Hämmästyttävää, että meillä on merkillinen käsitys siitä, että
- vahingosta viisastuu.
Voiko viisautta oppia ?
- vahingosta viisastuu.
Voiko viisautta oppia ?
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Ketjusta on poistettu 35 sääntöjenvastaista viestiä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 33
Vanhimmat
Vanha sanonta vhingosta viisastuu.Siitä voisi
päätellä,että viisaus ja oppiminen käy käsi
kädessä ja näinhän se onkin.Paljon kun oppii jo kerran keksittyjä asioita ja sekaan vielä tuhti annos uutta luovuutta niin viisaus tiivistyy neroudeksi joka on viisaan oppijan korkein tavoite.
Tuosta esituyksestä nautin sueratessani Eurovision Suomen kanrsintaa.
Suomen tulevaisuus on mielestäni paljon enemmän näissä osaajissa kuin konsanaan noissa "urheilijoissa", joilla on aina valmiina "valitut selitykset" miksi suksi ei luista....
kauhean krapulan vahingossa hankkinut ei yleensä viisastu ,vaan uusia tilansa säännöllisesti.
Jään odottamaan tuota jatkoa Suomen edustaja Visa Sippolan esiintyessä Suomen edustajana...
Konsertteja on tuleossa ja niistäkin saamme nauttia...
http://www.yle.fi/rso/show_page.php?page=000&cmd=archive_bulletins&ID=240&lang=
Esikuvia tarvitaan,urheiluharrastuksessa mukana olevat lapset ovat ainakin pois kaduilta mummoja
hakkaamasta.Osaajat ovat tulevaisuutemme,kun heistä hioutuu vielä karkeimmat särmät pois ajan
pyörityksessä,niin mikäs meillä on täällä köllötellessä. Aika kasvattaa nuoria myös ihmisinä.
Ei hätäpäivää ei kuura aamua,kyllä se siitä:)
Sairasta on tuo urheiluhulluus.
Kun katselin tuota äskeistä konserttia niin mieluummin toivon lasten innostuvan jostain taideharrastuksesta kuin kilpaurheilusta.
Kertokaa omia kokemuksianne ja mielipiteitänne.
Olen todella pettynyt.
Me emme siis halua oppia ?
Eevahan se syötti Aatamillaan sen kielletyn hedelmänkin. Viime vuoden lopulla kerrottiin, että naiset pettävät miehiä useammin pikkujouluissakin.
Tässäkin huomaamme, että meillä on taipumus "syyllistaa" vain rikoksen toinen osapuoli.Näin se tapahtui Raamatussakin; en muista yhtään tapausta, joissa mies olisi tuomittu avionrikkojana kuten nainen.
Nytkin puuhataan meillä lakia (onkohan jo lainvoimainen), jossa kriminaisoidaan seksin ostaminen - ei sen tarjomista, myymistä.
Hyvä Ajomies, opittiinhan me ettei kaikkiin ketjualoituksiin kannata vastailla :-)
- Alku aina hankalaa,
lopussa kiitos seisoo.
Kiusalliseksi asian tekee vain se,
että hyviä ja asiallisia keskusteluja ei näköjään näillä avoimilla palstoilla voi käydä kun joku rekatulla nikillään vastaan heti alkuun ja siten poistattaessaan omansa kaataa koko homman. Sheriffi tai ylläpito voi myös sen tehdä omasta tai jonkun keskustelijan/lukijan toivomuksesta.
ettei sinun viestejä kannata noteerata.
jonkun viisaan lausuman:
"Parempi olla hiljaa
ja antaa heidän luulla
että on tyhmä
kuin avata suunsa
ja poistaa epäilys"
Noteerattu on ja painaviksi havaittu
- vastaukset usein höyhentä kevyempiä untuvikkoja,
mistähän lienevät pöllähtäneet ?
Harmi,
jos epäilet itseäsi etkä kykene olemaan edes pikku hetkeä hiljaa.
Onko sinulla kyllin suuri "leipäläpi" ?
Ja tulla araksi lainkaan määrittelemättä vahinkoon johtaneita syitä.
Tällöin vahingosta ei juuri viisastu.
vahingosta viisastuu...joka on tyhmyyksiä elämässään tehnyt,varmaan on oppinut ettei tee sitä toista kertaa...minä ainakin olen...:)
Elämä opettaa,jos ei muuta niin hiljaa kävelemään....
Tuo otsikko ili Esa Saarinen&Kirsti Lonka: Muodonmuutos teoksesta.
Kun ajattelemme ja katselemme ympäröivää luontoa niin siellä näemme kaikenlaisia muutoksia.
Mielenkiintoisia ovat erilaiset "ötökät", joilla näin kevään koittaessa tapahtuu nopeastikin useita nuodonmuutoksia; munasta kehkeytyy toukka, joka koteloituu ja kas kesän koittaessa saamme nauttia kauniin perhosen liidellessä ja pysähtyessä aurinkoiselle seinustalle levähtämään...
Voisimmepa ruotslaisen Lina Sandellin (?)laulun sanojen tavoin nauttia:
- Pikkulintu riemuissaan
laulelevi onneaan....
tuli mieleeni Lauri Pohjanpään runo "Hautajaiset".
"Oli kaste viel´ yli niittyjen
kun kuoli päiväperhonen,
joka lensi tuokion vain...niin niin
ja se aamulla haudattiin.
Koko ihanan päivän se elänyt ois...
jo aamulla sen piti pois.
jne....
Muistan kuinka lapsena tulin kovin surulliseksi tuon päiväperhon vuoksi ja tuo runo koskettaa vieläkin.
Kyllä suomalaisetkin runoilijat osaavat tehdä kauniita runoja, eri asia luetaanko niitä enää?
Koskettava runo on myös tuo Pohjan satakieli.
