa ojan pohjan väristä.
Uskon kuitenkin pitkälti ko. tutkijan tuloksiin. Hän kun kuitenkin keskittyi seuraamaan tämän kuolinsyyn yleisyyttä.
Kyllä keinot tuntuu löytyvän kunhan ongelma on kaukana.
Pankaa liikenne poikki vaikka lukitsemalla itsenne moottoriteiden poikki ketjuilla, niinhän sitä toimitaan kun metsänhakkuu lopetetaan pohjoisempana. Vai onko se liian tehokasta, sehän saattaisi haitata omaa elämää hiukan.
On tietenkin hauskempaa haitata kauempana asuvien elämää kuin lähipiirin. Maalta voi ajaa kotiin ja jatkaa elämää kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan nauttien hyvästä elintasosta ja kaikista yhteiskunnan palveluista.
metsänojitus vaikuttaa metsäpohjan pinnan liialliseen kuivumiseen,hyönteismaailman vähenemiseen ja lämmönsäätelyyn.ja herkässä vaiheessa oleville kanalinnun poikasille tämä on turmiollista.Jokainen kanalintuja metsästäny tietää että alkusyksystä poikueet löytyvät soiden reuna vyöhykkeeltä.Vaikka suo olisi muuten jätetty ojittamatta,reunaan usein vedetään oja,eli muutetaan tämä kaikkein tärkein alue kanalintupoikueille epäsuotuisaksi.suomessa on paljon ojitettu turhaan soita,jos ensimmäinen ojitus ei tuota 20-30 vuden kuluttua puuta kuin ojien penkoille ja sekin 3-4 metristä,kenen hyöty on uusia ojat?!metsäojitus on muuttanut suomalaista luontoa enempi kuin mikään muu toimenpide,itse suon häviäminen,ja puhumattakaan luonnon puroista tai vesistöistä yleensä.Nyt ois korkea aika tunnustaa virheet ojituksessa,eikä ainakaan uusia tuottamattomia ojituksia.
Väität metsäojien muuttavan luontoa enemmän kuin mikään muu toimenpide. Minä väitän asfaltoinnin muuttavan luontoa vieläkin radikaalimmin.
luontoa muuttava taitaa olla kun ottaa vielä huomioon, että yleensä asfaltoitavan alueen molemmille puolille kaivetaan ojat heh..
Toivottavasti ei kuitenkaan tarvi noiden kahden väliltä valita. Jos lopetettaisiin kummatki luontoa muuttavat paheemme? :)
olisi katastrofi, jos kaikki maailman ihmiset ripoteltaisiin asumaan hajalleen. Nyt meillä on edes muutamia rippeitä metsän näköistä maisemaa jäljellä. Ekologisin tapa asua on kaupunkimainen asutus, jossa on lyhyet asiointi- ja työmatkat, toimiva joukkolikenne, kaukolämmitys, keskitetty jätehuolto. Haja-asutus voisi olla myös ekologista mikäli ei vaadittaisi samalla kaikkia mukavuuksia ja tultaisiin toimeen ilman autoa.
On helppo sieltä metsän keskeltä ylimielisesti arvostella helsinkiläisten elintapaa. En ole helsinkiläinen. Tarkkailen syntymäseutuni maalaisten elämää. Eivät näytä elintasossa häviävän helsinkiläisille. Sähköä kuluttavaa konetta ja muuta värkkiä on pilvin pimein.Vähintään kerran päivässä ajetaan maastoautolla 50 kilometrin päähän lähimpään viinakauppaan.
Pistetään hehtaaritolkulla metsää matalaksi, jotta saadaan parempi auto kuin naapurilla. Luonto ymmärretään vilja- ja puupelloksi. Kaikki muu elävä on turhaa, tapettavia höntiäisiä ja joutavia yrttejä.
Jos edelläkirjoitettu tuntuu yleistykseltä, samanlaisia yleistyksiä käytätte itse kaupunkilaisista.
Lapissa ja pohjois Ruotsissa on jatkuvasti ollut vuosisatojen metsäkanalintuvuosia. yhteistä näille alueille on se, että ovat vielä suurelta osin ojimatta, ja luonnon tilassa maaperältään.
Ei ne pienet kanalinnun untuvikot pääse niistä etelän metsäojista pois, oli niissä vettä tai ei, sinne ne nääntyy, joko nälkään, tai hukkuvat sitä mukaa kun ne sinne tipahtavat.