Helsinkiläisenä teologina hyvin syvällinen luonnon tuntemus monine eläinkuvauksineenkin
kuten siteeraamasi runokin osoittaa.
Ennätin muutaman kerran jopa olla kuulemassakin häntä....
Oppi kantapään kautta on paras.
Suurmiesten ja -naisten elämänkertoja lukemalla viisastuu jopa muiden virheistä.
Mii-su ainoa näitä ajomiehen jorinoita vastaan :DDDD
mutta kyllä se viisaus on synnyinlahjana saatua
no...tietenkin voi spekuloida viisauden eri lajeista...
mikä on viisautta ?
onko se hyvää muistia ?
loogista ajattelukykyä ?
matemaattista, sosiaalista,..mitä kaikkea voidaan luokitella viisaudeksi ?
mutta kai se on varhaisin oppimismuoto matkimalla- ja jäljittelemällä- ja omista virheistä oppiminen
tietenkin joillakin ominaisuuksilla ladattuna ihminen oppii nopeammin ( muisti, havannointi kyky...jne)
olisin kyllä sitä mieltä, että VIISAUTTA ei voi oppia,,,
vaan viisautta ON OPPIA
ja miksi? eikös se ole selviytymiskeino?
Laajempien kokonaisuuksien hallinta on yksi onnellistava tekijä. Siksi oppiminen voi olla - ja sen pitäisi olla, mitä koululaiset eivät aina miellä - avain onneen.
Viisauden oppiminen on varmasti mahdollista. Yksi laaja alue on humaanisuus. Sitä voi oppia sekä kirjojen, että esimerkin kautta toiselta ihmiseltä.
Humaanisuus on onnellistava ominaisuus. Ja viisautta varmasti. Vastakohtina kostonhimoisuus ja kauna? Eivät onnellista.
Siis: Onnen etsintää - ja kaikki osuu kohdalleen!
voimme etsiä ja oppia
tietenkin täytyy olla joillakin suurempi viisaus
miettiä millaisin arvoin tietty populaatio menestyy
ja loogista päättelykykyä sillä joka luo humaanit opit
todennäköisesti tämä yksilö on vain tietty prosentti joukosta
muut oppivat matkimalla ja hyväksyvät tai hyvlkäävät
ja jos enemmistö muokkaa vähemmistön kaltaisekseen niin enemmistön humanistiset arvot silloin tulevat vallitseviksi ja hyväksytyiksi
nyt voidaankin jo kysyä yksilön ja yhteiskunnan viisaudesta ja oppimisesta
yksilön viisaus on perinnöllistä lahjakkuutta,
jota voi oppimalla kehittää
(= mielipide)
opittua ja nerous on oivallettua.
olla samaa mieltä ;D
Haluamatta loukata sinua niin vastaan tähän kuin äsken radion "propaganda-ohjelmassa" oopperasta.
Täällä keskusteluissa, kuten usein muuallakin ihmiset yhtyvät johonkin mielipiteeseen sanomalla:
- Olen kanssasi samaa mieltä.
Tämä ei välttämättä edes tarkoita sitä, että asianomainen olisi edes ymmärtänyt ja sisäistänyt edellisen puhujan kertomaa.
Me ihmiset teemme päätelmiä ja lausumme mielellämme käsityksiämme asioista, joita emme ensinkään edes tunne.
On kovin helppoa yhtyä mielipiteeseen tarvitsematta esittää asiasta omia perustelujaan....
Sanot
- viisaus on opittua.
Onko älykkyys ja viisaus sinusta synonyymeja keskenään ? Opetetaanko sinusta koulussa viisautta, vai mistä se on opittavissa ?
- nerous on oivallettua, sanot.
Ajattelemmepa vaikka tieteen neroja. Millä tavalla neron oivallus poikkea sinusta viisaan opitusta tiedosta ?
Eikö neron tarvitse oppia ollakseen nero ?
tätä aihetta märehdin edellisissä viesteissäni
mutta en osannut sanoa noin ytimekkäästi
eksyin "lillukan varsiin" :D
kyllä mielestäni oppiminen ja viisaus kuitenkin ovat eri asioita
mutta viisastua voi oppimalla
oppia voi kokemuksen tai teoriatiedon välityksellä
ja eikös se uuden, ennen keksimättömän asian keksiminen tai oivaltaminen ole sitä "korkeinta" älykkyyttä ja luovuutta
riippuu yksilön ominaisuuksista miten käyttää oppimaansa ...ja kykenee soveltamaan tietoa
puhutaan myös sellaisesta kuin "herkkyys" iästä, jolla tarkoitetaan ikää jolloin ihminen helpoimmin voi omaksua opittavia asioita
ja tähän kai perustuu se, että lapset aloittavat koulunsa aina vain varhaisemmin
- Ei oppiminen sinänsä...
vaan tiedostaminen... joka vapauttaa kaiken auktoriteetin palveluksesta.
/Friedrich Schleiermacher
Kuinka usein me vetoammekaan juuri "auktoriteetteihin" lainkaan itse ajattelematta asiaa.
Puuttumatta ja arvostelematta palstoilla käytäviä
kuten muuallakin, saanen kuitenkin ihmetellä
mihin kaikkeen me käytämmekään kovin rajallista aikaamme. Tällaista älyllistä pohdiskelua
pidetään kovin kummallisena.
Antiiksissa joku viisas piirtelivain jollain tikulla hiekkaan ja hänen sanansa elävät edelleen:
- Älkää sotkeko ympyröitäni.
oppinut nerokkaasti viisastelemaan!
Eipä ollut tarkoitukseni - ihan vakavissani kirjoitin.
Onhan tuota viisautta monenlaista: rikkiviisaasta näsäviisaaseen.
Millainen itse koet olevasi ?